Älykkyys lähti laskuun

Älykkyys laskusuunnassa

Tiede lehti julkaisi 12/2014 huomiota herättävän jutun, missä esitettiin kuinka älykkyys on kääntynyt laskusuuntaan kehittyneissä maissa. Tämähän ei sinällään ole kovin yllättävää, koska kuten jokainen voi omista kokemuksistaan havaita, niin nykypäivänä nuo ”luokan terävimmät” naiset harvoin kokee ihanteekseen koti-äitinä olemisen. Tämähän on erittäin vanha trendi jota on tapahtunut jo satoja vuosia, esim. minulla on tässä joku epämääräinen kaavio Kreikasta vuodelta 1950 missä ilmenee sama trendi.

greecedysgenics2

Toki tiedostan, että elinolosuhteet on saattanut vaikuttaa noitten ”taidottomien” tuloksiin IQ-testeissä, ja kuten Flynn-efekti sen on jo todistanut niin paremmat elinolosuhteet nostaa yleensä keskiarvo IQ:tä eri väestöryhmillä. Se ei kuitenkaan poista sitä mahdollisuutta, että korkeamman geneettisen potentiaalin omaavat todellakin tekisi vähemmän lapsia, riippumatta heidän yhteiskunnallisesta statuksesta. Alempana vielä toinen taulukko USA:ssa 1970 luvulla syntyvyydestä eri koulutustaustan omaavien keskuudessa.

fertilityeducation2010fertilityintelligence

eugenics

USA:n kohdalla pitää kuitenkin muistaa, että USA:ssa on paljon uskovaisia jotka saattaa karsastaa korkeata koulutusta uskonnollisista syistä, vaikka heillä älyä riittäisi huipulle asti. Siinä mielessä siis tämä taulukko saattaa olla epätarkka, jokatapauksessa trendi on samansuuntainen kaikkialla. Onko tällä sitten mitään merkitystä, on jokaisen itsensä päätettävissä. Ehkäpä jo hyvinkin lähitulevaisuudessa näemme geneettistä muokkausta, joka tekee kaikista meistä superälykkäitä ja tämä huoli jää toissijaiseksi. Myös Suomessa on sama trendi kuten alla olevasta taulukosta voi havaita.Lapsettomat ja 3 lasta naiset koulutusaste 2004 ja 2009

1408624676156_wps_5_World_IQ_graph_jpg (1)Loppuun vielä tiede-lehden jutussakin mainittu satiirinen elokuva ”Idiocracy” traileri. 

Tiede-lehden jutusta 12/2014 parhaita paloja:

Luvassa tyhmenevää. Aivotoimintamme huippu on jo ohitettu, esittävät eräät tutkijat.
Tanskassa asevelvollisuus koskee 18-vuotiaiden miesten koko ikäluokkaa, mutta nykyisin vain muutamia tuhansia otetaan varusmiehksi. Kaikki kuitenkin joutuvat osallistumaan arviointiin, johon kuuluu älykkyystesti. Samaa testiä on käytetty 1950 luvulta aivan viime aikoihin asti. – Meillä on käytössämme tulokset 25 000 – 30 000 nuoresta miehestä joka vuodelta, sanoo psykologi Thomas Teasdale Kööpenhaminan yliopistosta. Tulokset ovat yllättäviä. Koko mittaus-ajan tanskalaisen miesten keskimääräinen älykkyysosamäärä on noussut. Se on noussut niin paljon, että 1950-luvun keskiverotuloksella tulisi nykyisin raakatutuksi asepalvelukseen kelpaamattomaksi. Vastaavaa on havaittu muissakin maissa. Ainakin vuosisadan ajan kukin uusi polvi on ollut mitattavasti terävämpi kuin edellinen. Tämä historian ilahduttava vaihe vaikuttaa kuitenkin paraikaa hiipuvan. Tanskassa älykkyyosamäärä nousi nopeimmin 1950 luvulta 1980 luvlle, noin kolme pistettä vuosikymmenessä. Parhaimmillaan tulokset olivat vuonna 1998, ja sittemmin huonontuneet puolitoista pistettä. Samankaltainen trendi on mitattu muutamissa muissakin kehittyneissä maista, muun muuassa Britannista ja Australiasta.
29830401

———————————————->
Fiksuuden vähenemistä nyt merkkejä
Älykkyysosamäärät eivät kuitenkaan pelkästään tasaannu vaan näyttävät kääntyvän laskuun. Ensimmäiset merkit pienestä laskusta raportoitiin Norjasta vuonna 2004. Sittemmin monissa tutkimuksissa on havaittu vastaavaa monissa kehittyneissä maissa kuten Australiassa, Tanskassa, Britannissa ja Ruotsissa. Viimeisimmät todisteet julkaistiin Alankomaista ja Suomesta Intelligence-lehdessä vuonna 2013. ———————>
Useimpien väestötietelijöiden mukaan 150:n viime vuoden aikana korkeimmin koulutetut ihmiset ovat länsimaissa saaneet keskimäärin vähemmän lapsia kuin väestö keskimäärin. Se että heikoimmin koulutetut lisääntyvät muita nopeammin, ei ole uusi ajatus, kuten ei sekään, että tämä johtaisi tyhmenemiseen. Aiheesta tehtiin 2006 satiirinen elokuva nimeltä Idiocracy.
-Tälläistä on väitetty yli sadan vuoden ajan, ja sille on maalailtu karmeita seurauksia, sanoo Bill Tucker, psykologian historian tutkija Rutgers yliopistolta New Jerseystä. Tälläinen ajattelu johti Yhdysvalloissa laajaan rotuhygienia ohjelmaan pakkosterilointeineen, ja tuo malli puolestaan inspiroi Saksan natsien ”puhdistuksia”

Keskiarvojen lasku harvinaistaa neroja
Historian kauheudet eivät kuitenkaan kumoa sitä mahdollisuutta, että perimä saattaa tosiaan olla heikkenässä jotkut huomauttavat. Richard Lynn, Britannian Ulsterin yliopiston psykologi, jonka työ on usein ollut kiistanalaista, on koettanut laskea perinnöllisen potentiaalimme heikkenemisen vauhdin eri aikojen älykkyysosamääristä. Hänen mukaansa laskua on ollut maailmassa hieman alle pisteen verran vuosien 1950 ja 2000 välillä. Jos trendi jatkuu, nähdään lisäksi 1,3 pisteen lasku vuoteen 2050 mennessä. Olisiko noin pienellä tyhmenemisellä edes merkitystä?
On sillä, väittää Michael Woodley, psykologi Brysselin vapaasta yliopistosta Belgiasta. Hänen mukaansa tuollainen kehitys siirtäisi älykkyyden kellokäyrää, ja pienikin siirtymä voi johtaa isoon pudotukseen huippupisteissä. Esimerkiksi jos keskimääräinen älykkyysosamärää laskee sadasta 97:ään, yli 135 pisteeseen yltävien määrä vähenee lähes puoleen. – Se on vipuvaikutus, Woodley sanoo.

——————–>
Muutos näkyy reaktioajassa
Silti Woodley uskoo työryhmineen löytäneensä näyttöä geneettisen potentiaalimme heikkenemisestä. Lisäksi hän väittää, että se tapahtuu paljon nopeammin kuin Lynnin laskelmista luulisi. Hedelmällisyysarvioitten sijaan Woodley on syventynyt helposti mitattavaan kykyyn reaktioaikaan. Nopeaälyiset ihmiset ovat nimittäin osoittautuneet nimensä mukaisiksi: fiksuilla ihmisillä tapaa olla muita nopeampi reaktioiaika, ehkä siksi, että he prosessoivat informaatiota nopeammin. Yleisnero Francis Galton mittasi jo 1880 luvulla reaktioaikoja sadoilta eri yhteiskuntaluokkiin kuuluneilta lontoolaisilta. Muutava vuosi sitten Irwing Silverman Bowling, Greenin osavaltionyliopistosta pani merkille, että Galtonin kirjaamat reaktioajat olivat aika tavalla nopeampia kuin nykyiset. Galtonin koehenkilöiltä kului keskimäärin 185 millisekuntia singaalin näkemisestä napin painamiseen. Nykyaikaisissa testeissä, joita on tehty 1940 luvulta, on kulunut keskimäärin 250 millisekuntia. Woodley ja kollegat analysoivat Silvermanin dataa ottaen huomioon tunnetun yhteyden reaktioajan ja älykkyyden välillä. He havaitsivat, että reaktioaikojen hidastuminen vuosisadan aikana merkitsee yhden älykkyysosamääräpisteen laskua vuosikymmentä kohti. Kaiken kaikkiaan laskua on tullut viktoriaanisen ajan jälkeen 13 pistettä, he kertoivat Intelligence-lehdessä vuonna 2013.
——————————->

Odotetaan, mitä kehitysmaissa tapahtuu
Jo seuraavien vuosikymmenten aikana asiaan todnäköisesti saadaan varmuus. Jos Tanskan kaltaissa maissa tehnyt havainnot merkitsevät Flynnin ilmiön hiipumista, kehittyvissä maissa älykkyysosamäärän pitäisi jämähtää paikoilleen, ja jos Wooley työtovereineen on oikeassa, pitäisi alkaa näkyä jatkuvaa laskua. ——–>
Aiemmin haitalliset mutaatiot tapasivat hävitä saman tien, koska useita sellaisia perineet yleensä kuolivat nuorina, ehtimättä saada lapsia. Nykyisin tämä ei enää päde. Kehityneissa maissa väestöön siis kertyy haitallisia mutaatioita. Kun tälläistä jatkuu vuosikymmenien ajan, perimän kunto heikkenee suuresti. Lynch laski Pnas-lehden vuonna 2009 julkaiseman tutkimuksessa. Koska geenit vaikuttavat aivotoimintoihin, seurauksena voi olla aivotoiminnan väheneminen. Tuollaisen kehityksen voisi pysäyttää vain perimäämme rukkamalla. Sellaista tuskin on odotettavissa kovin pian, koska tunnemme älyn geneettisen taustan huonosti, ja koska asissa on eettiset ongelmansa.

—————————->
Aivot kutistuvat
Nykyisellä eurooppalaisnaiselle on keskimääräin 15 % pienemmät aivot kuin esisisarellaan viime jääkauden lopulta. On esitetty, että maanviljelyn, kaupungistumisen ja lisääntyneen työnjaon myötä ihmiset ovat jääneet henkiin tyhmempinä kuin metsästäjä-kerääjien aikana.29830402

Suomen IQ on myös laskusuunnassa sanoo tämä tutkimus:

http://www.iapsych.com/iqmr/fe/LinkedDocuments/dutton2013.pdf

Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmiset ovat vähitellen menettämässä älyllisiä ja emotionaalisia kykyjään, koska nykyaikainen yhteiskunta ei luo evoluution kannalta riittävää valintapainetta, joka suosisi älyllisen kehityksen kannalta välttämättömiä geenejä.
.
Trend Genetics -lehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa Stanfordin yliopiston professori Gerald Crabtree väittää haitallisten mutaatioiden saattavan johtaa ihmisen älyllisten ja emotionaalisten kykyjen vähittäiseen heikkenemiseen. Crabtreen tutkimusta esiteltiin tuoreeltaan ScienceDaily-verkkosivustolla.
.
Ihmisen älyllinen toiminta ja käyttäytyminen edellyttävät suuren geenijoukon optimaalista toimintaa, minkä ylläpitäminen vaatii valtavaa evoluutiopainetta eli haasteita, joista selviytyminen suosii luonnonvalinnassa älyllisen kehityksen kannalta välttämättömiä geenejä.
.
– Älyllisten kykyjemme kehitys ja älyllistä toimintaa ylläpitävien tuhansien geenien kehittyminen optimaaliselle tasolle tapahtui ennen esi-isiemme siirtymistä Afrikasta hajallaan elävissä ihmisryhmissä, joissa kommunikaatio oli pitkälti ei-sanallisesti. Tässä ympäristössä älykkyys oli ratkaisevan tärkeää elossapysymisen kannalta, mikä todennäköisesti loi valtavaa valintapainetta älylliseen kehitykseemme tarvittavien geenien hyväksi, mikä johti ihmisälyn kehittymiseen huipputasolle. Crabtree kuvaa ihmisen kehitystä.
.
Maanviljelyn kehityksen mahdollistaman kaupungistumisen myötä väheni valintapaine, joka olisi karsinut älyllisiä kykyjämme vahingoittavia geenimutaatioita.
.
Ottaen huomioon ihmisen perimässä tapahtuvien vahingollisten mutaatioiden taajuuden ja olettaen, että älyllisten toimintojen kannalta välttämättömiä geenejä on 2 000 – 5 000 Crabtree on laskenut, että noin 3 000 vuodessa eli 120 sukupolven kuluessa jokainen ihminen kärsii kahdesta tai useammasta geenimutaatiosta, jotka vahingoittavat älyllistä tai emotionaalista tasapainoamme.
.
Lisäksi Crabtree huomauttaa tuoreiden neurologisten tutkimusten viittaavan siihen, että aivojen toimintaan liittyvät geenit ovat erityisen alttiita mutaatioille.
.
Crabtreen mukaan älykkyyden kehitystä suosivan valintapaineen pieneneminen ja mutaatioille helposti altistuvien geenien suuri määrä heikentää älyllisiä ja emotionaalisia kykyjämme.
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s