Myytit osa 2: Muinaisnorjalainen mytologia

väestöt / 25.1.2015

Muinaisnorjalaisten luomismyytti

Alussa ei ollut muuta kuin suunnaton tyhjyys nimeltä Ginnungagap. Hiljalleen sen kummallekkin puolelle ilmestyi kaksi aluetta. Etelään tuli Muspelheim, tulen ja jään valtakunta, ja pohjoiseen Niflheim, kylmyyden ja jään koti. Keskellä, näiden alueiden välissä, Muspelheimin kuuma ilma ja Niflheimin kylmä ilma kohtasivat, ja jää alkoi sulaa. Vettä tippuvasta jäästä muodostui hiljalleen suunnaton hirviö, pakkasjättiläinen nimeltä Ymir. Pakkasjättiläinen Ymir kuvassa vasemmalla, ja Buri oikealla.

Jättiläiset ja Audhumla

Ymir nukkui, ja kun Muspelheimistä tuleva lämmin ilma leyhytteli hänen ihoaan, hän alkoi hikoilla. Hänen hiestään syntyivät muut pakkasjättiläiset – hänen vasemmasta käsivarrestaan yksi uros ja yksi naaras ja hänen jaloistaan toinen, kuusipäinen uros. Sillä välin jään sulaminen jatkui, ja siitä muodostui valtava lehmä nimeltä Audhumla. Se ravitsi ensimmäisi pakkasjättiläisiä maidoillaan. Audhumla nuoli jäätä ja joi siitä sulavan veden. Kun hän jatkoi nuolemista, näkyviin tuli jättiläisen pää ja sitten ruumis. Kolmen päivän kuluttua jäästä oli vapautunut uusi jättiläinen.

Audhumla – Alkulehmä Audhulma ravitsi jättiläisiä neljällä utareistaan lähtevällä maitovirralla. Ne lisäsivät heidän voimiaan ja julmuuttaan.

Pakkasjättiläiset asettuivat asumaan Nifleiheimiin. Buri, Audhumlan ensimmäisen jäästä vapauttuma jättiläinen, sai pojan nimeltä Bor. Hän meni naimisiin Bestlan, Bölthorn-nimisen jättiläisen tyttären kanssa. He saivat kolme lasta, nimeltään Odin, Vili ja Ve. Heistä tuli kolme ensimmäistä muinaisnorjalaista jumalaa, johtajanaan Odin.

Odin, Vili ja Ve kuvassa.

Maailman luominen

Jumalat taistelivat yhtä mittaa Ymiriä vastaan, koska hän kävi usein heidän kimppuunsa. Lopulta he yhdistivät voimansa ja surmasivat Ymirin. Ymirin valtioista pulppuava verivirta hukutti muut pakkasjättiläiset paitsi Bergelmirin (Ymirin pojanpojan) ja hänen vaimonsa. He pakenivat puunrungosta tekemällään veneellä ja asettuivat Jotunheim-nimiseen paikkaan. Jumalat tekivät Ymirin ihosta maan ja muuttivat hänen ehjät luunsa vuoriksi. Hänen verestään saivat alkunsa joet, järvet ja meri, ja hänen kallostaan tuli taivaankansi. Muspelheimistä lenteli kipinöitä korkealla ilmaan auringoksi, kuuksi ja tähdiksi. Sitten jumalat loivat saarnesta Askin, ensimmäisen miehen, ja jalavasta Emblan, ensimmäisen naisen.

Ask ja Embla

Muinaisnorjalaisen mytologian mukaan Odin, Vili ja Ve kävelivät rannalla ja löysivät kaksi puuta. He loivat saarnesta Askin ja jalavasta Emblan. Sitten kukin jumalista antoi heille lahjan. Odin puhalsi heihin hengen, Vili antoi heille ajatukset ja tunteet ja Ve antoi heille näön ja kuulon. Tästä parista tuli kaikkien ihmisten esi-isät. He asuivat Midgårdissa (Keski-Maassa), jonka jumalat olivat luoneet heitä varten. Sitä suojasivat varustukset jotka oli rakennettu Ymirin kulmakarvoista.

Kuvassa Ask ja Embla

Muinaisnorjalainen kosmos

Muinaisnorjalaisissa myyteissä kosmos kuvitellaan erillisiksi alueiksi tai maailmoiksi, joista kussakin asuu yhdenlaisia olentoja jättiläisistä kääpiöihin. Näitä vaihtelevia maailmoja tukivat Yggdrasilin, maailmanpuuksi sanotun valtavan saarnen juuret ja oksat. Maailmanpuu Yggdrasil kannatteli koko kosmosta manalan alimmista syövereistä taivaankannen huipulle. Jumalat asui Astgårdissa, pakkasjättiläiset Jotunheimissä, ihmiset taasen Midgårdissa. Tarun mukaan Midgårdin yhdisti Asgårdiin Bifröst niminen silta. Siltaa vartioi jumala Heimdall. Sitä saivat käyttää vain jumalat ja Valhallaan, Odinin Astgårdissa sijaitsevaan asuntoon matkaavien kuolleiden sankarien sielut.

Valhalla, eli surmattujen sali oli Odinin suuri talo. Sinne Odin keräsi muinaiset norjalaiset soturit, jotka olivat kaatuneet taistelussa maan päällä. Hän palkitsi heidät ylenpalttisin koruin ja asein. Tuossa haarniskoin koristelussa salissa sankarit söivät villisian lihaa ja joivat valkyrioiden tarjoamaa juomaa. Siellä heitä koulutettiin myös ja valmisteltiin Rakgnarökiä eli viimeistä taistelua varten.

The Vikings believed that the cosmos was held together by a giant tree, Yggdrasil. It was said to be the world tree around which the nine worlds existed. Its name is generally considered to mean “Ygg’s (Odin’s) horse”. There are nine worlds that are divided among three levels.

⇒ In the upper level was Asgard (home of the Aesir), Alfheim (Light-elves) and Vanaheim (home of the Vanir).

⇒ In the middle Level was Midgard (The Earth), Jotunheim (Giants), Svartalfaheim (Dark-elves) and Nidavellir (Dwarves).

⇒ In the lower Level was Muspelheim (world of fire) and Niflheim (world of cold).

At the very top of Yggdrasil there lived an giant eagle named Hraesvelg. And down by the roots of the tree lived a dragon named Nidhug. The eagle and the dragon were bitter enemies. A squirrel named Ratatosk, was spending a lot of time each day, running up and down the tree. Ratatosk did whatever he could, to keep the hatred between the eagle and the dragon alive.

There was tree Norns who lived at the well of Urd. Their names were Urd (past), Verdani (present) and Skuld (future). The three Norns was the goddesses of fate. They spent most of their time spinning the threads of life, deciding the fate of every human, animal and god

– See more at: http://norsemyths.net/norse-mythology/#sthash.BMbqQFEO.dpuf

Viimeinen taistelu

Tarina viimeisestä taistelusta poikkeaa muista muinaisnorjalaisista myyteistä siinä, että se on ennuste eikä menneiden tapahtumien kuvaus. Raknarök eli jumalien hämärä on suuri taistelu jossa lähes kaikki tuhoutuu ja maailmanloppu koittaa. Ragnarökin jälkeen harvalukuiset elonjääneet panevat alulle uuden maailman, ja luomisen sykli alkaa alusta.