Työttömyys Suomessa – 2015

Työttömyys kasvoi selvästi joulukuussa, Tilastokeskus kertoo. Suomessa oli joulukuussa 232 000 työtöntä, mikä on 27 000 enemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan.

Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta kasvoi siten 8,8 prosenttiin, kun vuotta aiemmin se oli 7,9 prosenttia.

Työttömyys kasvoi myös katsottaessa koko vuosineljännestä ja koko vuotta. Loka–joulukuussa työttömyysaste kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä 8,4 prosenttiin. Koko vuonna 2014 työttömyysaste kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä 8,7 prosenttiin.

Miesten työttömyysaste oli joulukuussa 9,4 prosenttia ja naisten 8,2 prosenttia. Nuorten eli 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli 19,8 prosenttia, eli 3,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Työllisiä 2,41 miljoonaa

Työllisyysaste eli työllisten osuus työikäisistä kasvoi joulukuussa puoli prosenttia 67,4 prosenttiin. Työllisten määrä pysyi lähes entisellään noin 2,41 miljoonassa.

Työvoiman ulkopuolella oli lähes 1,46 miljoonaa henkeä, eli 22 000 vähemmän kuin edellisvuoden joulukuussa.

Piilotyöttömien määrä väheni 14 000 hengellä 138 000 henkeen. Piilotyöttömäksi luetaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana.

Pitkäaikaistyöttömiä eli vähintään vuoden työttömänä olleita on jo 98 500, mikä on 15 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut viime vuodesta 11 000 hengellä.

Joulukuun lopussa palkkatuella, työvoimakoulutuksella, työkokeilussa ja omaehtoisessa opiskelussa oli koko maassa 116 400 henkeä, mikä on 5 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

TEM: Työttömiä 363 000

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa 363 000, mikä on 33 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Erot Tilastokeskuksen ja työministeriön työttömyysluvuissa johtuvat erilaisista tilastointitavoista. Tilastokeskuksen luvut perustuvat kyselytutkimukseen, jonka otoksen perusteella arvioidaan kokonaistyöttömyys.

Ministeriön luvut puolestaan perustuvat työ- ja elinkeinotoimistojen rekistereihin eli ne kertovat työttömäksi ilmoittautuneiden ihmisten todellisen määrän kunakin kuukautena.

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2015/01/20/tyottomana-jo-232-000-suomalaista/2015726/12?&n=6#commentsHere

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2015/01/20/tyottomyyden-pitkittyminen-erityisen-huolestuttavaa/2015733/12?pos=tuoreimmat

Jokatapauksessa ilman suurten ikäluokkien eläköitymistä työttömyys olisi paljon pahempi.

Suurten ikäluokkien lähtö työelämästä on vähentänyt työttömyyden kasvua. Se selittää osan 90-luvun lamaa pienemmistä työttömyysluvuista. Suurten ikäluokkien eläköityminen ei kuitenkaan aiheuttanut ennakoitua työvoimapulaa eikä juuri ole helpottanut nuorten pääsyä työmarkkinoille.

Suuret ikäluokat ovat kaikki täyttäneet jo 65 vuotta, jäljelle jääneistä on työelämässä kymmenesosa.

http://yle.fi/uutiset/suurten_ikaluokkien_elakoityminen_on_lievittanyt_tyottomyytta/7748980

Lisäisin vielä itse tähän muutaman hahmottavan kuvan joka selventää tilannetta laajemmin: 1288680515913

1396070566745

laaja-työttö-2014-new

Kaikkia ei kuitenkaan työttömyys varsinaisesti haittaa. Esimerkiksi Helsingin Punavuoressa asuva Tatu tuntuu elävän varsin mukavasti työttömänäkin.

26-vuotiasta Tatua ei kiinnosta työnteko eikä opiskelu. Pelkästään ilmoittautuminen työnhakijaksi takaa Tatun mukaan täyden toimeentulotuen. Miksi Tatu muuttaisi elämäntapaansa, jos nykyiselläänkin pärjää hyvin?

Tatu, 26, makaa sohvallaan kalsareissaan ja pelaa videopeliä. Kello on vähän vaille seitsemän illalla, mutta hän on herännyt vasta tunti sitten.

– Pitäisi taas yrittää valvoa koko yö ja seuraava päivä, niin saisi tätä unirytmiä vähän paremmaksi.

Vielä yläasteella Tatu pärjäsi koulussa hyvin. Lukiokin alkoi hyvin, mutta pian huumekuviot veivät Tatun mukanaan.

Aloin polttamaan silloin paljon hatsia, sitten se koulu ei vaan enää inspiroinut, numerot alkoivat laskea ja koulu jäi siihen.

13-vuotiaana aloitettu huumeiden käyttö lisääntyi vähitellen. Lopulta Tatu rupesi myös myymään ja kasvattamaan kannabista. Vuonna 2008 hän jäi kiinni rötöstelystään. tatu1


Vastuu ahdistaa

Kiinnijäämisen jälkeen huumeista kertyneet rahat hupenivat nopeasti. Rahojen loputtua Tatu haki kaverinsa kautta töihin Siwaan. Pesti Siwassa kesti noin 9 kuukautta, kunnes Tatu irtisanoutui.

Se työ oli aika helvetillistä. Ei se ollut sellaista työtä, mistä nauttisi. Enkä tykkää tehdä mitään vastuullista työtä, kun olen aika perfektionisti. Mua alkaa tosi helposti vituttamaan, jos teen jonkun virheen.

Jossain vaiheessa ne laittoi mut avaamaan ensimmäistä kertaa sen kaupan. Sen päivän jälkeen päätin, että nyt otan loparit ja alan hakea niitä työttömyyskorvauksia.

Tatu saa sosiaalitoimistolta toimeentulotukea kuukausittain vajaat 1100 euroa. Tukisumma määräytyy siten, että Tatulle pitäisi jäädä vakituisten menojen jälkeen kuussa 400 euroa käteen. Muulla rahalla maksetaan muun muassa Tatun yksiö Punavuoressa.


”Aktiivista” työnhakua

Lain mukaan toimeentulotuen pitäisi laskea, jos toimeentulotuen saaja on kieltäytynyt hänelle tarjotusta työstä tai muusta työllistämistoimenpiteestä ilman hyväksyttävää syytä, tai jos työnhaun ei katsota olevan aktiivista.

Tatu ei ole koskaan ollut sosiaalitoimiston järjestämässä koulutuksessa eikä ottanut vastaan työvoimatoimiston tarjoamaa työtä. Tatun kokemuksien mukaan tuet pysyvät samana pienellä vaivannäöllä.

Riittää, että teet jotain tuen eteen. Ilmoittaudut kurssille, sitten ne katsovat sosiaalitoimistosta, että se on ilmoittautunut, eli tukea ei tarvitse laskea. Sitten et vain ikinä mene sinne kurssille.

Tatu ilmoittautuu välillä myös työnhakijaksi työvoimatoimistoon, mutta kieltäytyy sitten kaikista töistä.

Tatun tukea on laskettu kaksi kertaa viimeisen viiden vuoden aikana. Joskus tuki ei ole laskenut, vaikka syytä olisi todella ollut.

– Yhdessä vaiheessa olin ainakin vuoden niin, etten ollut missään yhteydessä sosiaalitoimistoon.  Silti ne maksoi täyttä tukea.

Vastikkeellinen sosiaaliturva

Viime elokuussa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko esitti ajatuksen sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta. Risikko haluaisi muuttaa sosiaaliturvaa siten, että tuensaajan olisi pakko osallistua yhteiskunnan toimintaan, ja että osallistuminen näkyisi sosiaaliturvan määrässä.

Rauman sosiaaliturvajohtaja Antti Parpo on hahmotellut sosiaaliturvan uudistusta. Parpon ehdotuksessa työtön voisi osallistua kunnan ehdottamiin töihin. Työvelvoite oli 1-2 tuntia päivässä.

Kieltäytyminen pienentäisi tukea 10-30 prosenttia kun taas osallistuminen korottaisi tukea.

Tatu ei innostu vastikkeellisuudesta.

– Luultavasti kieltäytyisin töistä. Toisaalta tunti pari päivässä ei ole paha, sitten saisi ehkä jokusen satasen enemmän rahaa.

http://tuima.fi/kun-sossun-tuki-riittaa-2/

Loppuun vielä muutama youtube-video aiheesta:

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s