Nuorisobarometrin tuloksia 2014

Yli puolet nuorista on kokenut syrjintää jossain elämänsä vaiheessa. Vähemmistöihin kuuluvilla nuorilla syrjintäkokemuksia on muita enemmän. Tutkijan mukaan nämä kokemukset voivat vähentää luottamusta muihin ihmisiin ja tulevaisuuteen.

Tuore Nuorisobarometri 2014 kertoo karuja lukuja nuorten kokeman syrjinnän yleisyydestä. Yli puolet haastatelluista, 55 prosenttia, kokee tulleensa jossain elämänsä vaiheessa syrjityksi. Viimeisimmän vuoden aikana syrjinnän kokemuksia on runsaalla kymmenesosalla nuorista. Nuorisobarometria varten haastateltiin noin 1900 suomalaista, jotka olivat 15-29 -vuotiaita.

Nuorisotutkija Sami Myllyniemi Nuorisotutkimusverkostosta sanoo, että vaikutukset voivat ulottua hyvin pitkänkin ajan päähän. Syrjintää kokeneet voivat huonosti monin eri tavoin.

– He esimerkiksi tapaavat harvemmin kavereitaan, ja heillä on vähemmän ystäviä. He luottavat vähemmän kanssaihmisiin ja tulevaisuuteen. Heillä on enemmän turvattomuuden tunteita, Myllyniemi luettelee esimerkkejä.

Melko usein samat nuoret ovat sekä syrjinnän uhreja että mukana toisten syrjimisessä.

Nimittelyä, vähättelyä, ryhmien ulkopuolelle jättämistä

Mitä nuoret ja nuoret aikuiset sitten pitävät syrjintänä? Esimerkiksi sitä, ettei etnisen taustansa vuoksi saa palvelua ravintolassa. Samoin sitä, että joutuu kohtaamaan nimittelyä seksuaalisen suuntautumisen takia. Tai sitä, ettei etnisen taustan vuoksi saa työpaikkaa pätevyydestä huolimatta.

Suuri osa nuorten näkemästä syrjinnästä on vähättelyä, aliarvioimista, pilkkaamista, nimittelyä ja ryhmien ulkopuolelle jättämistä. Ulkonäkö on usein varsinkin alle kaksikymppisten kokeman syrjinnän syy.

4_3_ONL_syrjintää_on_koettu

Selvästi yleisin paikka nuorten kokemalle syrjinnälle on koulu, missä lähes puolet vastaajista on kokenut syrjintää. Nuorisotutkija Sami Myllyniemi pitää koulusyrjintää kokeneiden määrää valtavan suurena, mutta toisaalta selityskin löytyy helposti.

– Se ei ole välttämättä yllättävää, kun ajatellaan, kuinka paljon koulussa vietetään aikaa ja kuinka paljon siellä tavataan ihmisiä, nuorisotutkija Sami Myllyniemi sanoo.

Myös aiempi tutkimustieto kertoo, että syrjintä on koulussa yleisempää kuin vapaa-ajalla. Peruskoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa se on yleisempää kuin lukioissa tai korkeakouluissa.

Koulun jälkeen yleisintä syrjinnän kokeminen on Nuorisobarometrin mukaan työelämässä. Kaikilla nuorilla ei vielä ole kokemusta töistä, mutta silti siellä on kokenut syrjintää noin viidesosa. Kolmanneksi yleisintä on syrjintä netissä.

Sateenkaarinuorista lähes kolme neljästä on kokenut syrjintää

Myös erilaisuus lisää syrjintäkokemuksia. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista nuorista lähes kolme neljästä kokee tulleensa joskus syrjityksi. Heistä tytöillä on näitä kokemuksia selvästi enemmän kuin pojilla.

Myös maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat kokeneet syrjintää jonkin verran muita nuoria enemmän. Heillä oli huonoja kokemuksia esimerkiksi asunnon saamisessa ja viranomaisten kohtaamisessa.

Nuorisobarometrin mukaan nuorten asenteet maahanmuuttajataustaisia kohtaan ovat toisaalta muuttuneet kymmenessä vuodessa selvästi myönteisemmiksi.

– Selvästi aiempaa harvempi on esimerkiksi sitä mieltä, ettei voisi kuvitella maahanmuuttajaa puolisokseen, Myllyniemi sanoo.

Vuosittaisen Nuorisobarometrin julkaisevat Nuorisotutkimusverkosto ja Nuorisoasiain neuvottelukunta.

http://yle.fi/uutiset/koulu_on_yleisin_nuorten_syrjinnan_paikka/7844959

Muutamia yksityiskohtia tuosta tutkimuksesta:

Suhteellisen pieni vähemmistö nuorista (16 %) ei voisi kuvitella maahanmuuttajaa puolisokseen ja vielä harvemmalle (9 %) on tärkeää, että hänen ystävänsä ovat syntyneet Suomessa. Enemmistöllä (55 %) nuorista on maahanmuuttajataustaisia ystäviä, ja 50 % on mukana harrastus- tai järjestötoiminnassa, jossa on myös maahanmuuttajia.96 Selvän enemmistön henkilökohtaiset suhteet maahanmuuttajiin vaikuttavat siis mutkattomilta ja asenteet myönteisiltä. Noin neljä nuorta viidestä on myös sitä mieltä, että Suomen velvollisuutena on auttaa sotaa tai inhimillistä kärsimystä pakenevia ihmisiä. Tähän nähden suhtautuminen pakolaisten vastaanottoon on yllättävän kriittistä, sillä vain 28 % vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen tulisi ottaa vastaan nykyistä enemmän pakolaisia. Vähemmistö (41 %) pitäisi hyvänä, jos Suomeen tulisi enemmän ulkomaalaisia.

httpstietoanuorista.fiwp-contentuploads201503Nuorisobarometri_2014_web.pdf - Google Chrome 3.5.2015 222003

Kuvioon 37 on koottu neljä kysymystä, joissa on vertailutietoa yhdeksän vuoden takaisesta Nuorisobarometrista 2005. Tässä ajassa Suomi on monikulttuuristunut ja maahanmuuttajien määrä lisääntynyt97, mikä näkyy myös nuorten kokemuksissa. Yhä useammalla on maahanmuuttajataustaisia ystäviä, ja yhä useampi on mukana harrastus- tai järjestötoiminnassa, jossa on myös maahanmuuttajia (ks. myös kuvio 31). Samaan aikaan on tapahtunut kehitystä siihen suuntaan, että entistä harvempi ei voisi kuvitella maahanmuuttajaa puolisokseen (vuonna 2005 samaa mieltä 27 %, nyt 16 %). Entistä useamman mielestä olisi hyvä, jos Suomeen tulisi enemmän ulkomaalaisia (34 % / 41 %). httpstietoanuorista.fiwp-contentuploads201503Nuorisobarometri_2014_web.pdf - Google Chrome 3.5.2015 222349

Nuorten sijoittuminen vasemmisto–oikeistoulottuvuudelle muistuttaa hyvin paljon normaalijakaumaa.98 Asteikon ollessa 1=vasemmisto, 5=oikeisto, olisi täysin symmetrisen jakauman tapauksessa keskiarvo 3, kun nyt se on 2,95. (Kuvio 38.) Tytöt ovat hieman poikia enemmän vasemmalla. Iän mukaiset siirtymät vasen–oikea-skaalalla ovat pieniä. Keskimäärin samastuminen vasemmalle yleistyy hieman 20 ikävuoden kieppeillä. Toinen iän myötä tapahtuva muutos on en osaa sanoa -vastausten osuuden pieneneminen. Alle 20-vuotiaista 13 %, mutta 25–29-vuotiaista enää 8 % ei osaa tai halua sijoittaa itseään vasen–oikea-ulottuvuudelle.99 Aluevertailussa kaupunkien nuoret, etenkin pääkaupunkiseudulla asuvat, ovat maaseudun nuoria vasemmistolaisempia. Kotitalouden koettu toimeentulo ja vastaajan koulutustaso ovat erittäin vahvasti yhteydessä nuorten sijoittautumiseen vasemmisto–oikeisto-akselille. Koulutuksen osalta yhteys ei tulisi esiin pelkästään keskiarvoja tarkastelemalla. Yliopistoopiskelijat nimittäin sijoittavat muita useammin itsensä oikealle tai vasemmalle. Matalaan koulutustasoon puolestaan liittyy useammin kyvyttömyys lainkaan asemoitua vasen–oikeaulottuvuudella. Heikompi koettu terveydentila on yhteydessä vasemmistolaiseen ajatteluun. Nuorisobarometrin kysely siis tukee aiemman tutkimuskirjallisuuden100 havaintoja siitä, että heikompi terveys voi liittyä vasemmiston ja laajemman julkisen perusturvan kannattamiseen. (Aiheesta lisää, ks. Laaksosen, Wassin ja Sundin artikkeli tässä julkaisussa.)  2

httpstietoanuorista.fiwp-contentuploads201503Nuorisobarometri_2014_web.pdf - Google Chrome 3.5.2015 223952

Vihreät arvot keskittyvät selkeästi kaupunkeihin. Koulutus on yhteydessä vihreyteen siten, että koulutuksen suuntautuminen on jopa koulutustasoa vahvempi selittäjä. Vihreät arvot ovat selvästi harvinaisempia ammatillisesti suuntautuneilla, niin toisella asteella kuin ammattikorkeakouluissakin. Itse asiassa kokonaan ilman koulutusta ja opintopaikkaa olevien arvot näyttävät yhtä vihreiltä kuin yliopisto-opiskelijoilla. Niistä nuorista, jotka kokevat aatteellisen vakaumuksensa takia kuuluvansa vähemmistöön, 59 % sijoittuu jatkumon vihreään päähän. Keskimääräistä vihreämmin ajattelevat myös ne, jotka kokevat kuuluvansa vähemmistöön seksuaalisen suuntautumisensa sekä uskonnollisen tai uskonnottoman vakaumuksen takia. Maahanmuuttajataustaiset arvioivat itsensä kantaväestöä vihreämmiksi.

httpstietoanuorista.fiwp-contentuploads201503Nuorisobarometri_2014_web.pdf - Google Chrome 3.5.2015 224253

Isänmaallisimmiksi itsensä arvioivat kyselyn nuorimmat vastaajat, maaseudulla tai muuten pienillä paikkakunnilla asuvat sekä vähemmän koulutetut.

4

Arvoliberaalius korreloi vahvasti vasemmistolaisuuden ja vihreyden kanssa, arvokonservatiivisuus puolestaan uskonnollisuuden ja isänmaallisuuden kanssa.105 Nuorista 40 % sijoittaa itsensä ulottuvuuden arvoliberaaliin päähän, ja vain 9 % kokee itsensä pikemminkin arvokonservatiiviksi (kuvio 43). Verrattuna vuoteen 2008 nuoriso kokee tsensä entistä arvoliberaalimmaksi. Tuolloin nuoret naiset arvioivat itsensä arvoliberaalimmiksi kuin nuoret miehet. Nyt sukupuolten vä- lillä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja, mikä kertoo etenkin nuorten miesten liberalisoitumisesta. Arvoliberaaliksi samastuminen on selvästi yleisintä kaupungeissa, etenkin suurten kaupunkien keskustoissa. Maantieteellisesti liberaaleimmiksi itsensä kokevat Länsi-Suomen ja etenkin Uudenmaan nuoret. Korkea koulutustaso näyttää liittyvän arvoliberaaliin asenteeseen. Koulutuksen tason lisäksi myös suuntautumisella on merkitystä. Ero on huomattavan suuri, kun verrataan ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneita, vaikka ne molemmat ovatkin toisen asteen tutkintoja. Ylioppilastutkinnon suorittaneista lähes puolet sijoittuu akselin arvoliberaalimpaan päähän, ammatilliselta puolelta valmistuneista vain neljännes. Vastaavasti yliopisto-opiskelijat arvioivat itsensä ammattikorkeakouluopiskelijoita arvoliberaalimmiksi. Myös hyvä koulumenestys peruskoulun päästötodistuksen keskiarvolla mitattuna on vahvasti yhteydessä arvoliberalismiin. Ylipäätään koululaiset ja opiskelijat näyttävät muita arvoliberaalimmilta, joskaan koulumenestyksen kontrolloinnin jälkeen ero ei ole merkitsevä.

11

Asuinpaikan tyypin mukaisessa vertailussa uskonnollisimmat tytöt asuvat harvaan asutuilla alueilla. Poikien uskonnollisuudessa vastaavia aluemuuttujien mukaisia eroja ei ole. Kokonaisuutena tarkastellen uskonnollisinta nuoriso kuitenkin on Itä- ja PohjoisSuomessa sekä maaseudulla ja muuten harvemmin asutuilla alueilla

22

Kysymysmuotoilua ”Kuinka paljon luotat seuraaviin ihmisryhmiin?”

Heikointa luottamus on eri etnisiä ryhmiä edustaviin. Tässä ei mennä lainkaan etnisyyden kattokäsitteen tarkennuksiin, joten koko kysymystä ”eri etnisistä ryhmistä” voi pitää karkean yleistävänä ja kritiikille alttiina. Vastaus voi kertoa enemmän stereotypian ”etninen vähemmistö” saamasta kielteisestä leimasta kuin vastaajan kokemuksesta tai näkemyksestä sinänsä. Näistä varauksista huolimatta on huomionarvoista, että muihin etnisiin ryhmiin kuuluvat läheiset (ks. kuvio 31) ovat yhteydessä voimakkaampaan luottamukseen omasta poikkeavaa etnistä ryhmää edustavia kohtaan. Havainto näyttäisi tukevan ajatusta siitä, että lisääntyneet kontaktit vä- hentäisivät ennakkoluuloja. Havaintoa voi tosin lukea myös niin päin, että luottamus johonkin ihmisryhmään lisää tähän ryhmään kuuluvien pääsyä lähipiiriin. Alueiden vertailussa nähdään luottamuksen eri etnisiin ryhmiin olevan suurinta Uudellamaalla, etenkin Helsingissä, ja ylipäätään suurten kaupunkien keskustoissa tai lähiöissä ja laitaalueilla. Näillä alueilla etnisyyksien kirjo lienee keskimääräistä suurempaa, mikä tavallaan tukee niin sanottua kontaktihypoteesia.70 Lisäväriä etnisiä ryhmiä koskevaan tulkintaan tuo se, että osa vastaajista kokee itse kuuluvansa etniseen vähemmistöön, jolloin kysymys luottamuksesta kääntyy koskemaan myös valtaväestöä. Suuremmissa kaupungeissa asuvat nuoret luottavat yleisesti ottaen 73 enemmän erilaisiin kanssaihmisiin kuin pienemmillä paikoilla ja maaseudulla asuvat. Maahanmuuttajataustaisten nuorten luottamus erilaisuutta edustaviin ihmisryhmiin on heikompaa kuin kantaväestön nuorilla. Etenkin ensimmäisen sukupolven täysi-ikäisenä Suomeen muuttaneet luottavat kautta linjan muita vähemmän eri ihmisryhmiinluottamus

äänestysjärjestötulevaisuusmamut

https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2015/03/Nuorisobarometri_2014_web.pdf

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s