Jakautunut? Suomi on lakkautettu maa

Suomi on lakkautettu maa.

Palveluja on kadonnut, karsittu ja keskitetty. On kuin kymmeniä tuhansia nuppineuloja olisi irrotettu kartalta.

Vuosi 1958: 618 elokuvateatteria. Vuosi 2011: 172 elokuvateatteria.

Vuosi 1960: 6 000 maalaiskansakoulua. Vuosi 2011: 610 kyläkoulua.

Vuosi 1960: 4 007 kirjastoa. Vuosi 2011: 836 kirjastoa.

Vuosi 1964: 22 566 kauppaa. Vuosi 2011: 3 964 kauppaa.

Vuosi 1964: 1 501 henkilöjunan asemaa. Vuosi 2011: 196 henkilöjunan asemaa.

Vuosi 1968: 575 kirjakauppaa. Vuosi 2013: 218 kirjakauppaa.

Vuosi 1969: 11 150 veikkausasiamiestä. Vuosi 2012: 3 421 veikkausasiamiestä.

Vuosi 1970: 4 716 postin toimipistettä. Vuosi 2013: 101 postin omaa toimipistettä.

Vuosi 1985: 3 566 pankkikonttoria. Vuosi 2011: 1 576 pankkikonttoria.

Vuonna 1980 kyläkauppoja oli reilut 3 400, vuonna 2011 alle 400.

IslBG

——————————————————————————————->

Koulukyydissä kulkee lähes joka neljäs esi- ja peruskoululainen, 130 000 lasta.

Itä-Suomessa kyytiläisiä on yli kolmannes. Päivät venyvät taksissa ja bussissa. Jos matkaa tunnin päivässä, istuu kouluvuoden aikana viisi aikuisten työviikkoa.

Alle 50 oppilaan, kahden opettajan kouluja on reilut 600. Tätä menoa ne katoavat lopullisesti 2020-luvulla.

dsc9357

———————————————————————————————————>

Suomi sammuu kylä kylältä, talo talolta.

Suomen ympäristökeskus Syke on rajannut tilastoruutuihin erikokoiset asutuskeskittymät. Kymmenen viime vuoden paikkatiedot maaseudulta ovat karut: 20–39 asukkaan pienkyliä hävisi 616, kyliä kutistui pienkyliksi 268, vähintään 200 asukkaan taajamia surkastui kyliksi 20.

Lähes Helsingin kokoinen alue, 675 neliökilometriä, tyhjeni vakituisesta asutuksesta.

Viisikymmentä vuotta sitten kauppoja oli yli 22 000. Käsittämättömän paljon: 200:aa suomalaista kohti oli yksi kauppa.

Kaupunkien kivijalkamyymälät olivat pieniä. Maidot ja leivät, lihat ja kalat myytiin erikseen. Maaseudulla kaikki tulitikuista sementtisäkkiin kaupattiin sekatavarakaupassa.

Sitten kauppa alkoi karsia ja keskittää, tehostaa jakelua ja varastointia.

Myymälät ja valikoimat kasvoivat. 1960-luku toi valintamyymälät, 1970-luku automarketit, 1980-luku keskustojen kauppakeskukset, 1990-luku pelloille nousseet hypermarketit.

Teoriassa 600 hypermarkettia riittäisi ruokkimaan viisimiljoonaisen kansan.

Suomi alkaa olla yksi suuri Kauniainen. Uusimaalaisessa pikkukaupungissa kaikki asuvat taajamassa.

Poikkeus on harvaan asuttu maaseutu.

Vajaa puoli miljoonaa suomalaista on ripoteltu alueelle, joka peittää puolet maan pinta-alasta. Myös liikkuvaa palvelua on vaikea järjestää, ainakin yhden kunnan alueella.

d3715e450cd723c6dbaba92497ebe5b

———————————————————————————–>

Digitaalisuutta verrataan tuoreessa Suuri hämmennys -kirjassa höyryn ja sähkön keksimiseen. Uutta on nopeus ja tehokkuus. Tuotanto ja jakelu tapahtuvat osittain samassa globaalissa tietoverkossa.

Pankki avasi virtuaaliset ovet.

Neljä viidestä maksaa laskut jo verkkopankissa. Netissä varataan joka kolmas matka ja pääsylippu, ja pelataan joka kolmas veikkauseuro. Kiskoilla muutos on ollut niin nopea, että VR vähentää lipunmyyjiä.

Kotitietokoneelta uusitaan kirjaston lainoja, varataan aikoja hammastarkastukseen ja haetaan päivähoitopaikkoja.

Lapin verkkokouluissa opiskellaan espanjaa ja ranskaa.

Virastot virtualisoituvat. Verohallinnon asioinnista 87 prosenttia on netissä. Viidessä vuodessa Kelan konttoreissa asiointi on pudonnut miljoonalla, tunnistetut nettikäynnit nousseet 1,4 miljoonasta 9,9 miljoonaan.

Sähköisiä avioerohakemuksia, rikosilmoituksia ja muuttoilmoituksia tehtaillaan. Vireillä on esitys, jonka mukaan maistraatin nettisivuilla voi hakea nimenmuutosta ja tunnustaa isyyden – naimisiin sentään ei pääse etänä.

Kaupat testaavat nettiruokakauppaa. Postit täyttyvät verkkokaupan paketeista: elokuvia, musiikkia, kirjoja, vaatteita.

Lehdet ja kirjeet digitalisoituvat. Itella kokeilee pilotein e-postia. Vuonna 2010 Porvoon Anttilan kylässä asukkaille lähetettiin kirjeet sähköisinä. Useimmille riitti, että perinteinen posti jaettiin laatikkoon kaksi kertaa viikossa.

Ehkä e-posti on ratkaisu kalliiseen viiden päivän jakeluun kaupunkien ulkopuolisilla, autioituvilla haja-asutusalueilla.

Tulevaisuuden postitoimisto rakennetaan bitein saaristosta Lappiin.

—————————————————————————>

Kadonneiden konttorien ja kauppojen maassa on myös menestyjiä: viina, bensa ja lääkkeet.

Vuonna 1969 keskiolut vapautui, ja ensimmäiset Alkot avattiin maaseudulle. Alkoholin vuosikulutus on nelinkertaistunut kymmeneen litraan, Alkojen määrä kolminkertaistunut.

Myymälöitä on 350, enemmän kuin pääkirjastoja.

Silti halpa alkoholi ajattaa suomalaisia Tallinnan satamaan. Jos Suomi olisi Viro, todennäköisesti viinejä ja viinaa myytäisiin tuhansissa kaupoissa.

Vuonna 1970 oli 2 200 huoltoasemaa. Jakelupisteitä on yhä lähes pari tuhatta, kylmiä asemia jo enemmän kuin miehitettyjä. Polttoainetta kuluu, sillä autoja on kolme miljoonaa.

Osuuskaupat ja St1 loivat uudet ketjut 1990-luvulla. Asemia on alettu lopettaa sen jälkeen, kun St1 osti Shellin ja osan Essoa. Päällekkäisyyttä karsitaan edelleen. St1:n pääomistajan Mika Anttosen mukaan Suomessa on tilaa 1 500 asemalle.

Vuonna 1970 apteekkeja oli 658, nyt 816. Viranomainen, Fimea, varmistaa, että lääkkeitä on koko maassa. Ilman lupaa apteekkia ei voi perustaa eikä lopettaa. Apteekkimaksulla tasataan kaupunkien ja syrjäseutujen apteekkien kannattavuutta.

Kunta saattaa lopettaa terveysaseman, silti pillerit jäävät.

Mutta uskollisin palvelija on ollut luterilainen kirkko.

Kirkkoja on 800, vuoden 1960 jälkeen niistä on pystytetty 145. Suomi on maallistunut; kirkosta on erottu, jumalanpalveluksista kaikottu. Kuntaliitosten yhteydessä seurakuntia on yhdistetty, hallintoa keskitetty.

Mutta yhtään kirkkoa ei ole koskaan lakkautettu.

Valkeakosken kirkko rakennettiin vuonna 1969. Tontti oli metsäpatruuna Juuso Waldenin lahja seurakunnalle. Pahaksi onneksi maa oli vesijättöä, vedestä kohunnutta rantaa.

Perusteelliseen korjaukseen tarvittaisiin kiireesti miljoonia euroa. Sääksmäen seurakunnalla ei ole rahoja. Huollettavaa ja huolehdittavaa omaisuutta on paljon: neljä kirkkoa, seurakuntatalo, kurssikeskus ja kolme hautausmaata.

Valkeakosken suurkirkossa on tuhat paikkaa, menneen ajan mitoitus. Tavallisena sunnuntaina saarnalla on viitisenkymmentä kuulijaa.

Ympäri maata rapistuu pyhättöjä. Euroopassa kirkkoja on muutettu kulttuuritaloiksi, kirjastoiksi ja asunnoiksi.

smnkko0648

Valkeakosken kirkko

Lue koko juttu täältä:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/jakautunut-suomi-on-myos-lakkautettu-maa/

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s