Päivän väestöuutiset: teorioita ihmisten käyttäytymisestä kaupunki vs maaseutu

Tämän päivän väestöuutisissa esitän kaksi teoriaa siitä, miksi kaupungeissa yleensä ihmisistä tulee liberaaleja ja maaseudulla ja pikkukylissä taas konservatiivisiä.

Filosofian professori Timo Airaksinen näkee eduskuntavaalien tuloksessa kaupungin ja maaseudun arvojen vastakkainasettelua. Se on hänen mukaansa selvä trendi muuallakin, esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Kaupunki on liberaali, urbaani, kansainvälinen ja eteenpäin katsova. Maaseutu jää sen vastakohdaksi: taaksepäin katsovaksi, uskonnolliseksi ja perinteiseksi.Vaikka tietysti sitä eroa yritetään naamioida mahdollisimman paljon, ettei se olisi vastakkainasettelua.

http://yle.fi/uutiset/filosofi_timo_airaksinen_vaalivoittajien_uskonnollisuutta_ei_ole_nostettu_esiin/7941844

anu nousiainen

ISOT KAUPUNGIT

Mitä tiiviimmin populaatio on pakattu, sitä enemmän pitää sietää kaikkea paskaa halusi tai ei. Ja sitä vähemmän voi keskittyä oman henkisen ja fyysisen reviirinsä varjelemiseen + puhtaana pitämiseen.

Jos tiiviiksi pakatussa populaatiossa ei siedä paskaa ja koittaa varjella reviiriään, niin joutuu elämään jatkuvissa konflikteissa. Se lisää stressiä. Itseään ruokkiva kierre on valmis ja johtaa mitä todennäköisimmin hyvin tiiviisti asutettuun suljettuun populaatioon, jossa on vielä enemmän paskaa ja stressiä.

Käytännössähän toi liberaalius on sitä, että ollaan ensin valmiita sietämään sitä mistä ei tykätä. Ja tuossa tilanteessa kognitiivinen dissonanssi kävisi kovin kiusalliseksi ellei uskoteltaisi itselle, että oikeasti tykätään siitä, mitä joudutaan olosuhteiden pakosta sietämään.

Liberaalius on siis selviämisstrategia.

Tässäkin toistuu siis esim. Juhana Torkin teoksessa ”Tarinan valta” esille tuoma kaava. Oma etu muokkaa arvoja. Arvot muokkaavat ajatuksia. Itsepetos on se keino, jolla voidaan kuvitella että ajatellaan muka rationaalisesti ja faktapohjaisesti.

Suomeksi siis: kaupungeissa ollaan liberaaleja eikä yleensä esim. kovin ahdaskatseisia koska monipuolisissa kaupungissa tuollaiset asenteet lisäisi stressiä ja vaikeuttaisi elämää kaikin puolin, koska kun ulko-oven avaa niin siellähän ne kaikki  miljoonat erilaiset ihmiset on, eikä niistä pääse pakoon muutakuin linnoittautumalla kerrostalo purkkiinsa. Heitä on vain pakko suvaita oli ne kuinka outoja tahansa, koska eihän sitä aika riitä kaikkien miljoonien elämäntyyliä korjaamaan. Eikä kaupungeissa toisaalta ole pikku-yhteisöjen ryhmäpainetta sopeutua normiin osaksi ”yhtä” koska kokoajan kadulla tulee vastaan tuntemattomia ihmisiä, eikä näin ryhmiä pysty yksinkertaisesti pitämään kurissa. Sensijaan kaupungeissa on yleensä vahva individualistinen kilpailu menossa, kaikki vastaan kaikki ja siten pitää erottua joukosta esim. pukeutumisen avulla.

SYRJÄSEUDUT

Mitä pienemmässä kyläyhteisössä asuu, sitä vähemmän pystyy ryhmäpaineen vuoksi elämään kuten itse haluaa ja etsimään vapaasti niitä asioita, jotka tekevät ihmisen onnelliseksi.

Jos pienessä yhteisössä ei noudata normeja, niin joutuu elämään jatkuvissa konflikteissa. Se lisää stressiä. Itseään ruokkiva kierre on valmis ja johtaa mitä todennäköisimmin ennen pitkää pakotettuun konformaatioon ja onnettomaan elämään.

Käytännössähän toi konservatiivisuus on sitä, että ollaan ensin valmiita sietämään ulkopuolelta pakotettua elämäntapaa mistä ei tykätä. Ja tuossa tilanteessa kognitiivinen dissonanssi kävisi kovin kiusalliseksi ellei uskoteltaisi itselle, että oikeasti tykätään siitä, mitä joudutaan olosuhteiden pakosta sietämään.

Konservatiivisuus on siis selviämisstrategia.

Suomeksi siis, syrjäseuduilla ja pienissä yhteisöissä pitää toimia yleisen normin mukaan koska kaikki tuntee kaikki, ja turha sooloilu lisäisi vihamielisyyttä yksilöä kohtaan mikä siten lisäisi stressiä. Ennenpitkää yksilön pitää alistua yhteisön tai kylän normeihin tai muuttaa pois. Hän ei voi olla täysin oma outo itsensä, ellei halua eristäytyä kokonaan muusta kylästä mikä tietenkin lisäisi stressiä ja vaikeuttaisi elämää.

”Kognitiivinen dissonanssi on psykologian termi, jolla tarkoitetaan kahden ristiriitaisen kognition kokemista. Kognitiolla voidaan tarkoittaa mitä tahansa tajunnan osa-aluetta kuten asennetta, emootiota, käsitystä tai käyttäytymistä. Teorian mukaan kognitiivinen dissonanssi syntyy silloin, kun ihmisen tiedot ja asenteet ovat ristiriidassa. Ihminen pyrkii vähentämään kognitiivista dissonanssia muuttamalla käyttäytymistään.”

Filosofi Simmel, kirjoittaa asiasta näin: ”Suurkaupunkien nopeasti vaihtuvien elämysten tulva merkitsee normaalista traditionaalisesta elämäntavasta poikkeavaa ”intensiivistä hermoärsytystä.” Tämä suosii Simmelin mielestä ihmis-mielen välinpitämättömyyttä, kyllästyneisyyttä ja pinnallisuutta suosivaa toimintaa. Väkijoukon paljous merkitsee varauksellista suhtautumista muihin ihmisiin koska kaikkien kanssa tekemisissä oleminen johtaisi psykologiseen ”katastrofiin”. Kaupungissa voi väkijoukon tarjoaman anonyymiuden ansiosta myös saavuttaa vapauden mutta myös kokea yksinäisyyttä. Kaupungin kaduilla vallitsee ”sanaton anonyymiyden sopimus” jota ei saa ylittää, esim.tuijottamalla vastaantulijoita sekunttia kauempaa. Tämä omalta osaltaan istuttaa kaupunkilaisiin ”välinpitämättömän ja suvaitsevaisen” ajattelumallin, missä ollaan vaan kiinnostuneita itsestään.

Kaupungit on myös paikka missä pitkälti kulttuuri muuttuu postmoderniin suuntaan, johtuen juurikin tuosta ”vapaudesta” ja anonyymiudesta väkijoukon keskellä. Siellä voi olla mitä lystää, ilman painetta sopeutua tiettyyn muottiin, siellä on itseasissa jopa painetta olla erilainen, että erottuisi massasta.

Pätkiä kirjasta ”syrjäytymisen yhteiskunta”

Kaupunki oli sosiaalinen laboratorio josta kiinnostuivat nopeasti monet sosiologit. Chicagon koulukunnan Robert Park:lle ”sosiaalinen ongelma kuuluu kaupunkiin: ongelma on, miten saavuttaa kaupungin vapaudessa sellainen sosiaalinen järjestys ja kontrolli joka muodostuu luonnollisesti perheessä ja heimoissa.  Tosiasissa kaupungin erityinen sosiaalinen ongelma on monimutkaisempi. Kaupungit vetävät nimittäin puoleensa ihmisiä kaksijakoisesti. Ne houkuttelevat tahtomattaan maaseudun moraalisesti kontrollista ahdistuneita ihmisiä, mahdollisia häiriöaineksia. Toisaalta soveltuvaisuuksiltaan monenlaisten ihmisten saapuminen kaupunkeihin on niiden erilaistuneen työnjaon edellytys. Vallitsee ”heterogeenisyyden kaksoisdynamiikka” kaupunki ei ainoastaan joudu sietämään eroja, vaan myös palkitsee niistä. Erilaisuuden sietokyky on kuitenkin rajallinen, alun alkaenkin enemmän sukua välinpitämättömyydelle kuin aidolle suvaitsevaisuudelle. Kaupungissa hehkuu ihmiselämän koko kirjo, mutta ihmisten ”spatiaalinen =tila ”läheisyys ei useinkaan tarkoita sosiaalista läheisyyttä.

George Simmel käsittelee spatiaalisen läheisyyden pulmia. Hän kuvailee suurkaupunkien ominaisuuksia ja niiden edellyttämiä yksilön mentaliteettejä, joita ovat älyperäisyys, kyllästyneisyys, varauksellisuus ja yksilöllinen erottautuminen. Varauksellisuuden piirteitä on mm. ”lievä toisiin kohdistuva vastenmielisyys, molemminpuolinen vierauden tunne ja inho, joka lähemmässä kosketuksessa muuttuu vihaksi ja taisteluksi. Suukaupungeissa elämä ei ole taistelua luonnon kanssa vaan se on muuttunut taisteluksi toisia ihmisiä vastaan. Jokainen ihminen on enemmän tai vähemmän muukalainen, sillä vaikka hän asuu kaupungissa, hän ei kuulu sinne aidosti, ei ainakaan koko olemukseltaan.

Robert Park loi käsitteen marginal man. Sen hän määrittelee persoonallisuustyypiksi, joka syntyy sellaisena aikana sellaisessa paikassa missä kulttuurit ja rodut törmäävät yhteen. Tälläinen marginaalinen ihminen joutuu omaksumaan sekä kosmopoliitin, että muukalaisen roolin. Kyse on siis erilaisuuden kohtaamisen vaikutuksesta.

postmodernism-for-beginners-4-638

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s