Milko Aikio: Alhainen syntyvyys uhkaa suomalaisten tulevaisuutta

Rajoitetaanko Suomessa lasten hankkimista lailla?”

Olin eräässä tilaisuudessa esittelemässä maahanmuuttajille PS-Nuorten paikallistoimintaa ja Suomen poliittista järjestelmää yhdessä muutaman muun poliittisen nuorisojärjestön edustajan kanssa. Eräs hiljattain Suomeen muuttanut maahanmuuttaja esitti ylläolevan kysymyksen. Kysymys on pysäyttävä ja ansaitsee laajempaa käsittelyä, sillä suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle ja suomalaisten syntyvyys ei ole maailmanlaajuisesti katsottuna kummoinen.

Syntyvyys alle minimitason

Syntyvyys laski radikaalisti koko 1960- ja 70-luvun. Pohjalukema saavutettiin vuonna 1973, jolloin syntyi 1,5 lasta naista kohden. Syntyvyys on ollut sen jälkeen varovaisessa nousussa. Vuonna 2014 syntyi 1,7 lasta naista kohden. Jotta populaatio säilyttää nykyisen kokonsa, luvun pitäisi olla vähintään 2,1 (Lähde: Tilastokeskus).

Suomalaiset – ja eurooppalaiset muutenkin – vanhenevat kahdesta syystä:

1) Taloustilanne tekee lapsen hankkimisesta riskialtista. Parempia aikoja odotellessa ylimääräisiä kustannuksia, joita lapsi väistämättä aiheuttaa, pyritään välttämään.

2) Perheen ja avioliiton arvostus on heikompaa kuin koskaan. Kannustimet perheen perustamiseen ovat heikot ja siihen saatava sosiaalinen tuki vähäistä.

Ensimmäisestä kohdasta saisi kokonaan oman bloginsa. Syyt heikkoon taloustilanteeseen ovat moninaiset, enkä ala niitä tässä erittelemään. Sen sijaan keskityn pohtimaaan kohtaa kaksi. Tämä ei ole normatiivinen kannanotto, vaan lähinnä yritys eritellä ja kuvata nykyistä tilannetta.

444333

Perheen arvon inflaatio johtaa alhaiseen syntyvyyteen

Keskiluokassa vallitsee koulutus- ja urakeskeinen arvomaailma. Hajurakoa heikompaan ainekseen pidetään korkeakoulututkinnoilla ja paksummilla tilipusseilla. Kouluttautuminen vie aikaa, samoin vakaan ja hyvin palkatun työuran rakentaminen. Tähän kuluu peruskoulusta valmistumisen jälkeen helposti 10 – 15 vuotta, joskus kauemminkin.

Vuorokaudessa on rajallisesti tunteja käytettävissä, joten kestävän parisuhteen muodostaminen jää helposti muiden tavoitteiden jalkoihin. Moni haluaa kokea mahdollisimman paljon ja “elää” täysillä nuoruutensa, vaikka tämä tarkoittaisi käytännössä kokopäiväistä opiskelua matalapalkkaisen osa-aikatyön ohella, viikonloppukännejä ja satunnaisia yhden illan humalaisia seksikohtaamisia (tai niiden yrityksiä).

Naisen hedelmällisyys lähtee reippaaseen laskuun jo 35-vuotiaana, joten mahdollisen perheen perustamiselle tulee kiire, kun siihen vihdoin ollaan valmiita. Synnyttäjien keski-ikä on 30,5 vuotta, ensisynnyttäjien hieman pienempi 28,6 vuotta. Synnytyksen riskit kasvavat iän myötä.

Uskon, että moni olisi tyytyväinen keskiluokkaisen kotiäidin rooliin, mutta se ei ole enää sosiaalisesti hyväksyttyä etenkään nuorille naisille. Nuorena äidiksi ryhtymiseen ei missään tapauksessa kannusteta, vaan “perusasiat” on oltava ensin kunnossa, mikä tarkoittaa tietenkin edellä kuvattua koulutus- ja uraputkea.

Asenteet kuitenkin vaihtelevat jonkin verran Suomen sisällä: Keski-Pohjanmaalla syntyvyys on 2,3 lasta naista kohden, kun Uudellamaalla luku on 1,6. Ero selittynee pitkälti tiettyjen uskonnollisten suuntauksien ehkäisykielteisillä doktriineilla. Suomessa asuvien edes kohtalainen syntyvyys lieneekin suurimmaksi osaksi joidenkin uskonlahkojen ja maahanmuuttajaryhmien ansiota.

Feministit ovat olleet eturintamassa murtamassa perinteistä perheinstituutiota. Naisen arvo äitinä ja perheen kaitsijana on mitätöity. Naisten asialla olevat feminstit korostavat paradoksaalisesti perinteisesti maskuliinisina pidettyjä hyveitä ja rooleja, kuten voimaa, päämäräätietoisuutta, itsenäisyyttä, uraa, koulutusta, yhteiskunnallista vaikuttamista ja osallistumista politiikkaan. Patriarkaatin valtaan alistunut kotiäiti ei feministin silmissä nauti suurta arvostusta.

Koska perheen perustaminen ei ole enää naiselle keino saada muiden arvostusta, naisen on tehtävä kaikki se mikä miehenkin, jonka jälkeen nainen voi ehkä varovasti toteuttaa haaveensa perheestä – kunhan muistaa käydä lasten kasvattamisenkin ohella ahkerasti töissä, vaikka miehen tulot riittäisivät elämiseen. Feminismi on valtiolle sikäli tärkeää, että se lisää työvoiman tarjontaa ja työllisyysastetta, kasvattaen verotuloja.

Mies voi nykyään jäädä koti-isäksi, mutta lapsen hankkiminen ei yksin mieheltä onnistu. Perhettä kaipaava mies on naisten armoilla sen suhteen, milloin ja kuinka paljon jälkikasvua on odotettavissa.

Tekniikan kehitys muuttaa parisuhteen luonnetta

Modernit arvot yhdistettynä tieteen läpimurtoihin on mahdollistanut ihmisille mielenkiintoisia valintoja. Munasolut saatetaan pakastaa odottamaan parempaa hetkeä perheen perustamiselle. Nainen voi keinohedelmöityksellä hankkia lapsen ilman miestäkin. Toki vanhanaikaiset muumimukimenetelmät ovat edelleen käytössä.

Lasten hankkiminen on alkanut muistuttaa hämmentävän paljon Huxleyn Uljaassa uudessa maailmassakuvaamaa prosessia, jossa lapset syntyvät lasipurkeissa tehdaslinjoilla. Huxleyn utopiassa synnyttämistä ja vanhemmutta pidetään villi-ihmisten primitiivisenä touhuna, suorastaan vastenmielisenä.

Muutos on joka tapauksessa tapahtunut. Perhe on individualistiselle urbanistille hyödyke muiden joukossa, ei arvo sinänsä. Parisuhdetta ja perheen perustamista arvioidaan rationaalisin kriteerein: paljonko se vie resursseja, mikä on sen tuotto-riskisuhde, jne.

Kumppani valitaan tuttavapiirin sijaan netin treffipalstaltoilta, joilla voi kätevästi koneen ääressä selailla potentiaalisia unelmakumppaneita. Usein valinta tehdään ulkonäön, koulutuksen, asuinpaikan ja taloudellisen aseman perusteella. Valintakriteerit kannustavat urakeskeisiin valintoihin ja lykkäämään perheen perustamista.

Sukupolvien ketju katkeamassa

Yhteiskunta ei voi olla olemassa ilman seuraavaa sukupolvea. Yhteiskunnassa on vallittava jonkinlainen työnjako, jotta sen olemassaolo ja jatkuvuus säilyisi. Se ei tarkoita, että naisten olisi oltava kotona vastoin tahtoaan, vaan sitä, että siitä tehdään arvostettu ja sosiaalisesti tuettu mahdollisuus – valinta, johon voi halutessaan tarttua.

Koska miehet eivät voi toistaiseksi synnyttää, naisten kannustaminen perhekeskeisiin elämänvalintoihin johtaa yhteiskuntaan, jossa nainen on keskimäärin alhaisemmin koulutettu ja työelämä on pitkälti miesten hallussa. Feministeille se olisi vaikea pala sulatettavaksi, koska poliittinen feminismi tähtää mahdollisuuksien tasa-arvon sijaan lopputuloksen tasa-arvoon.

Toisaalta on kysyttävä, mikä on vaihtoehto?

Alhainen syntyvyys uhkaa suomalaisten tulevaisuutta — Milko Aikio - Google Chrome 18.5.2015 221358

http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195392-alhainen-syntyvyys-uhkaa-suomalaisten-tulevaisuutta

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s