Amissit osa 3

Olen jo kirjoittanut jonkin verran amisseista aiemmissa blogauksissa, itse amissit esittelyssä tässä ja heidän taloudellisesta toimeentulosta tässä. Tämä blogaus on ikäänkuin laajentava, siihen tulee lainauksia ”nyt” verkkolehden jutusta joka kertoo amisseista.

Heidän perhe, puhuu kieltä, jota kutsutaan nimellä Pennsylvanian Dutch.

Se ei kuitenkaan ole hollantia vaan 1700-luvulta peräisin oleva yläsaksan murre, pennsylvaniansaksa. Samantyyppistä murretta puhutaan edelleen pienellä alueella Lounais-Saksassa, ja saksaa osaava ymmärtää sitä miten kuten. Millerin perheen kaikki lapset ovat oppineet englannin vasta koulussa. Se on mahdollista, koska amishit seurustelevat lähinnä keskenään, eikä kieltä opi telkkarista tai radiosta.

Mutta ne ovat vähän kauempana, täytyy varmaan ottaa auto…”

Viemme mieluusti Kristan ajelulle. Amishit saavat kuulemma istua autossa, mutta eivät ajaa tai omistaa sellaista. Kysyn varovasti traktorista.

”Sitä ei saa käyttää maanviljelyssä, mutta heinänpöyhinnässä se on tietysti ok”, Krista toteaa kuin kyseessä olisi maailman yksinkertaisin asia.

Yksinkertaistettuna selitys kuuluu näin: amishien elämäntapa perustuu muutamiin hyveisiin, kuten vaatimattomuus, epäitsekkyys, yksinkertainen elämäntapa erillään modernista yhteiskunnasta, perheen ja yhteisön kunnioitus, väkivallattomuus, ruumiillinen työ ja nöyryys.

Kun maanviljelys hoidetaan ilman koneita, ollaan fyysisen työn ytimessä. Laiskuus ja toimettomuus ovat saatanasta, ja joutenolo sekä liian helppo työ altistavat molemmille. Maatalouskoneet, samoin kuin vaikkapa korkeakoulutus, vieraannuttavat ruumiillisesta työstä.

Lisäksi maatalouskoneet saattaisivat viekoitella amishin ahneuden syntiin. Kun maa on viljeltävä käsin, pysyvät maatilat melko pieninä. Jos koneet helpottaisivat työtä, alkaisi ihminen hamuta itselleen lisää maata, enemmän kuin on hänen oikeudenmukainen osansa. Heinänpöyhinnässä ahneuden synti ei ilmeisesti vaani, sillä heinää pöyhitään joka tapauksessa aina vain sen verran kuin eläimet vaativat. Sitä paitsi se on kuulemma tosi ärsyttävää hommaa, jos sen joutuu tekemään käsin.

Amish-Family

Näiden ihanteiden kautta on aika helppo ymmärtää erilaisia kieltoja ja ohjeita. Sähkö on kielletty, koska se toisi palan ulkomaailmaa amishien kotiin. (Toisaalta niin tuo violettitukkainen vieraskin, mutta ei nyt puututa siihen.)
Jos sähkön kuitenkin pystyy jotenkin tuottamaan omalla tilallaan, vaikkapa vesivoiman avulla, se saattaa olla sallittua. Samoin bensakäyttöiset generaattorit ovat joskus ok.

Puhelin on kielletty, koska jos sellainen olisi, perhe ei keskustelisi keskenään vaan höpöttelisi puhelimessa. Tuttavia ja sukulaisia ei tavattaisi kasvotusten, vaan heille soitettaisiin. Mutta vaikka puhelinta ei saa asentaa kotiin, sitä saa yleensä käyttää bisnesten hoitamiseen. Siksi rouva Miller saattoi soittaa minulle jouluaattona.

Kokovartalopeilit ja kaikki korut on kielletty, koska ne voisivat ylpistää, samoin napit. (Tässä on enemmän järkeä jos ajattelee 1700-luvun hienoja, koristeellisia nappeja.)

Kirkkoja ei rakenneta, koska hienot kirkot saattaisivat ylpistää seurakuntalaisia. Jumalanpalvelukset pidetään ihmisten kodeissa.

Vyöt olisivat liian helppo ratkaisu. Miehet käyttävät usein vain yhtä henkseliä välttääkseen kahden henkselin tuomaa ylpeydentunnetta. (Okei, ei näitä kaikkia kieltoja silti ole helppo ymmärtää. Tuleeko kahdesta henkselistä jotenkin erityisen pollea olo?)

NoCars_Yes-Buggy

Viikset on kielletty, koska ne olivat 1700-luvulla muotia upseereilla ja luovat amishien mielestä siksi edelleen sotaisan vaikutelman. Se ei vannoutuneille pasifisteille sovi. Naisilta viiksiä ei tosin ole kielletty. Päinvastoin minkä tahansa karvoituksen lyhentäminen on synti.
sam_mullet.jpg.size.xxlarge.promo

Krista tosin huomauttaa, että säännöt vaihtelevat paljon. Kaikkein vanhoillisimmat,swartzentruberit, eivät hyväksy juoksevaa vettä tai kaasuvaloja. Millerit kuuluvat isoimpaan ryhmään,

Alte Ordnungiin (”vanha järjestys” tai miksei vain ”vanhan liiton amishit”). Siitä vapaampia ovat vielä ainakin Neue Ordnung ja Neue Neue Ordnung, jota noudattavat amishit saattavat hyväksyä tietokoneet, sähköt, polkupyörät ja autot.
Lisäksi jokainen seurakunta päättää keskenään, mitkä asiat siellä hyväksytään.

Krista osoittelee vastaantulevia kiesejä.

”Huomaatko, tuossa on tuulilasi, varoituskolmio sekä pattereilla toimivat vilkut ja ajovalot. Se on Alte Ordnung -amishin kärry. Tuo kokonaan avonainen on swartzentruberin. Siinä ei ole varoituskolmiota tai valoja vaan pelkät myrskylyhdyt ja heijastinteippiä.”

1305919770433

Seurusteluun ei-amishien kanssa ei rohkaista, mutta 18-vuotiaalla Kristalla onkin meneillään rumspringa, joka kääntyy suunnilleen ympäriinsä juoksenteluksi. Se on amish-nuoren elämässä aikaa, jolloin häntä eivät sido yhteisön säännöt niin tiukasti kuin muita. Kristan rumspringa alkoi, kun hän täytti 16, ja jatkuu, kunnes hän liittyy kirkkoon. Kirkkoon liitytään yleensä siinä vaiheessa, kun on aika mennä naimisiin. Krista ei seurustele, mutta 21-vuotiaalla isosisko Dianalla on poikaystävä.

”Kaikki odottavat, koska he liittyvät kirkkoon, koska se tarkoittaa, että he ovat pian menossa naimisiin.”

Krista on esimerkiksi leikannut tukkaansa (se ulottuu nyt hartioille), hankkinut kännykän ja, hän lisää kuiskaten, mennyt Facebookiin. Sen hurjempaan elämään hän ei näe tarvetta.

”Jotkut pojat juovat olutta. Meitä tyttöjä sellainen ei kiinnosta. Muutamat pojat ajavat jopa autoa rumspringansa aikana. No, varmaan harmittaa, jos tottuu siihen, ja sitten joutuu luopumaan autosta kun liittyy kirkkoon.”

Suurin osa amish-nuorista valitsee jäädä yhteisöön. Vain kymmenisen prosenttia lähtee.

Amish_compressed

 Amissi-nuoret saa vapaasti hakea rajojaan nuorina rumspringan aikana.

Päivisin Krista työskentelee opettajana parinkymmenen oppilaan koulussa. Hänellä on sama koulutus kuin melkein kaikilla muillakin amisheilla – kahdeksan luokkaa peruskoulua. Siltä pohjalta hän opettaa kaikkia aineita kaikille luokka-asteille.

”Englantia, vanhaa saksaa, Raamatun ulkolukua, hevoskärryillä ajamista, kristillistä matematiikkaa…”, Krista luettelee.

”Mutta ei fysiikkaa, kemiaa tai biologiaa, ne ovat epäkristillisiä.”

Pyydän saada kurkistaa kristillisen matematiikan kirjaa. Se näyttää eroavan meikäläisistä matematiikan kirjoista siten, että kaikki tehtävät liittyvät jotenkin Raamattuun.

Tähän tapaan:

”Tavattuaan Jeesuksen Sakkeus lupasi lahjoittaa puolet omaisuudestaan köyhille. Jos hänellä olisi ollut 75 000 dollaria, paljonko hän olisi antanut köyhille?”

”Sakkeus lupasi myös palauttaa nelinkertaisesti sen, minkä oli ottanut. Mikäli Sakkeus olisi ottanut joltakulta 489 dollaria, paljonko hän olisi palauttanut tälle?”

Saksaa opiskellaan siten, että nykysaksasta opetellaan jotkin perusasiat, ja muuten keskitytään vanhan saksan opiskeluun. Mt Hopen alueella amishit käyttävät Lutherin saksannosta Raamatusta, joten 1500-luvun saksaa on välttämätöntä ymmärtää.

Kuvassa alhaalla, vaunulla-ajon oppikirja.
1305919770852

1305919770897

Amissit opettelevat saksaa, koska he käyttävät Raamattuna, Lutherin saksannosta 1500 luvulta.

Amishit korostavat, että ihmisen pitää olla nöyrä, asettaa yhteisön ja muiden etu itsensä edelle ja ajatella itseään viimeisenä. Ja anteeksi pitää antaa, koska tuomita voi vain Jumala.
Ihanteita todella noudatetaan, ainakin joskus. Kauhistuttava esimerkki on vuodelta 2006, jolloin kouluampuja hyökkäsi amish-kouluun.

Myös West Nickel Mines School Pennsylvanian osavaltiossa oli pieni, parinkymmenen oppilaan koulu, jossa kaikkia luokka-asteita opetti yksi opettaja.
Lokakuun toisenä päivänä 2006 meijeriauton kuljettaja Charles Carl Roberts IV jätti itsemurhaviestit vaimolleen ja kolmelle lapselleen ja lähti matkaan aseistautuneena, aikomuksenaan tappaa itsensä ja samalla joukko pieniä tyttöjä.

Roberts, joka ei itse ollut amish, saapui kouluun aamupäivällä. Aseella uhaten hän pakotti pojat auttamaan häntä kantamaan tarvikkeita autosta koululuokkaan. Tarvikkeilla – laudanpätkillä, nauloilla, ketjuilla ja muilla sellaisilla – hän telkeäisi oven kiinni.
Kun pojat kantoivat tarvikkeita, opettaja pakeni soittamaan apua lähimmästä talosta – koulussa kun ei ollut puhelinta.
Roberts päästi pojat ja muutaman koulussa vierailulla olleen aikuisen pikkulapsineen pois. Tytöt hän käski riviin liitutaulun eteen aikomuksenaan tappaa nämä kaikki. Nuorin tytöistä oli 6-vuotias.

13- ja 11-vuotiaat Marian ja Barbara Fisher ajattelivat hyvien amishien lailla muita ennen itseään. He pyysivät, että heidät ammuttaisiin ensin. Sisarukset ajattelivat, että ehkä muilla olisi silloin paremmat mahdollisuudet selvitä.

Poliisi piiritti koulurakennusta, mutta ei ehtinyt pysäyttää Robertsia. Ammuttuaan kaikkia kymmentä tyttöä hän ampui itsensä. Viisi tytöistä kuoli, viisi haavoittui vakavasti. Barbara Fisher jäi henkiin.

Mitä amish-yhteisö teki?

Noudatti anteeksiannon periaatetta ja perusti kolme rahastoa. Yhteen kerättiin rahaa eloonjääneiden lasten sairaalakuluja varten. Toisen varoilla rakennettiin uusi koulu. Kolmas rahasto auttoi ampujan perhettä.
Robertsin lesken mukaan amish-naapuri saapui tukemaan perhettä vain joitakin tunteja murhien jälkeen. Amishit auttoivat ja tukivat ampujan vaimoa, vanhempia ja appivanhempia henkisesti ja rahallisesti. He osallistuivat Robertsin hautajaisiin, ja leski Marie Roberts oli yksi harvoista ulkopuolisista, jotka kutsuttiin uhrin hautajaisiin. Marie Roberts kirjoitti myöhemmin avoimen kirjeen, jossa kiitti amisheja anteeksiannosta, armosta ja rakkaudesta, jota nämä olivat murhaajan perheelle osoittaneet.

05

Charles Carl Roberts IV kuvassa, mies joka murhasi amissi-tytöt.

Millerien perhe valmistautuu viettämään vanhaksi jouluksi kutsuttua juhlapyhää – samaa, jota esimerkiksi jotkut ortodoksit Venäjällä juhlivat. Heillä on kuitenkin aikaa kysellä Suomesta. Selitämme saman jutut kuin aina: sijainti, sää, hyvinvointiyhteiskunta. Se ei tee Millereihin suurta vaikutusta, amishit kun kieltäytyvät sosiaaliturvasta. Heidät on jopa vapautettu muille yhdysvaltalaisille pakollisista sosiaaliturvamaksuista, kerranpa he eivät nosta eläkettä tai muitakaan etuuksia ja maksavat itse terveyspalvelunsa, mikäli sellaisia tarvitsevat.

Koko juttu löytyy täältä, tässä vain muutamia lainauksia koko pitkästä jutusta:

http://nyt.fi/a1305919772350

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s