Tuore raportti: Maahanmuutto pitää kaksinkertaistaa

Suomen työllisyysaste jää pysyvästi liian alhaiselle tasolle, ellei ulkomailta saada reilusti lisää työikäistä väkeä, arvioidaan Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVAn tilaamassa raportissa.

Yliaktuaari Topias Pyykkösen ja tutkija Pekka Myrskylän kirjoittama analyysi Tulevaisuuden tekijät maalaa synkän kuvan suomalaisesta työstä. Viimeksi kuluneiden 25 vuoden aikana työllisten määrä ei ole kasvanut käytännössä lainkaan, vaikka väestöä on tullut puolisen miljoonaa lisää. Työllisyysaste on vajonnut 69 prosenttiin, kun kestävän talouden kannalta sen pitäisi olla 75 prosenttia.

Tänään julkistetussa raportissa todetaan, että eläkeläisten ja työttömien määrän kasvu on vähentänyt työvoiman tarjontaa ja talouskasvun edellytyksiä. Samalla julkiset menot ovat kasvaneet. Kun tähän vielä lisätään se, että taantuman myötä on kadonnut 100 000 työpaikkaa, EVAn mukaan mahdoton yhtälö on valmis.

Tarjonta lisää työpaikkoja

Pyykkösen ja Myrskylän analyysissä päädytään siihen, että Suomeen tarvittaisiin 34 000 maahanmuuttajaa joka vuosi, jotta työvoima ei supistuisi. Tämä on kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Selvä enemmistö eli noin kaksi kolmasosaa tulijoista on työikäisiä, joten heistä valtaosa tulisi nimenomaan työmarkkinoille. Tälläkin tulijamäärällä päästään vasta siihen, että työikäisen väestön määrä pysyy edes nykyisellään.

EVAn mukaan työvoiman tarjonta lisää työvoiman kysyntää eli yritysten intoa kasvattaa toimintaansa. Työn tarjonta kiihdyttää taloutta, työvoiman väheneminen kuihduttaa. Ainoa todellinen keino lisätä työvoimaa on kiihdyttää maahanmuuttoa, raportissa todetaan.

Miksi oma väki ei kelpaa?

Pyykkönen ja Myrskylä toteavat, että suuri osa nykyisistä työttömistä työllistyy vaivoin. Ongelmana ovat muun muassa koulutuksen puute, väärä asuinpaikka ja korkea ikä. Työttömistä noin 100 000 eli lähes kolmannes on vaikeasti työllistettäviä, raportin kirjoittajat arvioivat.

Työvuosia jää väliin monista eri syistä – miehillä vuosia verottaa armeija, naisilla perhevapaat. Raportissa ei kuitenkaan uskota, että perhevapaiden kestoon puuttumalla olisi suurta vaikutusta työvoiman kasvuun, koska naiset ovat perhevapailla keskimäärin 15 kuukautta työurastaan. Miehillä palvelusaika vie lähes saman.

Kotimaista reserviä ei löydy sen paremmin nuorista kuin vanhoistakaan. Työikähaitarin loppupäässä työllisyysasteet ovat jo nousseet, varsinkin yli 55-vuotiaat naiset ovat aiempaa enemmän mukana työelämässä. Myös varttuneiden miesten työllisyysaste on kohonnut. Opiskelijatkin on jo enimmäkseen värvätty töihin, mikäli opinnoiltaan ehtivät, raportissa summataan.

Usein esitetään, että maahanmuuttoon ja muihin työvoimareserveihin pitäisi turvautua vasta sitten, kun kaikki työttömät on ensin työllistetty. Todellisuudessa suuri osa työttömistä työllistyy vain vaivoin.

Monilla työttömillä on erilaisia työllistymistä hidastavia haittatekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi koulutuksen puute, korkea ikä, pidempään jatkunut työttömyys, vanhentunut osaaminen tai työllistymisen kannalta epäedullinen asuinpaikka. Osa työttömistä kärsii useista haittatekijöistä yhtä aikaa.

Jos huomioidaan keskeisimmät tekijät – työttömyyden kesto, ikä ja koulutustaso – voidaan arvioida, että helposti työllistyviä työttömiä oli noin 76 000 eli 23 prosenttia kaikista työttömistä joulukuussa 2013. Näiden työttömien voi ajatella työllistyvän suhteellisen nopeastikin, jos taloussuhdanne kohentuu.

Muilla 250 000 työttömällä oli joko taustallaan yli puoli vuotta työttömyyttä, yli 50 vuoden ikä tai vain peruskouluopinnot. Vaikeasti työllistettävissä olevia työttömiä – joilla työttömyys on kestänyt pitkään ja lisäksi on korkea ikä ja pelkkä peruskoulutausta – on 101 000 eli lähes kolmannes kaikista työttömistä.

Puolet maahanmuuttajista työllistyy

Tärkein työvoimareservi on raportin mukaan maahanmuuttajat, joita raportin laskutavan mukaan on Suomessa noin 300 000 eli ”hieman enemmän kuin suomenruotsalaisia”. Tällöin mukaan lasketaan kaikki, joiden äidinkieli väestörekisterissä on muu kuin suomi tai ruotsi. Mukana voi siis olla toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajia. Kaikkiaan Suomessa on työikäisiä maahanmuuttajia on noin 217 000 ja heistä noin joka toinen, 110 000, on töissä. Vuoden 1990 jälkeen Suomi on saanut 150 000 työikäistä nettomaahanmuuttona.

Maahanmuuttajien työllisyysaste on kuitenkin vain noin 50 prosenttia. Eri ryhmien väliset erot ovat kuitenkin huimat: virolaiset ja eräistä Aasian maista tulevat työllistyvät jo nykyisellään yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin kantaväestöön kuuluvat. Heikointa työllistyminen on afrikkalaista syntyperää olevilla.

—————————–>

Nepal

Lue jutut kokonaan täältä:

http://yle.fi/uutiset/eva_maahanmuutto_kaksinkertaistettava/7767100

http://www.hs.fi/kotimaa/a1422424819789

Väestöennuste + maahanmuutto
= taloudellisen huoltosuhde?

Tilastokeskuksen mukaan maahanmuutto korjaa väestön ikärakenteen vinoumaa, väestöllistä huoltosuhdetta. Jos Suomeen ei tulisi maahanmuuttajia, huoltosuhde heikkenisi vielä rajummin.

Joidenkin maakuntien ikärakenne on jo vinoutunut. Tilastokeskuksen mukaan ilman maahanmuuttoa Etelä-Savo, Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Kainuu menettäisivät 2030 mennessä viidenneksen 20–59-vuotiaistaan.

– Heikon väestökeskuksen alueilla, joilla on ihan selvää muuttotappiota ja vähän syntyvyyttä, saattaa maahanmuutto olla ihan viimevuosina kääntynyt positiiviseksi. Maahanmuutto näyttäisi korjaavan huoltosuhdetta jonkin verran näissä heikommissakin paikoissa.

– Se oli yllätys. Yleensä ajatellaan, että suurin osa tulee metropolialueelle, joka hyötyy maahanmuuttajista. Jonkin verran näyttää valuvan hyötyä myös muualle Suomeen.

Jos maahanmuuttajat eivät kotoudu ja työllisty, työllisten vastuulle jää entistä suurempi huollettavien joukko. Tilastokielellä taloudellinen huoltosuhde ei paranekaan samassa suhteessa kuin väestöllinen.

PTT:llä on alkanut hanke, jossa selvitetään maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä eri TE-alueilla. Tutkimustietoa on vielä liian vähän, mielipiteitä sitäkin enemmän.

– Maahanmuutto voisi suuntautua voimakkaammin heikomman väestökehityksen alueille, joilla työväestö uhkaa loppua.

– Toki työvoimakysymyksessä on muitakin asioita kuin maahanmuutto, mutta olisi syytä pohtia uuden työvoiman saamista myönteisenä tavoitteena – sen verran kelvotonta on väestökehitys. panorama_TyoikainenVaestopanorama_VaestoHuoltosuhde

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2012/08/01/pian-yha-useampi-elaa-sinun-palkallasi/201234542/12

Ilmeisesti maahanmuuttajien ei ole kuitenkaan niin helppo työllistyä.

Maahanmuuttajien on entistä hankalampi työllistyä kireän taloustilanteen vuoksi. Esimerkiksi Pohjois-Savossa maahanmuuttajien työttömyysaste on ollut viime vuosina suunnilleen kolme kertaa niin suuri kuin kantaväestöön kuuluvilla. Taantuma tekee maahanmuuttajien työllistymisestä tavallistakin vaikeampaa

http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajan_tyollistyminen_on_taantumassa_yha_vaikeampaa/7636557

Työministeri Lauri Ihalaisen (sd) mielestä maahanmuuttajien työllistyminen kestää liian pitkään.

”Käytännössä maahanmuuttajan tie työelämään voi kestää 8–10 vuotta. Meidän on edelleen haettava keinoja, joilla työvoimatoimenpiteitä voidaan monipuolisesti käyttää vielä tehokkaammin maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi”, Ihalainen sanoi. Hän puhui työministeriön uuden kotoutumisraportin julkistamisen yhteydessä.

Raportissa tarkastellaan maahanmuuttajien kotoutumista pitkällä aikavälillä ja lähes kolmeakymmentä mittaria hyödyntäen.

Mittareina käytettiin muun muassa maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille, heidän sosioekonomista asemaansa, sekä syrjintäkokemuksia ja terveydentilaa.

Työssäkäynti on yksi keskeinen kotoutumista kuvaava mittari. Maahanmuuttajien työttömyysaste oli 16,1 prosenttia vuonna 2012, kun kantaväestöstä työttömänä oli vain reilut seitsemän prosenttia. Työllistyminen kuitenkin vaihtelee suuresti sen mukaan, mistä maahanmuuttaja on kotoisin, ja onko hän tullut Suomeen laman tai talousbuumin aikana.

Ulkomaan kansalaisia oli Suomessa vuoden 2012 lopussa kaikkiaan 195 511 henkilöä eli 3,6 prosenttia väestöstä. Ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia oli reilut 100 000.

Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat tulleet Suomeen Ruotsista, Virosta, Venäjältä ja entisestä Neuvostoliitosta sekä Somaliasta.

Suomessa asuu myös tilapäisesti noin 50 000 EU-kansalaista. URA2_node593_diagrammi3_small

http://www.hs.fi/tyoelama/a1382492244735

Maahanmuuttaja mielletään herkästi pakolaiseksi. Tosiasiassa alle kymmenesosa Suomeen muuttaneista oli turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia vuonna 2011. Toisinaan maahanmuuttajat itsekin ihmettelevät, ovatko he ikuisesti maahanmuuttajia, vaikka Suomeen tulosta olisi aikaa jo kymmeniä vuosia. Emmekö voisi siis puhua maahanmuuttaneista?

Korkeakoulutettujen osuus Suomessa asuvista ulkomaalaisista on ollut lievässä kasvussa koko 2000-luvun. Kokonaiskuvan saaminen maahanmuuttajien koulutus­tasosta on vaikeaa, sillä sitä ei tilastoida kattavasti eikä tutkintojen tasoa pystytä aina luokittelemaan. Se tiedetään, että kaikkien maahanmuuttajien työttömyysaste oli lähes kolminkertainen koko väestön työttömyyteen verrattuna. Se on paljon.

”Hän ajaa Helsingissä öistä linjaa, vaik lääkäriksi luki aikanaan”

Korkeakoulutus lähtömaassa ei takaa hyviä asemia suomalaisessa työelämässä. Tilanne voi olla jopa päinvastoin, selviää korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia työmarkkinoilla tutkineen Henna Kyhän väitöstutkimuksesta. Maistereita ei aina kelpuuteta mopin varteen, koska heidän sitoutumistaan koulutusta vastaamattomaan työhön epäillään. Tällainen sisääntulotyö voisi lyhytaikaisena olla arvokasta kulttuuriin perehtymisen näkökulmasta.

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työuria Suomessa vaivaa useat työttömyysjaksot ja lyhyet, määräaikaiset pätkätyöt. Vaikeinta työllistyminen on pakolaisilla. Kyhän tutkimustuloksissa on jotain positiivistakin: jos korkeasti koulutetut maahan­muuttajat onnistuvat työllistymään, työ useimmiten vastasi koulutusta kokonaan tai osittain.

http://www.uralehti.fi/artikkelit/maahanmuuttajien-ty-llistyminen-ep-vakaata-ja-hidasta

Pakistanilainen sosiologi Akhlaq Ahmad kokeili, millaiset mahdollisuudet ulkomaalaisella on saada töitä Suomesta. Hän teki Helsingin yliopistossa väitöskirjaa maahanmuuttajien työllistymisestä, ja vastasi osana tutkimustaan 400 työpaikkailmoitukseen. Tarjolla olevat työpaikat vaihtelivat kaupan kassasta tarjoilijaan ja toimistoapulaisesta sosiaalityöntekijään. Tulos oli lohduton: sadoista haetuista paikoista vain kuudessa tärppäsi. Tästä Ahmad päätteli, että maahanmuuttajien työmahdollisuudet Suomen työmarkkinoilla ovat edelleen heikot.

http://www.ammattinetti.fi/artikkelit/detail/35_artikkeli;jsessionid=6A956A9AECF73732320432B43701050F?link=true

Pauli Vahtera on ottanut kielteisen kannan asiaan: 

follow-ei-kuvaa

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s