Suomen maahanmuuttajien työllistyminen ym.

Perus-tylsillä tilastoilla jatketaan. Tässä hyviä tilastoja liittyen Suomen maahanmuuttajien pärjäämiseen. Tässä pätkiä muutamista jutuista aiheeseen liittyen:

Suomen ulkomaalaistaustainen väestö kasvaa nopeaa vauhtia. Vieraskielisten määrä on kasvanut 169 prosenttia vuodesta 2000. Samanaikaisesti suomalaistaustaisen väestön määrä on lisääntynyt vain 1,5 prosenttia.

Vuoden 1987 jälkeen Suomeen on muuttanut ulkomailta 476 000 henkeä, joista 293 000 on ulkomaan kansalaisia. Kaikista tulijoista siis 38 prosenttia on ollut kotiin palaavia suomalaisia. Vaikka suomalaisten osuus on ollut laskussa, edelleenkin neljännes (2012: 25 %) tulijoista on Suomen kansalaisia. Tyypillinen maahanmuuttaja on nuori aikuinen. Kun suomalaisten keski-ikä ylittää jo 40 vuotta, maahan muuttaneilla keski-ikä on noin 30 vuotta. Kaksi kolmasosaa (67,3 %) tulijoista on 15–44-vuotiaita. He ovat jo vahvistaneet 1980-luvun alun pieniä ikäluokkia miltei 10 prosentilla eli paikkaavat selkeästi Suomen alentunutta syntyvyyttä. Ulkomaalaisilla on suuri vaikutus myös syntyneiden määrään, sillä joka kymmenennellä Suomessa syntyvällä ainakin toinen vanhemmista on ulkomaalainen

myrskyla_syysk2013

2000-luvulla suomalaistaustaisten työikäisten (15–64-vuotiaat) määrä on vähentynyt 2,5 prosenttia. Vuosittain se on ollut noin 25 000 henkeä. Samanaikaisesti vieras­kielisten työikäisten määrä on miltei kolminkertaistunut. Suomalaistaustaisista työikäisiä on 64 prosenttia koko väestöstä. Maahanmuuttajista työikäisiä on 78 prosenttia – 270 000 maahan­muuttajasta 210 000 on työikäisiä. Maahanmuuttajissa on siis suuri työvoima­potentiaali.

Työikäisten 15–64-vuotiaiden joukkoon kuuluvat työllisten lisäksi myös työttömät ja opiskelijat, ennen 65 vuoden ikää eläkkeelle jääneet, asevelvolliset, kotiäidit ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Maahanmuuttajissakin on tietysti lapsia, opiskelijoita, työttömiä ja kotiäitejä, mutta eipä juuri eläkeläisiä.

Maahanmuuttajista vain pieni osa tulee ennalta sovittuun työpaikkaan. Osa tulijoista ei hae välittömästi töitä. Osa tulee Suomeen opiskelemaan, osa perustaakseen perheen suomalaisen tai täällä asuvan ulkomaalaisen kanssa. Osa tulee turvapaikanhakijoina ja osa perheen yhdistämisen vuoksi.

Ulkomailla asuu satoja tuhansia suomalaisia. Suomalaisia ja heidän lapsiaan palaa takaisin Suomeen töihin, opiskelemaan, armeijaan tai eläkepäiviä viettämään. Maahanmuuttaneiden luvuissa he ovat mukana samalla tavalla kuin ulkomaalaistaustaisetkin muuttajat.

Nämä työlle vaihtoehtoiset toiminnat on syystä pitää mielessä, kun keskus­tellaan maahan­muuttajien työllistymisestä.

Työllisten maahanmuuttajien määrä kolminkertaistunut

Työllisten maahanmuuttajien määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla 31 000:sta 98 000:een vuonna 2010. Tällä hetkellä se lienee ylittänyt selvästi 100 000 rajan. Lisäksi Suomessa on arviolta 60 000–70 000 keikkatyötä tekevää ulkomaalaista, jotka eivät näy missään tilastoissa.

Ulkomaalaistaustaisten työllisyys pysyi kasvussa jopa taantumavuonna 2009. Myös työttömien määrä on kasvanut, mutta hitaammin kuin työllisten määrä. Vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisia työttömiä oli 14 000 nyt 26 000.

Kuvio 1. Vieraskieliset 18–64-vuotiaat työlliset ja työttömät

a

Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus

Työttömien määrä pysyi 2000-luvun alkuvuodet hyvin vakaana ulkomaalais­väestön kaksin­kertaistumisesta huolimatta. Vuoden 2009 taantuma nosti työttömien määrää lähes 8 000:lla eli miltei kaksinkertaiseksi, ja lievä kasvu on jatkunut senkin jälkeen.

Kuviossa 2 on laskettu työllisyysasteita muutamille kieliryhmille. Suomen­ruotsalaisten työllisyysaste ylittää ainoana hallituksen tavoitteleman 75 prosentin tason. Suomenkielisten työllisyysaste pysyttelee lähes 10 prosentti­yksikköä alempana ja ero on hyvin vakaa.

Kuvio 2. Työllisyysasteen kehitys kieliryhmittäin.

b

*Vertailussa mukana olevat Pohjois-Karjalan työllisyysluvut koskevat maakunnan koko väestöä.

Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus

Muutamat maahanmuuttajaryhmät – nepalilaiset, virolaiset ja filippiiniläiset – ovat saavuttaneet suomalaisten työllistymistason. Maahanmuuttajaryhmien työllisyys on parantunut nopeammin kuin suomalaisten, mutta se näyttää reagoivan myös taantumaan jyrkemmin kuin suomalaisten työllisyys. Ruotsin­kielisten työllisyyskehitys on ollut vakainta.

Kuviossa on mukana myös työllisyydeltään heikoimman maakunnan, Pohjois-Karjalan, työllisyysasteen kehitys. Kun ruotsinkielisten työllisyysaste on yli 75 prosenttia ja kaikkien suomenkielisten lähes 70 prosenttia, Pohjois-Karjalassa työllisyysaste jää 60 prosenttiin. Venäläisten ja vietnamilaisten työllisyysasteet ylittävät 50 prosenttia ja kiinalaisten työllisyysaste on 50 prosentin tuntumassa. Ulkomaalaistaustaisten työllisyyden kasvu näyttää ripeämmältä kuin suomalaisten eli ero on kaventumassa.

Vieraskielisten työttömyysaste keskimäärin 21 prosenttia

Työttömyys on työllisyyden peilikuva. Korkean työllisyyden ryhmillä työttömyys on matalaa ja toisinpäin. Ruotsinkielisten työttömyysaste on aina, lamavuosinakin, ollut noin puolet suomenkielisten työttömyysasteesta. Ruotsinkielisten työttömyys­aste on noin 5 prosenttia, suomenkielisten 10, Pohjois-Karjalan 14 ja vieras­kielisten työttömyysaste keskimäärin 21,1 prosenttia.

Nepalilaisten työttömyys on pudonnut ruotsin­kielisten tasolle, virolaiset ja kiinalaiset ovat suomalaisten tasolla ja espanjalaiset ja kreikkalaiset lähellä Pohjois-Karjalan tasoa. Somalin­kielisten ja afgaanien työttömyysaste, 50 prosenttia, poikkeaa useimmista ryhmistä selvästi. Ilmeisesti turva­paikan­hakijoilla ei ole ensimmäisenä mielessään työpaikan hankkiminen. Toisaalta kielitaidottomina heidän kysyntänsä työmarkkinoilla on ollut vähäistä.

Somalinkielisillä on poikkeavaa se, että naiset pyrkivät työmarkkinoille harvoin, he eivät siis hakeudu työnhakijoiksikaan. Somalinkielisiä työikäisiä on 7 555, joista töissä on 1 689 ja työttömänä 1 775.  Työttömiä on 25 prosenttia työikäisistä ja työllisiä 22 prosenttia, eli hieman yli puolet opiskelee tai on kotitalouksissa. Kulttuurierot lienevät syynä siihen, että naiset eivät juuri tule työmarkkinoille, niin somalinkielisillä kuin afgaaneillakin.

Puolet maahanmuuttajista työllistyy

Kaikkiaan Suomessa on työikäisiä maahanmuuttajia on noin 217 000 ja heistä noin joka toinen, 110 000, on töissä. Vuoden 1990 jälkeen Suomi on saanut 150 000 työikäistä nettomaahanmuuttona.

Maahanmuuttajien työllisyysaste on kuitenkin vain noin 50 prosenttia. Eri ryhmien väliset erot ovat kuitenkin huimat: virolaiset ja eräistä Aasian maista tulevat työllistyvät jo nykyisellään yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin kantaväestöön kuuluvat. Heikointa työllistyminen on afrikkalaista syntyperää olevilla.

Tyypillisesti maahanmuuttaja työllistyy matalapalkka-alalle, varsinkin pääkaupunkiseudulle.  Eniten maahanmuuttajia on kiinteistöpalveluissa, ravintoloissa ja rakennusalalla. Myös yrittäjiä on runsaasti.

Kuvio 3. Työttömyysasteen kehitys kieliryhmittäin, työttömien osuus työvoimasta

c

*Vertailussa mukana olevat Pohjois-Karjalan työllisyysluvut koskevat maakunnan koko väestöä.

Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus

Oppilaitoksissa 20 000 vieraskielistä opiskelijaa

Joidenkin väestöryhmien alhaiseen työllisyysasteeseen vaikuttaa lisäksi se, että Suomeen tullaan paljon myös opiskelemaan. Suomen oppilaitoksissa opiskelee noin 20 000 vieraskielistä. Päätoimisten opiskelijoiden osuus vaihtelee paljon maittain. Esimerkiksi kiinalaisista 48 prosenttia on työssä ja 17 prosenttia opiskelee. Virolaisista 70 prosenttia on työssä ja vain 5 prosenttia opiskelee, venäläisistä 49 prosenttia käy töissä ja 17 prosenttia opiskelee, somalialaisista työtä tekee 23 prosenttia ja 25 prosenttia opiskelee.  

Opiskelijat ovat huomispäivän työvoimaa, jolla on myös kielitaito hankittuna. Jos laskee työllisten ja opiskelijoiden osuudet yhteen ikään kuin laajennetuksi työllisyysasteeksi, niin kiinalaisten työllisyys nousee 65 :een, venäläisten 66 :een, somalialaisten 48 prosenttiin, ja virolaisten 75 prosenttiin. Opiskelujen jälkeen onkin kyse siitä, miten valmistuneet saadaan jäämään Suomeen töihin. Suomi kuitenkin kustantaa ulkomaalaisten opiskelun suurelta osalta.

Vieraskieliset suorittavat vuosittain noin 4 000 tutkintoa suomalaisissa korkeakouluissa ja keskiasteen oppilaitoksissa. Vuoden 2000 jälkeen vieraskieliset ovat suorittaneet Suomessa noin 30 000 tutkintoa.

Suomalaisten muuttoliike Suomelle tappiollinen

Onko Suomessa olevien ulkomaalaisten määrä erityisen suuri, kun ulkomaan kansalaisia on 200 000 ja ulkomaalaistaustaisia 265 000 eli nelisen prosenttia väestöstä? Esimerkiksi Ruotsissa on tällä hetkellä 420 000 pelkästään suomalais­taustaista maahanmuuttajaa.

Suomen kansalaisten muuttoliike on tälläkin hetkellä tappiollista eli suomalaisia muuttaa enemmän ulkomaille kuin ulkomailta takaisin Suomeen. Globalisaation edetessä, yhä suurempi osa väestöstämme oleskelee ulkomailla työssä, opiskelijana, eläkeläisenä, perustaa ulkomaalaisten kanssa perheitä jne. Tätä kehitystä ei voida pysäyttää ja siihen vastavuoroisesti kuuluu kasvava ulko­maalaisten muuttaminen Suomeen.

EU-alueen kansalaisilla on oikeus tulla myös Suomeen työnhakuun. Välimeren maiden ahdinko on jo ajanut nuoria kreikkalaisia, espanjalaisia, portugalilaisia, italialaisia ja myös ranskalaisia ja saksalaisia Suomeen. Heidän syrjäytymis­riskinsä Suomessa on lähes samansuuruinen kuin somalialaisilla.

Monella saattaa olla mielikuva, että Suomi on varsinainen onnela maahanmuuttajille. Kuitenkin joka viides maahan muuttanut äänestää jaloillaan ja jättää maan muutaman vuoden kuluessa. Pohjoismaista ja Länsi-Euroopasta tulleista poistuu jopa 80 prosenttia. Ilmeisesti länsimaista tulleet ovat täällä vain työprojekteissa ja sitten lähtevät.

Itä-Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta tulleista jopa 90 prosenttia on maassa viiden vuoden kuluttua. Kriisialueilta ja köyhistä maista tulevilla ei juuri ole valinnan varaa.

Lue jutut kokonaisena täällä:

– See more at: http://tietotrendit.stat.fi/mag/admin/r/8/41/#sthash.dRJBRDGJ.dpuf

http://tietotrendit.stat.fi/mag/admin/r/8/41/

http://tietotrenditblogi.stat.fi/suomiko-maahanmuuttajan-onnela/

http://tietotrenditblogi.stat.fi/aika-romuttaa-kliseet-maahanmuutosta/

2nqy7lu nepal1

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s