Yksinäisyys on kaikenikäisten ongelma

Kokoelma pätkiä jutuista liittyen yksinäisyyteen, tuohon viheliäiseen kansantautiin mistä etenkin monet suomalaiset tuntuu kärsivän.
Tuoreen suomalaiskirjan mukaan jopa joka viides lapsi kokee itsensä ajoittain yksinäiseksi ja tuntee ahdistusta asiasta. Näin toteaa kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttila tuoreessa lasten ja nuorten yksinäisyyttä käsittelevässä kirjassaan Kavereita nolla (Tammi 2015). Yksinäisiä on kaikissa ikäluokissa, mutta lasten ja nuorten keskuudessä yksinäisyys on poikkeuksellisen yleistä. Toinen piikki ajoittaa Junttilan mukaan vanhusvuosiin.
Useissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa yksinäisyyttä tutkineen Junttilan mukaan pahinta tilanteesa on sen luoma tarpeettomuuden, olemassa olemattomuuden ja ulkopuolisuuden tunne.

Yksinäisyyttä koetaan sekä sosiaalisella että emotionaalisella tasolla, ja sillä on lapsille sekä välittömiä että pitkäkestoisia vaikutuksia. Hyvä esimerkki löytyy kirjasta. Junttila kertoo, että jopa 17 prosenttia yläkouluikäisistä pojista on kokenut yli vuoden kestänyttä totaaliyksinäisyyttä. Heistä lähes jokainen oireilee monin tavoin: yksinäiset pojat voivat kärsiä sosiaalisista peloista, ahdistuneisuudesta ja masennuksesta. Monella on koulunkäyntivaikeuksia, ja he voivat kokea terveytensä heikoksi.

Sosiaalisella yksinäisyydellä, sillä että jää jatkuvasti ulkopuolelle, on monia pitkäaikaisvaikutuksia. Junttilan mukaan emotionaalisen yksinäisyyden vaikutukset voivat olla vieläkin raadollisempia. Ystävän puute voi aiheuttaa esimerkiksi masennusta, skitsofreniaa sekä itsetuhoisuutta.

– Emotionaalisesti yksinäisillä lapsilla ja nuorilla on muita suurempi todennäköisyys ajautua koulutus- ja työurien, yhteiskunnallisten järjestelmien sekä niin sanotun normaalin elämän ulkopuolelle – ja tuntea itsensä kelpaamattomaksi, turhaksi ja kaikin puolin epäonnistuneeksi yksilöksi, kirjoittaa Junttila.

Huiman yleistä

Junttilan kirjassa esitellään karuja lukuja siitä, kuinka yleistä lasten ja nuorten kokema yksinäisyyden tunne on.

– 13-17 prosenttia 4.-5. luokkalaisista tytöistä ja 17-20 prosenttia pojista on jonkin lukukauden aikana ollut sosiaalisesti yksinäisiä. Yläkoulussa tyttöjen prosentti on 13-20 ja poikien 15-20.

– 15-20 prosenttia 4.-5. luokkalaisista tytöistä ja 22-27 prosenttia pojista on jonkin lukukauden aikana ollut emotionaalisesti yksinäisiä. Yläkoulussa tyttöjen prosentti on 10-20 ja poikien 20-30.

– Sekä sosiaalisesta että emotionaalisesta on kärsinyt 7-9 prosenttia 4.-5. luokkalaisista tytöistä ja 10-12 prosenttia pojista. Yläkoulun tytöillä prosentti on 4-10 ja pojilla 10-14.

– Monella lapsella ja nuorella yksinäisyyden kokemus on kestänyt yli vuoden.

Lähde: Junttila: Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi 2015. 6429c075aa19b082b9c0e733d0e99a34

Koko juttu linkin takana

http://www.iltalehti.fi/perhe/2015020419143512_pr.shtml

Vanhuksilla ei näytä menevän sen paremmin:

Yksinäisyys koskettaa enemmän kuin 300.000 yli 65-vuotiasta Suomessa. Ikääntyvien määrä kasvaa nopeasti. Nykyisellä tahdilla yksinäisiä ikääntyneitä on parinkymmenen vuoden kuluttua yli puoli miljoonaa. Kyseessä on paitsi ihmiselle vaikeaa kärsimystä aiheuttava ongelma, myös kansantaloudellinen kysymys. Yksinäiset käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita huomattavasti enemmän kuin muut ikäisensä.

Joitakin vuosia sitten löydettiin Tukholmasta pohjoispuolelta, Gävlestä yhden syksyn aikana yhden taloyhtiön taloista seitsemän kuollutta vanhusta. Yhteistä heille oli se, ettei heidän kuolemastaan ollut kenelläkään tietoa. Järkyttävintä tässä ei ole edes se, että monet heistä olivat olleet kuolleina kuukausia ennen löytämistään. Järkyttävintä on se, että yksikään ihminen ei tiennyt heidän olemassaolostaan heidän eläessään. 2833449

http://www.helsinkimissio.fi/?sid=368&tid=670

Tutkimusten mukaan joka kolmas yli 75-vuotias kärsii toisinaan yksinäisyydestä, yksi kahdestakymmenestä jatkuvasti. Yksinäisyyttä helpottavat kansalaisjärjestöjen erilaiset ystäväpalvelut. Vapaaehtoista ystävistä on kuitenkin pulaa. 23yh_vanhus_web

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2833448/yksinaisyys-tuttua-yha-useammalle-ikaihmiselle

Jotkut ovat ottaneet avukseen tieteellisen näkökulman:

Yksinäisyys sattuu, muutenkin kuin lauluissa. Magneettikuvissa näkyy, että jo ajatus hylätyksi tulemisesta aktivoi aivoissamme saman alueen kuin fyysinen kipu.

Yksinäisyys on evoluution tapa muistuttaa meitä siitä, että yksin emme pärjää. Välitön hengissä pysyminen ei kuitenkaan enää vaadi toista ihmistä vahtimaan petoja tai tuomaan ruokaa, kun olemme sairaita. Pedot piilottelevat kaukana taajamista, ja pitsataksi kulkee.

Tätä elimistömme ei kuitenkaan tiedä. Yhdysvaltalainen yksinäisyystutkija John T. Cacioppo väittää, että yksinäisellä on yhtä suuri riski sairastua tai kuolla ennenaikaisesti kuin tupakoijalla, ylipainoisella tai korkeasta verenpaineesta kärsivällä.

Alttius yksinäisyyteen voi kulkea jopa geeneissä. Yhdysvaltalais-hollantilainen tutkijaryhmä tutki yli 8 000 kaksosta. Identtisten kaksosten yksinäisyyskokemukset muistuttivat toisiaan huomattavasti enemmän kuin eri munasoluista syntyneiden kaksosten kokemukset. Tämä viittaa siihen, että alttius yksinäisyyteen voi hyvinkin piillä geeneissä.

Paitsi perimän kautta, vanhemmat voivat siirtää yksinäisyyden lapsilleen muutenkin.

Tästä on olemassa teoria, jota kutsutaan sosiaaliseksi oppimiseksi. Jos vanhempi on yksinäinen, hänellä on usein tavallista heikommat sosiaaliset taidot – joko luonnostaan tai yksinäisyyden seurauksena. Teorian mukaan yksinäisen vanhemman lapsi ei aina saa mallia esimerkiksi vieraiden tervehtimisestä, keskustelun aloittamisesta tai riitojen sovittelusta. Näin alttius yksinäisyyteen kulkisi perheessä.

Arizonan yliopiston tutkijat testasivat teoriaa tutkimuksessa, johon osallistui yli sata yliopisto-opiskelijaa ja jokaisen opiskelijan yksi vanhempi. Tulokset vahvistivat tutkijoiden odotukset: yksinäisillä äideillä ja isillä on tavallista useammin yksinäisiä poikia ja tyttäriä.

Uusin tieto on vuodelta 2007, jolloin noin viidennes suomalaisista koki yksinäisyyttä vähintään silloin tällöin. Koko ajan tai suurimman osan ajasta yksinäisiä oli 4,3 prosenttia eli yli 200 000 suomalaista. He voisivat yksinään kansoittaa koko Vantaan tai Tampereen.

Arizonan yliopiston tutkimuksessa huomattiin kiusatuksi tulemisen liittyvään vahvasti yksinäisyyteen. Tutkimus osoitti, että lapsena kiusatut ovat tavallista yksinäisempiä myös nuorina aikuisina. 1596295

Lue juttu kokonaisena täällä:

http://www.hs.fi/tiede/a1359100809819

Yksinäisyys on ns. moderni sairaus koska ihmisten elämä ei ole enää niin suku tai heimo keskeistä ja yhä yleisempi asumistapa on yksin, tämä väistämättä lisää yksinäisyyttä ja trendi on kaikkialla sama.

Suomessa on tällä hetkellä yli miljoona yksin asuvaa, joista lähes 500 000 on miehiä. Yksin asuvien miesten määrä on Suomessa lisääntynyt kymmenessä vuodessa 84 000:lla. Yksin asuvat naiset ja miehet eroavat ryhmänä toisistaan siten, että yksin asuvista naisista yli 40 prosenttia on iältään yli 65-vuotiaita, kun taas yksin asuvista miehistä yli 65-vuotiaita on alle viidennes

http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-09-24_004.html?s=0

Ja ulkomailla sama trendi:

20110719001097_0

Jotain toimia jotkut yrittävät puuhailla, mutta niitten vaikutus on varsin marginaalista:

HelsinkiMissio muistuttaa, että Ystävänpäivä on hyvä hetki auttaa syrjäytyneitä ja yksinäisiä. Järjestö tarjoaa Ystävänpäiväviikolla Aikalahjallaan suomalaisille konkreettisen mahdollisuuden vähentää maassamme tapahtuvaa syrjäytymistä.

– Tuoreen tiedon mukaan yli 51.000 nuorta on syrjäytyneinä opintojen tai työn ulkopuolella. Joka toinen päivä yksinäinen vanhus tekee itsemurhan, summaa HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen. – Syrjäytymiseen johtavien ongelmien takaa löytyy yleensä yksinäisyys. Päällepäin näkyvä tai vain itse koettu yksinäisyys selittää usein masennusta, uupumusta sekä päihde- ja väkivaltaongelmia. Esimerkiksi yleisimpien HelsinkiMission Nuorten Kriisipisteen tulosyiden takaa löytyy kokemus yksinäisyydestä. aikakauppa-ystävänpäiväkortt

http://www.helsinkimissio.fi/?sid=93&tid=801

Japanissa jotkut ovat niin epätoivoisia, että he maksavat siitä, että joku esittäisi heidän ystäviään:

Kotiinsa syrjäytyneet ja komeroituneet nuoret ovat yhä todellinen ongelma nousevan auringon maassa, eivätkä vaikeudet lopu lukioon. Japancrush-sivusto uutisoi japanilaisen Yomiuri Simbun-lehden teettämästä tutkimuksesta, jonka mukaan japanilaisten yliopisto-opiskelijoiden on entistä vaikeampaa solmia ystävyyssuhteita. Joissakin tapauksessa yksinäinen nuori ei kehtaa tulla luennoille tai jopa keskeyttää opintonsa kokonaan.

Sosiaaliseksi hylkiöksi leimautumisen pelko on luonut markkinaraon uudenlaiselle seuralaispalvelulle. Yhä useampi yksinäinen opiskelija turvautuu yrityksiin, joiden kautta on mahdollista ”vuokrata” ystävä. Asiakas voi valita haluamansa seuralaisen ja viettää tämän kanssa teeskenneltyä laatuaikaa. Kuulostaa kyseenalaiselta, mutta palvelun käyttäjien mukaan ystävän vuokraaminen voittaa yksinäisyyden ja torjutuksi tulemisen.

”Koichi”, 25, tutustui palveluun viime kesän. Suolaiseen 30,000 yenin hintaan (noin 246 euroa) mies sai baariseuraksi kaksi tuntematonta tyttöä, jotka teeskentelivät olevansa hänen ystäviään. Diiliin ei kuulu minkäänlaisia seksuaalisia palveluita.

”On helpotus, että he hyväksyvät sinut ehdoitta. Se helpotti yksinäisyyttäni”, Koichi pohtii.

_66802359_164702360

Lisääkö teknologia yksinäisyyttä vai vähentäkö se sitä ^^

http://www.city.fi/yhteiskunta/ystavan+vuokraamisesta+helpotusta+yksinaisyyteen/5690

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s