Geenien aktivoitumisesta

Tutkimusten mukaan lapsuudessa koettu väkivalta tai kaltoin kohtelu voi laukaista aggressiivista käytöstä aiheuttavan geenimuunnoksen, kertoo BBC.

1990-luvulla tutkijat huomasivat, että väkivaltaiseen ja aggressiiviseen käytökseen taipuvaisilta ihmisiltä puuttuu sellaista entsyymiä tuottava geeni, joka säätelee impulsiivista käytöstä ja sen kontrollointia.

Jos geeni puuttuu tai se on jollakin lailla poikkeava, ihminen on alttiimpi käyttäytymään väkivaltaisesti ja esimerkiksi tappamaan muita ihmisiä. Poikkeavaa muunnosta tästä geenistä kutsutaan ”soturigeeniksi”.

Niin sanottu soturigeeni arvioidaan olevan noin 30:llä prosentilla miehistä. Suurin osa heistä ei kuitenkaan ole väkivaltaisia tappajia, sillä myöhemmät tutkimukset ovat paljastaneet, että lapsuuden kokemuksista riippuu, aktivoituuko soturigeeni vai ei.

Jos soturigeenin omaava lapsi kokee lapsuudessaan väkivaltaa tai kaltoin kohtelua ja on onneton, on todennäköistä, että geeni aktivoituu.

– Jos ihmisellä on korkean riskin geenimuunnos ja hän kokee väkivaltaa lapsuudessaan, on erittäin todennäköistä, että hän päätyy rikolliselämän pariin. Jos lapsuudessa ei koeta väkivaltaa, silloin riski päätyä tappajaksi on melkein olematon. Geenimuunnos itsessään ei vaikuta käytökseen, mutta olosuhteilla saattaa siihen olla suuri vaikutus, Fallon selittää.

Tutkimustulokset mahdollistavat väkivaltaiseen tulevaisuuteen johtavien riskitekijöiden huomaamisen aikaisemmin ja tätä kautta niitä voi olla mahdollista vähentää puuttumalla riskeihin ajoissa.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/murhaajan_aivot_lapsuus-33083

Ahdistavat kokemukset ikuistuvat geeneihin.

Tutkijat ovat vasta äskettäin havainneet, että traumat voivat käynnistää tai lopettaa kemiallisia reaktioita aivoissa ja siten muuttaa ihmisten käyttäytymistä.

Tutkijat toivovat, että kun saadaan selville, mihin geeneihin huonot kokemukset vaikuttavat, löydetään keinoja hoitaa aikuisiällä ilmeneviä psyykkisiä ongelmia, kuten pelkotiloja, masennusta ja riippuvuuksia.

Kemia ohjaa geenejä aivoissa

Geenit määräävät, miten aivojen hermosolujen pitää toimia. Koska geneettinen koodisto määräytyy hedelmöityksen hetkellä, ihminen ei voi muuttaa geenejään.

Geenit siis säilyvät entisellään, mutta niihin voivat vaikuttaa kemialliset aineet, jotka saavat geenit aktivoitumaan tai passivoitumaan. Tämä voi muuttaa ihmisen käytöstä.

Itsemurhan tehneiden aivot olivat muuttuneet

Ilmiötä, joka antaa ympäristötekijöille mahdollisuuden muuttaa geenien toimintaa nopeasti ja ilman mutaatioita, nimitetään epigeneettiseksi säätelyksi. Viime aikoihin asti uskottiin, että tällaista sääntelyä tapahtuu vain varhaisessa sikiövaiheessa, mutta uuden tutkimuksen mukaan kemiallisia muutoksia voi tapahtua myös myöhemmin elämässä.

Tutkijat ovat muun muassa analysoineet 12 lapsuudessaan hyväksikäytetyn ja sittemmin itsemurhan tehneen henkilön aivoja.

Heidän aivoistaan löytyi identtisiä muutoksia. Muutoksia ei havaittu niiden henkilöiden aivoissa, joilla ei ollut lapsuuden aikaisia traumoja ja jotka olivat kokeneet luonnollisen kuoleman.

Lue juttu kokonaan täältä:

http://tieku.fi/uutiset/ahdistavat-kokemukset-ikuistuvat-geeneihin

Tutkimus: Pelot siirtyvät sukupolvelta toiselle geneettisen muistin kautta

Edellisille sukupolville tapahtuneet asiat saattavat vaikuttaa seuraavien sukupolvien käyttäytymiseen geneettisen muistin kautta, kertoo BBC.

Eläinkokeissa todettiin, että traumaattinen tapahtuma saattaa vaikuttaa siittiöiden DNA:han ja muuttaa myöhempien sukupolvien aivoja ja käyttäytymistä. Tutkijoiden mukaan tuloksilla on merkitystä fobioiden ja ahdistuksen ymmärtämisessä.

Lääketieteen tutkijoista koostuva ryhmä Emoryn yliopistossa Yhdysvalloissa opettihiiret pelkäämään kirsikankukan tuoksua muistuttavaa hajua. Sen jälkeen tutkijat perehtyivät siihen, mitä hiirten siittiösoluissa tapahtui.

Osoittautui, että osio, joka DNA:n sisällä on vastuussa herkkyydestä kirsikankukkien hajulle, muuttui aktiivisemmaksi hiirien siittiöissä.

Sekä hiirten jälkeläiset että näiden jälkeläiset olivat tutkimuksen mukaan äärimmäisen herkkiä kirsikankukalle ja välttelivät hajua, vaikka ne eivät olleet koskaan elämänsä aikana haistaneet sitä oikeasti.

Hiirten aivojen rakenteessa havaittiin myös muutoksia.

”Vanhemman kokemukset vaikuttavat merkittävästi seuraavien sukupolvien hermojärjestelmän rakenteeseen ja toimintaan jo ennen hedelmöittymistä”, tutkimusraportissa pääteltiin.

Tutkijat ajattelevat, että vastenmielisyys tiettyä hajua kohtaan siirtyy jälkeläisille joko siten, että osia hajusta päätyy verenkiertoon ja vaikuttaa siittiöiden tuotantoon, tai siten, että aivoista peräisin oleva signaali muuttaa siittiöiden DNA:ta.

http://www.hs.fi/tiede/a1385958970393

Liikunnalla voidaan vähentää lihavuudelle altistavien geenien vaikutuksia, ja eniten liikunnasta hyötyvät ne, joilla on suurin perinnöllinen alttius lihoa.

Liikunnan hyödylliset vaikutukset perustuvat suurentuneen energiankulutuksen lisäksi haitallisten geenien vaimentumiseen. Hyödylliset muutokset geenien toiminnassa käynnistyvät jo ennen kuin paino alkaa laskea. Liikunta on todella lääke, joka ehkäisee ja jopa parantaa monia kansansairauksiamme.

http://www.terve.fi/aikuisten-lihavuus/76323-liikunta-vaimentaa-lihavuusgeenit

Tutkimusten mukaan 30 – 40 % ravintovaje nisäkkäillä aktivoi organismeja suojaavia geenejä, ns. pitkäikäisyysgeenejä. Nämä geenit sisältävät mm. insuliininkaltaisen kasvutekijän (IGF-1) ja rapamysiinin kohdeproteiinin (mTOR).
Ihminen on primitiivisesti tottunut elämään ajoittaisessa kylmästressissä sekä ruoan niukkuudessa. 

Viimeaikaiset löydökset osoittavat myös, että ihmiset kehittyivät ympäristöissä, joissa niiden piti sietää ajoittaista ruoan niukkuutta sekä ajoittaisia kylmiä kausia. Muun muassa lappalaisten keskuudessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että ihminen sopeutuu hyvin yölliseen kylmästressiin. Ennen 1900-lukua talviyöt olivatkin pitkiä ja kylmiä, eikä käytössä ollut keinovaloa. Kesän lämmön ja valoisuuden voi nähdä luonnollisena tasapainona talvelle, ja voisi ajatella, että keinotekoinen väliintulo mm. liiallisen lämmityksen, vaatetuksen ja kylmyyden pakoilun keinoin häiritsee tätä tasapainoa. Samoin sitä häiritsee samanlaisen ruokailurytmin ylläpitäminen vuoden läpi, kun ainoastaan talvella ravinnon varastointi olisi järkevää (joskaan ei nykyisissä yhteiskunnissamme, joissa ravintoa on jatkuvasti saatavilla).

Cronise ja kumppanit summaavat, että ihminen on primitiivisesti tottunut elämään ajoittaisessa kylmästressissä sekä ruoan niukkuudessa, mutta meillä onkin nyt mahdollisuus asustaa liian lämpimästi sekä tankata kaloreita vuoden ympäri mielin määrin. Tämä epätasapaino on omiaan aiheuttamaan liikalihavuutta sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Tutkijakolmikko myös esittää, että liikunnan määrän lisääminen ei ehkä olekaan suurin tekijä lihavuuden ehkäisemiseksi. Sen sijaan ruokavalion muutoksella voidaan saada tuloksia tämän suhteen riippumatta siitä, lisätäänkö liikunnan määrä vai ei. Ruokaan liittyen Cronise ja muut huomauttavat, että, toisin kuin vielä yleisesti luullaan, ruokailujen jättäminen väliin ei hidasta aineenvaihduntaa (sen sijaan paastojakson neljä ensimmäistä päivää nopeuttavat sitä).

Kylmäaltistus ja paastoaminen näyttäisivät olevan kaksi merkittävää ja yksinkertaista keinoa parempaan terveyteen. Tutkimuksesta voidaan tehdä muutama käytännön päätelmä:

  1. Ajoittainen paastoaminen aktivoi geenejä, jotka suojelevat organismeja ja pidentävät elinikää. Kun otetaan vielä huomioon, että kolmen päivän paasto näyttäisi korjaavan koko immuunijärjestelmän uuteen uskoon, voidaan paastoa pitää todella merkittävänä keinona lisätä hyvinvointia. Olen itse toteuttanut paastoa muutaman kerran 24 tunnin versiona sekä lähes toistuvana ”minipätkäpaastona”, jossa paastoan pääsääntöisesti 18 – 7 välisen ajan.
  2. Ajoittainen kylmäaltistus näyttäisi myös tekevän hyvää. Asian voi todeta mm. avantouintia käsittelevistä tutkimuksista. Kaikenlaiset terveysgurut ovat suositelleet hyvän aikaa jo mm. ”vaihtosuihkuja” eli suihkun pitämistä ensin lämpimällä, lämpötilan säätämistä kylmälle ja sitten taas edelleen lämpimälle. Kävin juhannuksen ratoksi saunomassa (puulämmitteinen on ainoa oikea sauna jo fiiliksensä, mutta myös ionilataustensa puolesta) ja kaadoin välillä päälleni kylmävesisangollisia. Olo ei olisi voinut olla energisempi.
  3. Ruokailujen suhteen ei pitäisi olla täysin himojensa orja. Vain terveellä suolistoflooralla varustettu ja aitoa ruokaa syövä ihminen voi uskaltaa luottaa elimistön tuntoihin siitä, mikä määrä ruokaa on tarpeeksi, mitä on järkevää syödä ja mitä ei. Muutama vuosi henkilökohtaiseen muotoon muokatulla paleoruokavaliolla on saanut minut kiertämään esimerkiksi einekset kaukaa – ei vain siksi, että ne eivät jotenkin määritelmällisesti sopisi ruokailuihin, vaan siksi, että en yksinkertaisesti tule niistä koskaan kylläiseksi.
  4. Talvikuukausina pitäisi pyrkiä välttämään liiallisessa keinovalossa kylpemistä. Illan tullen ylimääräisiä valoja voi sulkea, ja valoihin voi hankkia himmennyskytkimiä. Voisi olettaa, että talvi-illan viettäminen sinistä valoa hehkuvan taulutelevision tai tietokoneruudun äärellä on erityisen hyvä keino häiritä omaa vuorokausirytmiä.

http://biohakkeri.blogspot.fi/2014/07/ajoittainen-kylmyys-ja-nalka-parantavat.html

Tuoreen tutkimuksen mukaan se, mitä äiti syö juuri ennen hedelmöitystä ja heti hedelmöityksen jälkeen, vaikuttaa syntyvän vauvan perimään pysyvästi.

———————->

Jo aiemmin eläinkokeissa on todistettu, että ruokavalio voi aktivoida tai passivoida geenejä, mutta ensimmäistä kertaa sama asia on todettu ihmisissä.

Lue juttu kokonaan täältä:

http://www.hs.fi/tiede/a1398909931475

Taipumus impulsiiviseen väkivaltaan piilee geeneissä - alkoholi toimii laukaisijana

Uusi suomalaistutkimus osoittaa, että tietyn MAOA-geenimuodon kantajilla on alkoholin vaikutuksen alaisena ollessaan vahva taipumus impulsiiviseen väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Iän myötä väkivaltaisen käyttäytymisen riski pienenee.

Noin 55 – 60 prosenttia länsimaalaisista yksilöistä kantaa korkea-aktiivista MAOA -geenin muotoa, ja vastaavasti 40 – 45 prosenttia heistä on matala-aktiivisen geenin kantajia.

Uudessa suomalaistutkimuksessa on nyt osoitettu, että MAOA-geenin korkea-aktiivinen muoto alkoholin käyttöön yhdistettynä ennustaa impulsiivista väkivaltaa. Iän myötä väkivaltaisuus kuitenkin vähenee huomattavasti.

http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/504ca249c786e20f85256284006da7ab/59902e8628b4751bc2257520003523ce?OpenDocument

http://www.i-sis.org.uk/How_mind_changes_genes_through_meditation.php

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s