Näin ruotsalaiset rotutohtorit kirjoitti suomalaisista aikoinaan

1920-luvulla perustetun Ruotsin valtion rotubiologisen instituutin tarkoitus oli tutkia ja vaalia germaanista rotua. Suomalaiset kuuluivat rotuteorian mukaan vähemmän arvokkaaseen itäbalttilaiseen rotuun, jonka sekoittuminen jalompiin germaaneihin oli estettävä.

1800-luvulla syntynet teoriat germaanisen rodun ylemmyydestä innostivat ruotsalaisia tutkijoita.
”Pohjoisen rodun tieteellinen tutkimus vietiin pisimmälle juuri Ruotsissa, jossa kallonmittauksiin perustuvat todistelut pohjoisen rodun ylemmyydestä nostettiin kansallisesti ja myös kansainvälisesti tärkeäksi tieteenhaaraksi 1840-luvulta alkaen.”

Sittemmin kyseinen ajanjakso on unohdettu Ruotsalaisesta tieteen historiasta, kunnes toimittaja Maja Hagermann teki vuonna 2006 laajan tutkimuksen ja kirjan aiheesta. Hegerman käsittelee kirjassaan Det rena landet (Puhdas maa) ruotsalaisen rotuajattelun historiaa ja muistuttaa miten naapurimaassamme luotiin myyttiä pohjoisesta germaanisesta rodusta. Radio ykkösen kaksiosainen ohjelmakokonaisuus käsitteli Hagermanin kirjaa ja sen esiin nostamia aiheita.

Rotubiologinen instituutti rotua vaalimassa

Ruotsiin perustettiin valtion rotubiologinen instituutti vuonna 1922. ”Laitoksen aikaansaannoksia eivät olleet vain pakkosteriloinnit vaan kokonaisen kansan tehokas valistaminen vaalimaan omaa rodullista puhtautttaan ja erinomaisuuttaan.”

Rotujen sekoittuminen nähtiin suurena uhkana. Sen ehkäisemiseksi tarvittiin valistusta. Eri kansantyyppejä esittelevä näyttely opetti valokuvin ja piirroksin ruotsalaisia erottamaan oikeat rotupiirteet vääristä. Tärkeää oli mm. osata erottaa suomalaiset, jotka ei-arjalaisella taustallaan olisivat sekoittaneet puhtaan germaanisen rodun. Instituutti valisti myös maantiedon ja biologian opettajia sekä julkaisi ”Ruotsalainen rotutieto” -kirjan.

Alakuloiset suomalaiset

Suomalaiset luettiin arjalaisten rotuteorioiden pohjalta vähemmän arvokkaaseen itäbalttilaiseen ja lyhytkalloiseen rotuun kuuluviksi.

Suomalaiset kuvailtiin melankolisina, tunteellisina ja alakuloisina ihmisinä, jotka istuvat mieluiten saunassa tai laulavat kansanlauluja. Suomalaiset eivät olleet saaneet mitään merkittävää aikaiseksi, toisin kuin voitontahtoiset germaanit, jotka olivat tehneet löytöretkiä, voittaneet taisteluita ja valloittaneet maita.

Hegermanin mielestä kaikkein vastenmielisin kirja tuolta ajalta on Gustaf Retziuksen laatima ”Finska Kranier”, joka esittelee suomalaisia pääkalloja vuodelta 1878. Retzius oli löytänyt kalloista jopa 29 eri mitattavaa suhdetta.

Hiljaisuudessa haudattu oppi

Ajatus ihmisten jakamisesta erilaisiin puhtaisiin rotuihin osoittautui sittemmin mahdottomaksi etenkin modernin geenitutkimuksen johdosta.

”Valtion rotubiologinen instituutti sulautettiin 1950-luvulla huomaamattomasti Uppsalan yliopiston lääketieteen genetiikan laitokseen, eikä tästä tieteen merkittävästä ja ajatteluun vaikuttaneesta harhapolusta ole haluttu paljoa puhua.”

Vaikkei Suomessa rotuopista innostuttu koskaan samalla tavoin kuin Ruotsista, tehtiin meilläkin mm. tutkimuksia saamelaisten kalloista. Ja vielä 1960-luvulle asti oppikoulun maantiedonkirjoissa käsiteltiin rotuoppia.

Näillä keinoin Ruotsissa pidettiin rotu ”puhtaana”:

– Kallotutkimus: Anders (1796-1860) ja Gustaf Retziuksen (1842-1919) kehittämä rotuoppi korosti ruotsalaisten rotupuhtautta. Esimerkiksi suomalaiset ja saamelaiset eivät olleet yhtä puhdasrotuisia kuin ruotsalaiset. G. Retzius perusteli tätä tutkimalla kallojen muotoa. Hänen mielestään kansojen parhaaseen ryhmään kuuluivat Skandinavian maat ja monet Länsi-Euroopan maat, koska ne olivat myös kaikkein taloudellisemmin kehittyneitä maita.

– Seka-avioliittojen estäminen: Herman Lundborgin (1868–1943) mielestä epäkelpojen ihmisten lisääntyminen pitäisi estää samoin kuin seka-avioliitot esimerkiksi suomalaisten kanssa, jotta rotu pysyisi puhtaana. Rotuhygieniasta löytyi vastaus hänen mielestään kaikkiin yhteiskunnan ongelmiin, kuten köyhyyden ja rikollisuuden torjumiseen.

– Steriloinnit: Ruotsissa harjoitettiin eugeniikkaohjelman mukaan sterilisaatiopolitiikkaa vuodet 1935–1975, jolloin sterilisoitiin 63000 henkilöä. Näistä 93 prosenttia oli naisia, ja he olivat etenkin työväenluokasta. Eugeniikan eli hyväsyntyisyysohjelman mukaan esimerkiksi perinnöllisesti sairaiden ja vajaaälyisten lisääntyminen oli estettävä. Esimerkiksi epileptikoiden avioitumisen ehtona oli sterilointi, kuten jopa erittäinkin lyhyellä ajalla mielisairaalassa olleiden.

– Tiukka maahanmuuttopolitiikka: Ruotsissa kiellettiin romanien maahanmuutto vuonna 1914 ja kielto kesti vuoteen1954 saakka. Toisen maailmansodan aikana Ruotsi oli nihkeä ottamaan juutalaisia pakolaisia maahan aina vuoteen 1942 saakka.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/02/17/rotuoppia-ruotsalaisittain#media=52219

The Swedish nation in word and picture, togethe... - Google Chrome 14.4.2015 01921

The Swedish nation in word and picture, togethe... - Google Chrome 14.4.2015 02014

The Swedish nation in word and picture, togethe... - Google Chrome 14.4.2015 02043

The Swedish nation in word and picture, togethe... - Google Chrome 14.4.2015 02211 The Swedish nation in word and picture, togethe... - Google Chrome 14.4.2015 02234 The Swedish nation in word and picture, togethe... - Google Chrome 14.4.2015 02256 The Swedish nation in word and picture, togethe... - Google Chrome 14.4.2015 02324

Kuten voi todeta, niin Ruotsissa rotuopit oli varsin yleisessä käytössä vielä 1900 luvun alkupuoliskolla, ja suomalaisetkin pääsi heidän kallonmittauksien kohteeksi.

Tutkimuksessa on mitattuna mm. suomalaisten kallo-indeksi ja suomalaisten pituus/silmien väri ym. Suomalaisista Satakuntalaiset ja Etelä-Pohjanmaalaiset on kaikkein lähimpinä ruotsalaisia. Karjalaiset ja Pohjois-Pohjanmaalaiset on yleisesti ottaen kauimpana ruotsalaisista. Tutkimuksissa päädyttiin siihen lopputulokseen, että suomalaiset ei ole mongolidista rotua.

Lisää voi lukea täältä: https://archive.org/stream/cu31924013729920#page/n81/mode/2up

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s