Pääkaupunkiseutu ja muu-Suomi eriytymässä toisistaan henkisesti?

Päivän väestöuutiset: Onko käymässä niin, että pääkaupunki seudusta on kasvamassa tuollainen monikulttuurinen suvaitsevainen saareke keskellä perinteistä Suomea. Nykyisten ennusteiden mukaan PK-seudulle virtaa yhä enemmän maahanmuuttajia ja muita vähemmistöjä Suomenkin sisältä, samalla kun muu Suomi pysyy suhteellisen ennallaan. PK-seudulla myös ei juurikaan ole uskovaisia tai konservatiivisiä ainakaan kantaväestön keskuudessa, toisin kuin esim. Pohjanmaalla missä elää Suomen hartaimmat uskovaiset yleisesti, esim. lestadiolaiset.

Hesarin toimittaja Anu Nousiainen kommentoi näin: ”Oma yhteenvetoni: Helsingin ja muiden kaupunkien ulkopuolella suomalaiset ovat konservatiivisia, jokseenkin euroskeptisiä ja ahdistavan ksenofobisia.”

anu nousiainen

Tiede lehden toimittaja Jukka Ruukki taas hieman eri sanoin mutta näin:

Jukka Ruukki (@JukkaRuukki) Twitter - Google Chrome 20.4.2015 203702

Helsinkiläisillä on tietyillä alueilla hyvin vaikeaa ymmärtää, miksi jotkut äänestää esim. perussuomalaisia. Niin erilaiset arvot heillä on:

miksi vihaat

Filosofian professori Timo Airaksinen näkee eduskuntavaalien tuloksessa kaupungin ja maaseudun arvojen vastakkainasettelua. Se on hänen mukaansa selvä trendi muuallakin, esimerkiksi Yhdysvalloissa.

– Kaupunki on liberaali, urbaani, kansainvälinen ja eteenpäin katsova. Maaseutu jää sen vastakohdaksi: taaksepäin katsovaksi, uskonnolliseksi ja perinteiseksi. Vaikka tietysti sitä eroa yritetään naamioida mahdollisimman paljon, ettei se olisi vastakkainasettelua.

Se, että Helsingissä äänestettiin eri tavalla kuin muualla, ei filosofia yllätä.

– Helsinki on Helsinki, ja kokonaan oma maailmansa. Senhän näkee vanhoista Suomi-filmeistäkin. Kun talon tyttö tulee Helsinkiin, niin turmiollehan se menee.

Airaksista vaalitulos huolestuttaa arvonäkökulmasta. Hänen mukaansa muualla Euroopassa ei ole ollut keskustan vaalivoiton kaltaista ilmiötä.

– Keskusta on edelleen maaseudun puolue, vaikkei agraaripuolue olekaan. Se, että muualla Euroopassa ei vastaavaa ilmiötä ole kertoo siitä, että me ollaan tänne takametsiin jääty takametsien miehinemme ja naisinemme. Maaseutu hallitsee nyt kaupunkia tästä lähtien sitten.Helsingin vaalipiiri - HS Tulospalvelu - Eduskuntavaalit 2015 - Google Chrome 23.4.2015 142529

VS

Savo-Karjalan vaalipiiri - HS Tulospalvelu - Eduskuntavaalit 2015 - Google Chrome 20.4.2015 201115

Lue juttu kokonaan täältä:

http://yle.fi/uutiset/filosofi_timo_airaksinen_vaalivoittajien_uskonnollisuutta_ei_ole_nostettu_esiin/7941844

Sunnuntaina Helsingin kantakaupungista kantautui sosiaaliseen mediaan kollektiivinen ihmetys: EI MINUN SUOMENI!

Kuka ihme äänestää Teuvo Hakkaraista? Jonkun isä ehkä keskustaa. Ja kuka, kuka edes tuntee yhtään perussuomalaista?

Kantakaupungit ja niiden asukkaat näet sulkeutuvat kaikkialla Euroopassa yhä selkeämmin omaan todellisuuteensa.

Otetaan nyt aluksi esimerkiksi vaikkapa Lontoo.

Sen kantakaupunki on muuhun Britanniaan verrattuna selvästi sosiaalisesti liberaalimpi.

Tämä tarkoittaa, että maanmiehiinsä verrattuna lontoolaiset kannattavat huomattavasti useammin homoliittoja, poliittisesti korrektia ilmaisua, vähemmistöjen oikeuksia ja monikulttuurisuutta.

Kuulostaako tutulta?

Helsingissä tämä vyöhyke näyttää mukailevan raitiovaunukiskoja.

Perussuomalaisten kannatus kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kauemmas Töölöstä siirrytään.
Töölössä puolueen kannatus on noin kolme prosenttia, Kampissa noin viisi, Kalliossa noin seitsemän ja pohjoisempana vielä Haagassa ja Oulunkylässä karvan alle kymmenen prosenttia.
Näillä alueilla hallitsevat kokoomus, vihreät ja hiipuva Sdp.

Helsinki ei ole yksin.

Financial Timesin mukaan ilmiö koskee Britanniassa useimpia suurkaupunkeja, ja nimenomaan niiden kasvavia ja kulttuurisesti kehittyviä ytimiä.

Yhdysvalloissa taas kantakaupungit kuten Austin, Portland, New York ja San Fransisco heiluvat amerikkalaisittain omissa sfääreissään.
Tukholma ja Pariisi soutavat samassa veneessä, tosin omilla tavoillaan.

Samasta on merkkejä esimerkiksi Turussa ja Tampereella: kivitalojen kantakaupunki ja sen vaurastuvat reuna-alueet elävät toisessa (poliittisessa) todellisuudessa kuin suuri osa muusta Suomesta (HS:n graafi kaupunkien arvoeroista vaaleissa täällä).

Mitä tässä punavihreässä tai oikeastaan punasinivihreässä kuplassa sitten puuhataan?

Vastaus on sama, katsoi sitten Lontooseen, Tukholmaan tai Helsinkiin: muodostumassa on uusi hipsteri- ja pukuväkikulttuurin symbioosi.
Sen sisällä pidetään pyöräilystä, artisaanioluista, lähiruuasta ja kulttuurista – ja erityisesti muista pääkaupungeista, joissa eletään samalla tavalla.

Koska internet tuo kaiken lähelle, näiden alueiden asukkaat elävät henkisesti lähempänä kaltaisiaan muissa pääkaupungeissa kuin omia maanmiehiään.

Näitä alueita yhdistää Financial Timesin mukaan se, että ne ovat päässeet nauttimaan globalisaation ja avoimen talouden hedelmistä.
Luovan alan uudet työpaikat, kansainväliset rahavirrat ja niiden mukana hyvinvointi kukoistavat pääkaupungeissa ja erityisesti niiden ytimissä.vaalipiirit

Lue juttu kokonaan täältä:

http://nyt.fi/a1305948147996

Moni taiteilija ja kulttuuri-ihminen tuki näissä eduskuntavaaleissa julkisesti vasemmistoa tai vihreitä. Keskustan ja perussuomalaisten sijoittuminen vaalituloksessa kärkeen oli monelle kulttuurin edustajalle pettymys.

Yksi heistä on näyttelijä Krista Kosonen, joka kertoo seuranneensa tuloslaskentaa alamaissa.

Ehkä sitä elää itse sellaisessa helsinkiläisessä kulttuurikuplassa, en tunne ketään joka olisi äänestänyt perussuomalaisia”, Kosonen sanoo.

Näyttelijä sanoo olevansa hieman peloissaan sen suhteen, millainen Suomi on tästä nyt rakentumassa.

”Tulos ei edusta minun Suomeani. Minun Suomeeni kuuluvat tasa-arvoiset ihmisoikeudet ja kaikille hyvinvointivaltio ja kaikenlainen rasismi pois, minusta se on vain rikkaus, että tänne tulee ihmisiä, eikä vain suljeta ovia.”

Muusikko Anssi Kela kertoo, ettei kannattanut näissä vaaleissa avoimesti ketään tiettyä ehdokasta. Vaaleja hän silti seurasi aktiivisesti.

Kela kertoo olevansa hieman pettynyt tulokseen.

”Tuntuu, että kansakunnan henkistä ilmapiiriä mittaava anturi meni kyllä vähän pakkasen puolelle. Nyt suurimman äänisaaliin saivat puolueet, jotka mieluummin tarkkailevat maailmaa peruutuspeilistä kuin tuulilasista.”

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1429497014699?ref=hs-art-luetuimmat-#1

”Kallio itsenäiseksi” – Jopa 50 % äänesti punavihreitä

Eduskuntavaalien jälkimainingeissa sosiaalisessa mediassa on herännyt keskustelu Kallion äänestystuloksesta. Se on poikkeuksellinen paitsi koko muuhun Suomeen nähden, myös Helsingin muihin kaupunginosiin verrattuna.

Somessa on viritelty ajatusta, pitkälti huumorimielessä tosin, Kallion itsenäistymisestä.

– Voisiko [Kalliosta] perustaa itsehallintoalueen? kysellään Facebookin keskustelupalstalla.

Myös Kallion leipomista ”suurruhtinaskunnaksi” ehdotetaan. Asiaa voisi kirjoittajan mukaan testata kansalaisaloitteella.

Ylivoimaisen vaalivoiton Kalliossa vei vihreät. Puolue keräsi äänistä parhaalla Kallion äänestysalueellaan jopa kolmasosan, 30,7 prosenttia.

Toisena oli vasemmistoliitto, joka keräsi äänistä parhaalla Kallion alueellaan 21,9 prosenttia.

Kolmannelle sijalle ylsi kokoomus, jonka paras saalis Kallion alueilla oli 17,2 prosenttia. Kalliossa on neljä äänestysaluetta A, B, C ja D.

—————————>

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/281140-some-repesi-kallio-itsenaiseksi-jopa-50-prosenttia-aanesti-punavihreita22892921

Vihreä voima jyrää Kalliossa. Puolue keräsi Kalliossa huikean äänisaaliin ja keräsi lähes kolmasosan äänistä

Toimittaja Marko Hamilo kirjoitti Perussuomalainen-lehteen jutun siitä, että Helsingin itäisessä kantakaupungissa on punavihreä kupla. Hamilon mukaan tässä kuplassa asuvat ovat aivan oma lajinsa, joka poikkeaa muusta Suomesta ja myös muusta Helsingistä.

Hänen juttunsa pohjalta saa kuvan, että tämä kansanryhmä on niin syvällä kuplassaan, ettei pysty käsittämään niin sanotun tavallisten suomalaisten ajatuksenjuoksua.

Onko se totta? Katsotaan tilastoja.

Punavihreä kupla tarkoittaa Hamilon teesejä mukaillen sitä, että alueella äänestetään poikkeuksellisen paljon vihreitä ja vasemmistoliittoa.

Se on ainakin ihan totta.

Kuplan keskipiste sijaitsee äänestysalueen Kallio C keskellä. Alueella vihreiden ja vasemmistoliiton kannatus oli vuonna 2012 kunnallisvaaleissa 59,4 prosenttia. Tämä paikka on melko tarkalleen Pengerkadun ja Kaikukujan risteyksessä.

Hamilo löysi äänestysalueita, joissa vihreiden ja vasemmistoliiton sekä pienempien punaisten puolueiden äänestysprosentti oli huikeasti suurempi kuin muussa Suomessa. Etenkin Kallio, Alppila, Vallila, Sörnäinen ja Kumpula kunnostautuivat punavihreinä alueina.

Näillä vihervasemmistoalueilla pidetään normina esimerkiksi sitä, että perussuomalaisia tai muita arvokonservatiiveja kavahdetaan, Hamilo sanoo. Vähän samalla tavalla, kuin joillain syrjäisemmillä alueilla pidetään kuulemma normina, että homoja kavahdetaan.

”Minua vähän ärsyttää vihervasemmiston omassa oikeamielisyydessään rypeminen ja ylimielisyys.”

http://nyt.fi/a1405995479641

Perussuomalaisten rynnistys toiseksi suurimmaksi puolueeksi keskustan ja kokoomuksen väliin osoittaa Suomen jakaantuneen kahtia, sanoo kirjailija-ohjaaja Pirkko Saisio.

”Minusta tuntuu, että vihreät ja vasemmisto jakavat keskenään älymystön, kulttuuriväen, tutkijat ja yliopistoväen”, hän sanoo.

Saisiosta tuntuu, ettei vasemmistopuolueissa edes ole enää kovin paljon duunariehdokkaita, vaan niistä on tulossa selvästi älymystöpuolueita.

Saisio liputtaa monen muun taiteentekijän tapaan punavihreiden arvojen puolesta. Hän toivoo tutkijoiden selvittävän perussuomalaisten nousua.

Keitä ovat nämä lähes joka kuudes tai seitsemäs suomalainen? En usko, että kaikki perussuomalaisten äänestäjät ovat rasisteja tai kauniisti sanottuna maahanmuuttokriittisiä – joka on usein sama asia käytännössä. Mutta ehkä minä yritän olla tässä tarpeettoman positiivinen”, hän sanoo.

Kapellimestari-säveltäjä Jaakko Kuusiston mielestä vaalitulos osoittaa kahtiajakautumista erityisesti maantieteellisesti. ”Helsingin äänet olivat radikaalisti muuta mitä muualla Suomessa.”

Kirjailija Jörn Donnerin mukaan Suomen henkistä tilaa leimaa epävarmuus ja epätietoisuus. ”Suomi on poikkeuksellinen länsieurooppalainen maa, jossa – jos saa kohteliaasti sanoa – maalaisarvot jylläävät.” Osa kansasta on Donnerin mielestä ”äärimmäisen konservatiivista”.

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1429500126772?jako=efd43b31259e8215317a89b08f4446cd&ref=tf_iHSisboksi-etusivu&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=frontpage

Jari Tervo: Punavuori ei ole punainen
Uudessa eduskunnassa näyttää ensi tuntumalta vallitsevan samanlainen moraalinen tikapuuhermosto kuin vanhoissa Suomi-filmeissä. Kaupunki on paha ja turmeltunut. Siellä halutaan naida sikinsokin ja myydä maitokaupassa viinaa, kirjoittaa Jari Tervo blogissaan.

——————–>

Jos Punavuoren äänestystulos olisi koko valtakunnan tulos, kokoomus ja vihreät voisivat muodostaa kaksistaan enemmistöhallituksen. Jos taas Kihniön tulos edustaisi koko Suomea, maahan ryhdyttäisiin nimittämään yhden puolueen, persujen, enemmistöhallitusta.

Punavuoressa vaalien valtakunnalliset voittajat, kepu ja persut, ovat pienpuolueita. Niitten yhteenlaskettu kannatus jää alle yhdeksän prosentin. Siksi Punavuori on tunnuskuva kaikelle sille, miten vaaleissa ei käynyt. Punavuori on ei-Suomi. Koko Helsinki on ei-Suomi.

Persut ja kepu saivat helsinkiläisten äänistä vain vajaan viidenneksen. Ero muuhun Suomeen on huikea. Suomen pienin yhdistys jäsenmäärältään olisi edelleen Helsingin Kepulaiset Taksikuskit, jos se joskus perustettaisiin.

Suomi on vanhoillinen maa, jolla on vapaamielinen pääkaupunki. Tässä Suomi alkaa muistuttaa länsimaita.

———————–>

Tämän ajan suuria puolueita jakavia kysymyksiä ovat tasa-arvoinen avioliittolaki ja maahanmuutto. Näitä asioita kannattavat kokoomuksen enemmistö, demareitten enemmistö, vihreät, vasemmistoliitto, lähes kaikki ruotsalaiset ja kepun vähemmistö. Näitä asioita vastustavat persut, kristilliset, kokoomuksen vähemmistö, demareitten vähemmistö ja kepun enemmistö.

Tämä jakolinja erottaa liberaalit ja konservatiivit, latte-puolueet ja ei-latte-puolueet. Heitä ei jaa eri ryhmiin käsitys taloudenpidosta tai yhteiskuntajärjestelmästä, vaan arvot.

Uudessa eduskunnassa näyttää ensi tuntumalta vallitsevan samanlainen moraalinen tikapuuhermosto kuin vanhoissa Suomi-filmeissä. Kaupunki on paha ja turmeltunut. Siellä halutaan naida sikinsokin ja myydä maitokaupassa viinaa.

Maaseutu on taas puhdas ja viaton, myös silloin kun maalaismies sammuu omissa vaalivalvojaisissaan, tai ehkä juuri silloin. Tähän ei beduiini pysty.

Lue juttu kokonaan täältä:

http://yle.fi/uutiset/jari_tervo_punavuori_ei_ole_punainen/7955583

______________________________________________________________________________________________

Jos tätä nyt pitäisi jotenkin analysoida niin onhan tuo nyt selvää. Kaupungeissa, etenkin PK-seudun kaltaisessa monikulttuurisessa paikassa ihmiset omaa kaveripiirissään yleensä paljon ns. vähemmistöjen edustajia niin etnisyyden kuin seksuaalisuuden puolesta, myös erilaiset perhemallit ja asumismuodot on yleisimpiä kuin syrjäseuduilla, niin eipä he tietenkään samaistu persuihin tai kepuun. PK-seudulla tuo arki alkaa muistuttaa tuollaista kohtuu postmodernia siinä missä pienemmissä paikoissa se saattaa olla vielä kohtuu ns. perinteistä.

postmodernism-for-beginners-4-638

Vasemman puoleinen kaavion kuva, kuvaa syrjäseuduilla eläviä ja oikealla puolella PK-seutua ja vastaavia yliopistokaupunkeja.

Kaupungeissa myös tuollainen heimolaisuus tai yhteisöllisyys ei ole yhtä vahvaa kuin muualla.

Yhteisöjen ja yhteisöllisyyden katoaminen Suomesta ja Euroopasta on valitettava tosiasia, jota ei juhlapuheilla korjata. Yhteisöt antavat yksilölleen identiteetin ja tarkoituksen tunteen samalla kun ne kollektiiveina pystyvät tehokkaammin puolustaa jäseniensä etuja. Kun tulevaisuus on yhteinen, on siihen yhdessä valmistauduttava. Kun menneisyys on yhteinen, on elämä looginen jatkumo sukupolvien ketjussa. Sirpaloitunut yhteiskunta vailla yhteisöjä on tuuliajolla, eikä sillä ole menneisyyttä eikä päämäärää. Se ei kykene puolustamaan etujaan, koska sillä ei ole käsitystä yhteisestä edusta. Sitä mukaan kun perheen, yhteiskunnan ja yhteisön perusyksikön, tarkoitus ja rooli vähenee, tulee kaikkivaltias yksilöstä, Minästä, yhteiskunnan suurin ehjä kokonaisuus – Kuningas Kuluttaja. Tällainen yhteiskunta on altis sen ulko- ja yläpuolella olevien intressien manipulaatiolle. Yksilö on yksin historiattoman massan keskellä, jolla ei ole menneistyyttä eikä tulevaisuutta, ainoastaan nykyhetki, joka on käytettävä mahdollisemman suuren yksilöllisen nautinnon saavuttamiseksi, mikä se nautinto sitten onkaan. Yhteisön tarjoamat raamit puuttuvat, eikä ihmisten toiminnalla ole enää suuntaa eikä perustaa yksilöllisen mielihalun ulkopuolella. Jokaisen tulisi ymmärtää, että tällainen yhteiskunta ei ole hyvä eikä toivottava.

Loppukevennyksenä vielä:

arman

ps. Tosin mainittakoon, että PK-seudullakin on joitain PS-voittoisia konservatiivisia alueita.

CDCO97HUEAAlqBU

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Pääkaupunkiseutu ja muu-Suomi eriytymässä toisistaan henkisesti?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s