Suomalaisten heimo ja maakuntaidentiteetti

Kotiseudun kasvatit

Hidas hämäläinen, kiero savolainen, iloinen pohjoiskarjalainen. Maakuntaidentiteetit elävät yhä vahvana lähes koko Suomessa. Vanhojen ominaispiirteiden rinnalle syntyy uusia, kun media muovaa käsityksiämme.

Mielikuvat siitä, millaisia olemme missäkin päin Suomea, pysyvät edelleen tiukassa. Myyttien soisi jo vaipuvan unholaan, mutta kovin todennäköistä se ei ole. Millaisia nykyiset maakuntaidentiteetit ovat?

Paljon monipolvisempia kuin tutut yleistykset”, sanoo projektitutkija Mikko Kohvakka Lappeenrannan teknillisen yliopiston Etelä-Karjala­-instituutista.

Maakuntaidentiteetti tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Jollekin se on murteita ja perinteitä, toiselle konkreettista taloudellista menestystä. Merkitykset vaihtelevat myös eri aikoina.”

—————->

suomenmaakunnat2011

Kolmannes samaistuu maakuntaansa

Osittain maakuntaidentiteetteihin on vaikuttanut se, että läänijakoa muutettiin vuonna 1997 ja läänien määrä väheni merkittävästi. Pakkaa on sekoittanut sekin, että kuntaliitosten kulta-aikana moni kunta on vaihtanut maakuntaa. Läänit, kunnat, maakunnat – termit saavat monen pään pyörälle. Tämä näkyi, kun Kuntaliitto teki tutkimuksen siitä, miten ihmiset tuntevat yhteenkuuluvuutta erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Vain runsas kolmannes suomalaisista ilmoitti samaistuvansa melko tai erittäin paljon maakuntaansa.

”Etenkään nuorelle väelle alueelliset kokonaisuudet eivät hahmotu kovin selkeästi”, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta sanoo.

Tutkijoita ei yllättänyt, että eteläpohjalaiset Lapualla samaistuivat selkeästi eniten maakuntaansa. Myös lappilaiset Sodankylässä samaistuivat omaan alueeseensa vahvasti. Perää tutkimuksessa piti Uudenmaan Karkkila. Tämäkään ei yllätä, sillä uusimaalaisilla ei ole yleensä vahvaa maakuntaidentiteettiä.

Kunnissa, joissa muuttoliike on suurta, kuntalaisten kotikuntasamaistuminen jää helposti heikommaksi. Se saattaa heijastua maakuntaankin”, Pekola-Sjöblom sanoo.

Maakuntaidentiteetteihin vaikuttavat myös arkipäiväiset asiat, kuten media ja viihdeteollisuus.

Kirjallisuus ja elokuvat luovat tietynlaista kuvaa. Esimerkiksi tämän päivän pohjalaisuutta ovat osaltaan luoneet Lauri Tähkä ja Duudsonit. Myös koululaitoksen rooli on todella suuri”, Kohvakka lisää. 

———->

Maakuntaidentiteettikyselyn tuloksia

Yhteishyvä.fi:n Maakuntaidentiteettikysely toteutettiin kesä–elokuussa 2014. Kyselyyn vastasi 3 361 lukijaa.

58 prosenttia vastaajista kokee kuntaidentiteetin vahvempana kuin maakuntaidentiteetin. Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista on muuttanut maakunnasta toiseen elämänsä aikana. Heistä suurimman osan maakuntaidentiteetti ei ole muuttunut muuton seurauksena. Tärkeimpinä maakuntaidentiteettia rakentavina tekijöinä pidetään murteen puhumista, omassa kotimaakunnassa matkailemista ja perinneruokien tekemistä.

Muita nippelitieto faktoja:

47 % suomalaisista samaistuu omaan maakuntaansa.

Maakuntaan samaistuvat eniten: naiset, suomenkieliset, pitkään samassa kunnassa asuneet, vanhemmat ikäluokat, korkeatuloiset, järjestöissä ja yhdistyksissä työskentelevät ja poliittisesti oikealla sijoittuvat.

58 % suomalaista kokee kuntaidentiteetin vahvempana kuin maakuntaidentiteetin.

50 % suomalaista pitää murretta tärkeimpänä maakuntaidentiteetin rakentajana.

Yli 60 % suomalaista on muuttanut maakunnasta toiseen elämänsä aikana. Heistä suurimman osan maakuntaidentiteetti ei ole muuttunut muuton seurauksena.

Top 3 vahvimmat maakuntaidentiteetit: 1.Pohjalaiset 2.Karjalaiset 3.Savolaiset

Top 3 heikoimmat maakuntaidentiteetit: 1.Uusimaalaiset 2.Keskisuomalaiset 3.Kymenlaaksolaiset.

Loppujuttu linkin takana —————->

http://www.yhteishyva.fi/live/201412/tasta-elamasta/kotiseudun-kasvatit/0218010-408765

Vuoden 1929 koulukirjassa heimoja kuvattiin näin:

Kaarlo Hänninen,
”Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi
                yksiopettajaisia kouluja varten”,
       Osakeyhtiö Valistus, Raittiuskansan Kirjapaino Oy,
                  Helsinki 1929, neljäs painos

SUOMEN KANSAN HEIMOT (s. 51)

Suomalaiset  ovat tänne tullessaan jakaantuneet  kahteen  pääheimoon : hämäläisiin ja karjalaisiin. Edelliset  asettuivat  maamme länsi-  ja jälkimmäiset itäosiin. Näistä ovat  muodostuneet  myöhemmin savolaiset, pohjalaiset ja kainulaiset.

HÄMÄLÄINEN on vankka varreltaan, hartehikas ja vahva. Silmät ovat harmaansiniset, tukka usein vaalea. Hän on luonteeltaan totisempi ja vähäpuheisempi kuin karjalainen. Työssään hän on erittäin kestävä ja käytännöllinen. Hän on oikein suomalaisen perikuva. Maanviljelykseen hän on innostunut. ATV+30.7.2012+olympiavoittaja+Lasse+Viren

KARJALAINEN  on solakkavartaloinen ja pitempi. Silmät  ovat  tummemmat,  tukka tavallisesti ruskea ja usein kihara.  Luonteeltaan karjalainen  on  reipas, puhelias ja toimelias. Hänellä  ei  kuitenkaan  ole hämäläisen sitkeyttä töissään. Se nähdään  varsinkin siinä,  että  hänellä ei ole maanviljelykseen niin  suurta  halua kuin hämäläisillä. Sen sijaan tekee hän mielellään kauppaa.  Karjalainen rakastaa laulua ja soittoa. 354293_artist

VARSINAISSUOMALAISET  ovat hämäläistä heimoa, joihin  on  sekaantunut ruotsalaista väestöä. Varsinaissuomalainen on pitempi  kuin varsinainen hämäläinen. Hän on vilkas ja puhuu hyvin lyhytsanaista murretta.

img31293-previewImage

POHJALAISET ovat erikoinen heimohaara, joka näyttää syntyneen hämäläisten,  savolaisten  ja ruotsalaisten  sekoittumisen  kautta. Pohjalaiset  ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia  ja  kerskailevaisia. He ovat kestäviä maantyössä ja taitavia käsitöissä. 1288629671485

SAVOLAINEN heimohaara on ehkä syntynyt hämäläisten ja  karjalaisten sekoituksesta. Savolainen on luonteeltaan leikillinen ; hänen kielimurteensa on lausunnaltaan erikoista. katainen

RUOTSALAISET kuuluvat germaanisten kansojen ryhmään, samaan  kuin norjalaiset,  tanskalaiset ja saksalaiset. He ovat pitkiä,  solakoita, kaitakasvoisia ja suoranenäisiä. Luonteeltaan he ovat hilpeitä  sekä vielä puhtautta rakastavia. Maassamme asuvat  ruotsalaiset jaetaan asuinpaikkojen mukaan Ahvenanmaan, Uudenmaan,  Turunmaan ja Pohjanmaan ruotsalaisiin.  stubb_vn_0

LAPPALAISIA asuu nykyisin Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja  Sodankylän kunnissa, sekä Venäjän, Norjan ja Ruotsin Lapissa. Elinkeinojen mukaan jaetaan heidät poro- ja kalastajalappalaisiin.  Lappalainen on lyhyt ja hintelä ; kasvot ovat leveät, poskipäät  ulkonevat,  nenä litteä ja tukka musta tai ruskea.  Porolappalaiset asuvat joko puusta tehdyissä majoissa tai nahkaisissa  teltoissa joita  siirretään paikasta toiseen.  Kalastajalappalaiset  asuvat puusta tehdyissä pirteissä. 3321733_2048_1152

Kirjailija Heikki Turusen mukaan itäsuomalaiset ovat sydämellisempiä kuin länsisuomalaiset. Konsulttina toimiva Jyrki Kangas tunnistaa länsisuomalaisen jurouden.
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan itäsuomalaiset hemmottelevat itseään, läheisimpiään ja innostuvat tekemistään asioista useammin kuin länsisuomalaiset.

IS kysyi leikkisästi Länsi-Suomen edustajalta, Pori Jazzin perustajalta, nykyään konsulttina toimivalta Jyrki Kankaalta sekä Itä-Suomen edustajalta, kirjailija Heikki Turuselta, pitääkö väite paikkaansa.

Kangas myöntää, että länsisuomalaisten käyttäytymiseen ei kuulu usein lähimmäisten huomioiminen. Hänen mielestään on kunniallista puhua vähän, mihin kuuluu myös tietynlainen vaatimattomuus.

– Vähäisen 70 elämänvuoden kokemuksella voin todeta, että länsisuomalaiset ovat paljon varautuneempia ja jäyhempiä kaikessa käyttäytymisessään kuin itäsuomalaiset. Ja mukaan voidaan lukea huomionosoitukset, Kangas kertoo.

Kirjailija Turunen väittääkin, että itäsuomalaiset ovat sydämellisempiä kuin länsisuomalaiset.

– Se on ihan selvä asia, vaikka samaa heimoa ollaan. Itäinen ihminen on sydämellisempi kuin läntinen. Olemme hupsuja. Länsisuomalainen on harvasanainen ja juro. Me olemme sydämellisempiä, koska olemme vähän kuin puolivenäläisiä. Se on verissä. Siitä se johtuu, Turunen väittää.

Kankaan mukaan länsisuomalaiset hemmottelevat toisiaan vain silloin, kun siihen ei ole pakottavaa tarvetta. 1288668790359

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288668794497.html#comments-anchor

Salmelan tutkimukset erottelevat tarkimmin eteläisiä suomalaisia ja Jakkulan tutkimus pohjoisia suomalaisia. Suomessa näyttää olevan peräti seitsemän väestöä, jotka eroavat toisistaan enemmän kuin vaikkapa ruotsalaiset, saksalaiset ja englantilaiset toisistaan.

– Virolaiset ovat geneettisesti lähimpiä sukulaisiamme, seuraavina tulevat ruotsalaiset.
– Ruotsalaisvaikutus näyttäisi lopulta olevan heikkoa eikä selitä suomalaisväestöjen eroa; erillisenä tekijänä erottuu myös norrlantilaisvaikutus Pohjanmaan ja Kainuun väestöissä.
– Baltit ovat yllättäen kauempana suomalaisista kuin puolalaiset, venäläiset, saksalaiset ja unkarilaiset.
– Saamelaisiin ei suomalaisia ole verrattu, mutta epäsuorasti tavoittaen voidaan olettaa itäsuomalaisten sekoittuneen enemmän saamelaisiin kuin länsisuomalaisten.
– Suomalaisväestöjen geenipohja näyttäisi jakautuvan eteläiseen (lounaissuomalaiset ja itäsuomalaiset) ja pohjoiseen ryhmään (kaikki muut suomalaisväestöt).
– Itäsuomalaiset ovat olleet pienempi ja homogeenisempi joukko kuin länsisuomalaiset, mutta silti heidän sisäsiittoisuusasteensa on pienempi.
– Vanhimpia (osa)väestöjä ovat eteläisimmät: eteläsuomalaiset, eteläpohjalaiset ja savolaiset, vaikka kahta viime mainittua on pidetty nuorempina väestöinä.

Kaikki_v
http://muinainensuomi.foorumimme.com/viewtopic.php?f=10&t=202

 

Kaikissa Suomen maakunnissa yleisin parisuhdetyyppi sekä avo- että avioparien kohdalla on sellainen, jossa molemmat osapuolet ovat syntyneet samassa maakunnassa ja asuivat siellä myös vuoden 2014 lopussa.

Tämä käy ilmi Ylen Tilastokeskukselta tilaamasta laajasta aineistosta, joka pitää sisällään Suomen kaikki lähes mijoona avioparia ja yli 333 000 avoparia.

Vahvimmin kotiseuturakkaus näkyy etelä-pohjanmaalaisissa, lappilaisissa ja kainuulaisissa avioliitoissa. Niistä noin 60 prosenttia on sellaisia pareja, joissa molemmat puolisot ovat samasta maakunnasta. Kainuussa ja Lapissa on sama tilanne myös avoliittojen kohdalla.Kun taas etsitään suhteita, joissa kumpikaan osapuoli ei ole syntynyt siinä maakunnassa, jossa pari asui vuonna 2014, esiin nousevat Kanta- ja Päijät-Häme sekä Uusimaa. Junan tuomia avopareja näissä maakunnissa on lähes 30 prosenttia ja aviopareja lähes 40 prosenttia.

lähde

 

Maakunnista puheen ollen muutamia tilastoja Kouvolan sanomista, jotka ei kerro ihan kaikkea:

Masennus – vähintään 2 vk masennusoireet viimeisen vuoden aikana %

1. Satakunta 22,3 —— 3. Etelä-Karjala 24,1 — 7.Kymenlaakso 24,7 — 9.Etelä-Savo 25,2 —- 18. Keski-Pohjanmaa 28,0

Onnellisuus – kokenut itsensä pääosin onnelliseksi viimeisen vk aikana

1, Etelä-Pohjanmaa 53,6 —- 3. Etelä-Savo 52,6 —– 10. Etelä-Karjala 49,6 —- 15. Kymenlaakso 48,2 ——18. Pohjanmaa 44,9

Kirjaston käyttö – lainoja per asukas

1, Pirkanmaa 19,3 –11. Kymenlaakso 16,4 — 16. Uusimaa 15,2 —-17.Etelä-Savo 15,2 —18. Etelä-Karjala 13,7

Vanhusväestön osuus – 75v täyttäneiden osuus väestöstä 2014

1, Uusimaa – 6,4 — 14.Kymenlaakso 10,9 –16.Etelä-Karjala 11,2 –17.Kainuu 11,3 —-18.Etelä-Savo 12,4

Väestöennuste 2040 – ennuste väestön kasvusta

1, Uusimaa 18,0 — 15.Etelä-Karjala -4,5%  —–16.Kymenlaakso -6,4% — 17.Kainuu -9,2% —–18.Etelä-Savo -10,5%

BTV-indeksi 2000-2013 – luku kuvaa tuotannon, työllisyyden ja väestön muutosta suhteessa koko maahan. Ns. Elinvoiman kehitys.

1, Pirkanmaa 0,40 —15. Etelä-Savo -0,55 — 16.Etelä-Karjala -0,63% — 17.Kainuu -0,92 —-18.Kymenlaakso -1,05

Sairastuvuusindeksi -ikävakioitu

1, Uusimaa 82,8 — 6.Etelä-Karjala 98,6 — 11.Kymenlaakso 108,8 —12.Etelä-Savo 109,4 —18.Pohjois-Savo 124,2

Maksuhäiriöt – maksuhäiriöisten osuus aikuisista

1.Pohjanmaa 5,7% —-4. Etelä-Karjala 7,1% –10. Etelä-Savo 7,8% —14.Kymenlaakso 8,2% —18. Päijät-Häme 9,2%

Taloudellinen huoltosuhde – työvoiman ulkopuolelle olevian suhteessa työllisiin

1.Uusimaa 111,2 —-11.Etelä-Karjala 154,1 —-14.Kymenlaakso 162,6 —16.Etelä-Savo 165,0 —18.Kainuu 176,6

Koulutustaso

1.Uusimaa 399 —11.Etelä-Karjala 316 —14.Kymenlaakso 308 —17.Kainuu 306 —18.Etelä-Savo 305.

Keskitulo

1.Uusimaa 3204—5.Kymenlaakso 2841 —11.Etelä-Karjala 2797 —-17.Etelä-Savo 2701 —18.Etelä-Pohjanmaa 2677

Asumisväljyys pinta-ala/henkilö

  1. Satakunta 44,2 —2.Etelä-Savo 43,2 —-4.Kymenlaakso 42,2 —8.Etelä-Karjala 41,7 —-18.Uusimaa 36,7

Työllisyysaste – työssä käyvän väestön osuus % 15-64v

1, Pohjanmaa 72,9 —12.Etelä-Savo 64,6 —–14.Etelä-Karjala 63,8 —17.Kymenlaakso 62,9 —18.Kainuu 60,2

Humalahakuisuus – alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuus %

1.Etelä-Pohjanmaa 8,4 —8.Etelä-Savo 10,8% —11.Etelä-Karjala 11,5 —-17.Kymenlaakso 12,4% —18.Pirkanmaa 12,5%

Bruttokansantuote – euroa/asukas käyvin hinnoin

1.Uusimaa 49 168 — 3.Etelä-Karjala 35 439 — 9.Kymenlaakso 32 122 —17.Etelä-Savo 28 288 —18.Kainuu 25 754

Hammashygienia – vähintään 2x päivässä harjaavien osuus

1.Uusimaa 70,3 —10.Etelä-Karjala 61,0 —14.Etelä-Savo 60,1 —-15.Kymenlaakso 59,3 —-18.Etelä-Pohjanmaa 54,9

Yhteispisteet 16 indikaattorista

  1. Pohjanmaa 216
  2. Uusimaa 195
  3. Pirkanmaa 193
  4. Kanta-Häme 184
  5. Varsinais-Suomi 180
  6. Etelä-Pohjanmaa 172
  7. Satakunta 168
  8. Pohjois-Pohjanmaa 163
  9. Keski-Pohjanmaa 160
  10. Keski-Suomi 158
  11. Päijät-Häme 144
  12. Etelä-Karjala 137
  13. Pohjois-Savo 136
  14. Lappi 128
  15. Pohjois-Karjala 125
  16. Kymenlaakso 103
  17. Etelä-Savo 98
  18. Kainuu 89

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s