Helsingin seutu imaisee työikäiset muuttajat

Viime vuosien väestönmuutokset ovat eriyttäneet väestön ikärakennetta Helsingin seudun ja muun maan välillä. Helsingin seudulla työikäisten määrä kasvaa – muualla maassa vähenee.

Suomen väestö kasvoi viime vuonna 24 000:lla, josta Helsingin seudun osuus oli neljä viidesosaa. Alueen väkimäärä nousi ennakkoarvion mukaan 19 200 asukkaalla eli 1,4 prosentilla. Kasvusta oli muuttovoittoa 12 600 henkeä, selviää Helsingin seudun kauppakamarin teettämästä tutkimuksesta.

Viime vuonna Helsingin seudun väestö kasvoi kaikissa ikäryhmissä. Eniten kasvoi 30–44-vuotiaiden työikäisten määrä, lähes 6 000:lla. Myös lasten (0–14-vuotiaat) määrä kasvoi useilla tuhansilla.

Muualla maassa lasten, nuorten ja työikäisten määrä väheni 30–44-vuotiaita lukuun ottamatta. Voimakkaasti kasvavat ikäryhmät olivat 60–74- ja yli 75-vuotiaat.

Väestön määrää kasvattaa eniten maahanmuutto

Helsingissä väestö kasvoi viime vuonna 9 200 hengellä (1,5 %), Espoossa 4 900 hengellä (1,9 %) ja Vantaalla 2 600 hengellä (1,3 %). Kehysalueella väestön määrä lisääntyi 2 200 henkeä (0,7 %).

Muuttovoiton osuus väestönkasvusta oli kaksi kolmannesta. Maahanmuuton ja maastamuuton erotus eli ulkomaisen muuttovoiton osuus oli 7 600 ja kotimaisen 5 000 henkeä.

”Suomi tarvitsee maahanmuuttoa enemmän, jotta voimme varmistaa työvoiman riittävän saatavuuden yrityksiin ja julkiselle sektorille”, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen.

Ylikireä byrokratia vähentää Suomen houkuttelevuutta

Noin 60 prosenttia ulkomaisesta muuttovoitosta tuli Euroopasta. Suurin ryhmä Euroopasta muuttaneista ovat virolaiset. Euroopan ulkopuolelta saatu muuttovoitto tuli pääosin Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Aasiasta.

Työvoiman ja maahanmuuton kohteena Helsingin seutu kilpailee ulkomaisten metropolialueiden kanssa. Suomen houkuttelevuutta voidaan parantaa yksinkertaistamalla byrokratiaa maahanmuuttajille, rekrytoiville yrityksille ja tänne investointeja harkitseville ulkomaisille yrityksille.

”On luovuttava ylibyrokraattisesta EU-/ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien ammattityöntekijöiden saatavuusharkintamenettelystä. Lisäksi metropolialueelle on perustettava työperusteisen maahanmuuton neuvonta- ja ohjauspiste, International House. Näin on tehty esimerkiksi Amsterdamissa, Kööpenhaminassa ja Oslossa, joissa lupa-asiat saadaan vireille ja päätökseen nopeasti”, Lahtinen ehdottaa.

Ikärakenne Helsingin seudun ja muun Suomen välillä poikkeaa merkittävästi

Viime vuodenvaihteessa Helsingin seudulla asui 1 421 600 henkeä. Vuodesta 2000 seudun väestö on kasvanut 200 000 asukkaalla.

Helsingin seudulla 30–44-vuotiaiden osuus väestöstä on nyt viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin muualla maassa. Myös lapsia ja nuoria on seudulla suhteellisesti enemmän.

Vastaavasti 60–74- ja yli 75-vuotiaiden osuudet ovat noin neljä prosenttiyksikköä alemmat kuin muualla maassa.

Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot sekä väestönmuutosten ennakkotiedot vuodelta 2014.

http://helsinki.chamber.fi/fi/uutiset/helsingin-seutu-imaisee-tyoikaiset-muuttajat/

Kaikki ei ole tyytyväisiä siihen, että Helsinki rohmuaa kaiken muuttoliikkeen. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen on mm. sitä mieltä että muuttoliikennettä pitäisi suunnata muulle myös.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen haluaa jakaa muuttoliikkeen nykyistä tasaisemmin pääkaupunkiseudun, Tampereen seudun ja muiden kasvukeskusten kesken. Jos väestö keskittyy Suomessa Ruotsin tapaan, niin vuoteen 2030 mennessä jopa puoli miljoonaa suomalaista muuttaa kaupunkikeskuksiin tai niiden lähialueille. Satosen mukaan Pirkanmaa voisi asuttaa muuttajista vajaan kolmanneksen (150 000) ja vähentää siten pk-seudulle kohdistuvaa muuttopainetta.

Toistuvasti Tampere on valittu Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi, johon Suomen sisällä halutaan muuttaa. Satonen pitää siten realistisena Tampereen seudun kasvattamista. ”Tampereella on edellytyksiä kasvaa korkeateknologisen teollisen osaamisen lisäksi korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen, taloushallinnon, hyvinvointialojen, palveluyrittäjyyden ja median keskukseksi”, Satonen toteaa. Satosen mukaan vertailukohdan voi hakea Göteborgista, joka on teollisen pohjan kautta laajentunut 550 000 asukkaan korkean koulutuksen, viihdemaailman ja palvelutalouden keskukseksi.

Sijaintinsa ansiosta Tampereella on edellytykset muodostua Sisä-Suomen liikenteen ja logistiikan solmukohdaksi. AiRRpro-konseptin mukaisesti Tampereelle voidaan luoda Euroopan liikenteen kenttä, jonka palveluita voivat nopeutuvien raideyhteyksien avulla hyödyntää myös Porin, Seinäjoen ja Jyväskylän seutujen asukkaat, joiden matka-aika Eurooppaan lyhenisi merkittävästi. Päärataa kehittämällä lisäraiteineen voidaan puolestaan kytkeä Tampere-Hämeenlinna-Helsinki yhteiseksi työssäkäyntialueeksi. Tällä alueella sijaitsee 40 % Suomen työpaikoista.

Tampereen kaupunkiseudulla asuu nykyisin 370 000 ihmistä. Viime vuosina Tampereen seudun väestö on kasvanut n. 4000 hengellä vuodessa. Tämä kasvuvauhti on Satosen mukaan mahdollista tuplata Tampereen tehokkaalla täydennysrakentamisella ja kehyskuntien aktiivisella kaavoituksella.Arto Satonen 2013 kasvot

http://satonen.fi/2015/03/22/tampere-nopealla-kasvulla-sisa-suomen-keskukseksi/

Helsinkiin olisi tulijoita enemmänkin, mutta kaikki eivät saa lupaa jäädä, kuten esim. Baba Jabbi Gambiasta, joka tuli Helsinkiin työn perässä ilman lupia.

Jabbi tuli nelisen vuotta sitten länsiafrikkalaisesta Gambiasta töihin Espanjaan, joka Suomen tavoin on Euroopan unionin jäsen.

Sen jälkeen tarvittiin jonkin verran notkumista kahvilassa Sörnäisissä ja roppakaupalla onnea. Niiden ansiosta Jabbi sai naapuruston falafel-ravintolasta töitä.

Hänellä oli entuudestaan Espanjasta saatu työlupa ja nyt myös työsopimus. Verotoimistosta hän palasi suomalaisen verokortin kanssa.

Työnantaja oli tyytyväinen ahkeraan ja hyväntuuliseen Jabbiin. Kaikki sujui, kunnes poliisi ilmaantui ravintolan ulkopuolelle. Poliisit eivät Karavanin mukaan kertoneet, mistä oli kysymys tai ketä he etsivät.

Jabbin mukaan viranomaiset ovat antaneet hänelle pari viikkoa aikaa poistua Suomesta. Nyt hän hakee lupaa ja toivoo parasta.

Työntekijän oleskelulupia myönnettiin viime vuonna 2 600. Eniten lupia saivat ukrainalaiset, joille niitä myönnettiin lähes 700. Toiseksi suurin ryhmä olivat venäläiset yli 600 luvalla.

Ensin työpaikka, sitten oleskelupa

  1.  EU:n ulkopuolinen kansalainen tarvitsee ensin työpaikan Suomesta saadakseen oleskeluluvan. Työtä ei saa aloittaa ilman oleskelulupaa.
  2.  EU:n kansalainen saa tulla maahan kolmeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen hänen pitää rekisteröityä poliisille.
  3.  Verotoimisto voi antaa verokortin ulkomaalaiselle, vaikkei hänellä ole pysyvää oleskelulupaa. Verottajalla ei ole oikeutta tutkia hakijan taustoja.

1394691625653

http://www.hs.fi/kaupunki/a1394691659631

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s