Talouskasvu syntyy kaupungeissa

Viime vuosisadan alussa 15 prosenttia maailman väestöstä asui kaupungeissa. Vuosisadan puolivälissä luku oli noussut 30 prosenttiin. Nyt kaupungeissa asuu jo yli puolet maapallon väestöstä. Kehittyneimmissä maissa noin 80 prosenttia väestöstä on kaupunkilaisia. Suomella on tässä vielä kurottavaa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Kaupungistuminen ja taloudellinen kasvu ovat kaikkialla käyneet käsi kädessä. Ei ole olemassa yhtään korkean tulotason maata, joka ei olisi hyvin pitkälle kaupungistunut. Keskituloisten maiden kerhoon pääsykin on yleensä edellyttänyt vähintään 50 prosentin kaupungistumista.

Se, että elintaso ja kaupungistuminen kulkevat käsi kädessä, ei välttämättä kerro mitään syy- ja seuraussuhteesta. Asiahan voi olla niin, että kaupungistuminen on sivutuote siitä prosessista, jossa työvoima on siirtynyt maataloudesta teollisuuteen ja palveluihin.

Tämä siirtyminen selittyy tuottavuuseroilla. Kehittyvissä maissa teollisuus- ja palveluelinkeinoissa tuottavuus on 3−5 -kertainen alkutuotantoon verrattuna. Sama suhde toimialojen välillä vallitsi nykyisissä teollisuusmaissa 1800-luvulla ja Suomessa 1950-luvulle saakka.

Kun työvoimaa siirtyy maataloudesta korkeamman tuottavuuden teollisuuteen ja palveluksiin, koko kansantalouden tuottavuus nousee ja väestön elintaso kohoaa. Siirtymä alkutuotannosta teollisuuteen ja palveluihin ei kuitenkaan voi missään maassa tapahtua kuin kerran.

Kansainvälinen kauppa on ollut vähintään yhtä tärkeä tuottavuuden kasvua nostanut tekijä kuin työvoiman siirtyminen maataloudesta teollisuuteen. Se on edistänyt erikoistumista ja laajentanut markkinoita. Samalla se on vauhdittanut kaupungistumista ja synnyttänyt kaupunkeja hyvien liikenneyhteyksien ääreen.

Globalisoituminen ja uusi teknologia ovat saaneet aikaan tuotantoprosessin pilkkomisen. Sen seurauksena on tullut tilaa uudenlaiselle erikoistumiselle ja kansainvälisen kaupan monipuolistumiselle. Samalla koulutuksen, verkostojen ja innovaatioiden merkitys on kasvanut.

Tällainen moderni tuotanto on keskittynyt kaupunkeihin. Se saa aikaan sen, että tuottavuuden taso on korkeampi ja sen kasvu nopeampaa suurissa kaupungeissa kuin muualla. Siksi yritykset haluavat sijoittua suurkaupunkialueille ja ihmiset muuttavat nykyään entistä enemmän niiden keskustoihin. Suomessa muun muassa Oulun ja Tampereen seudut muiden yliopistokaupunkien ohella kuuluvat näihin dynaamisiin alueisiin.

—————>

Aikoinaan kaupungistumista pidettiin pahana ja torjuttavana kehityskulkuna. Kaupungit nähtiin likaisiksi, meluisiksi ja turvattomiksi paikoiksi, jossa sosiaaliset ongelmat kärjistyivät ja ihmiset voivat pahoin. Myöhemmin kaupungistuminen nähtiin väistämättömänä pahana. Ongelmaksi nähtiin liikenneruuhkat, asuinalueiden eriytyminen ja asumisen kalleus.

Nykyään kaupungistuminen on alettu nähdä pikemminkin väistämättömänä hyvänä kuin väistämättömänä pahana. Jos kaupunki on dynaaminen ja uudistuva, ihmiset haluavat muuttaa sinne. Kaupunkitutkimuksen gurun Edward Glaeserin mukaan kaupungit tekevät meistä rikkaampia, älykkäämpiä, vihreämpiä ja onnellisempia.

Kirjoittaja on johtokunnan neuvonantaja Suomen Pankissa.

Lue juttu kokonaan täältä:

http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/talouskasvu-syntyy-kaupungeissa/686217/

Mielenkiintoinen näkökulma ja hän on monessa asissa täysin oikeassa. Kaupungeissa ihmisistä todellakin tulee vihreitä. Esim. Helsingissä vihreät on kaupungin toiseksi suurin puolue, siinä missä maalla vihreitten kannatus on lähinnä marginaalista. Kaupunkilaiset on myös yleisesti paremmin pukeutuneita ja laittautuneita, koska kokoajan ollaan tavallaan ”esillä” verrattuna syrjäseutuihin jossa ainoat vastaantulijat on eläimiä. Älykkyyteen en ota kantaa, mutta ihmiset kaupungeissa ei todellakaan ole onnellisempia, asia on täysin päinvastoin – maalla ja syrjäseuduilla elävät on paljon onnellisempia. Vaikka kaupunkiguru muuta väittää, niin sosiaaliset ongelmat edelleenkin kasautuu pitkälti kaupunkeihin. Isoissa kaupungeissa on myös yleensä lähes olematon syntyvyys verrattuna syrjäseutuihin tai maaseutuun, joten jos me kaikki asuttaisiin esim. Pk-seudulla niin Suomen väestö olisi erittäin jyrkässä laskusuunnassa. Esim. Helsingissä: ”Jopa 36 prosenttia Helsingin 40 vuotta täyttäneistä naisista ei ole synnyttänyt lasta.” Noh kaupunkiguruilla on tähän luonnollisesti ratkaisu, joka on loputun maahanmuutto.

Jos pitää esittää oma mielipide, niin sanoisin, että maaseutu ja syrjäseutu elämä voittaa kaupunkielämän 100-0 ainakin psykologisessa mielessä, taloudellisessa mielessä ehkä tiheät kaupungit on loogisempia. Itse ainakin nautin siitä, että on omaa tilaa ja rauhaa, sekä siitä, että tuntee suurimman osan vastaantulijoista kaupungilla – se luo tuollaista ns. yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Kaupungeissa meno on usein liian hektistä ja ihmiset pinnallisempia. country-vs-city-48871630419_xlarge1

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s