Suomen maaseudun autioituminen huolestuttaa ulkomailla

Geographical-lehti kertoo artikkelissaan, että Suomen maaseudulla väestö ikääntyy nopeasti ja monet kylät häviävät

Brittiläinen Geographical-lehti kuvailee, kuinka Suomen maaseudun asukkaat saattavat joutua ajamaan 90 kilometrin päähän käydäkseen kaupassa. Maan pohjoisosissa kauppamatka saattaa olla vielä pidempi.

Suomen 5,5-miljoonainen väestö on julkaisun mukaan levittäytynyt laajalle maantieteelliselle alueelle. Artikkeli korostaa, että ajomatka Helsingistä Lappiin kestää noin 16 tuntia.

Kehittyneiden kansantalouksien tutut ongelmat ikääntyvine väestöineen ovat siten Geographicalin mukaan yhä ajankohtaisempia Suomessa. Nuoret lähtevät kylistä työn perässä, ja vanhukset jäävät oman onnensa nojaan.

Artikkelin mukaan kylät uhkaavat kadota, jos kaupunkialueilta ei suuntaudu muuttoliikettä takaisin.

Arikkelin linkkaaman Nordic Centre for Spatial Development -tutkimuslaitoksen mukaan tämä “harmaa tsunami” on ongelma Skandinavian maissa. Ongelma on erityisen suuri Suomessa, jossa 18 prosenttia iäkkäästä väestöstä on 65-vuotiaita tai sitä vanhempia. Luku on Skandinavian suurin. Iäkäs väestö on keskittynyt maaseudulle.

Demographic_old_age_2012_web

Niin ikään esitellyn OECD:n Suomen väestön ikääntymistä koskevan raportin mukaan ikääntymisongelmien odotetaan kasvavan entisestään, kun eläkejärjestelmä venyy äärirajoilleen tulevaisuudessa. Raportti suosittelee kaupungeista maaseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen kasvattamista ja eläköitymisiän nostamista demografisen muutoksen mukauttamiseksi.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Suomen%20maaseudun%20vaestokato-37961

Finland is one of the OECD’s most rural countries, but the rural population is ageing fast and one-by-one the country’s villages are shrinking away

If you live in rural Finland the nearest shop might be a 60-mile drive away. If you live in the far north it might be even further.

Finland’s 5.5 million people are spread out over a large geographical area. A drive from Helsinki to Lapland takes around 16 hours.

This means that the familiar challenges for advanced economies with ageing populations are even more acute in rural Finland. Younger people leave villages to find work in the cities while an older population is left to manage alone.

And without migration from urban areas, the villages risk eventual extinction.

This ‘agequake’ or ‘grey tsunami’ is a problem across the Scandinavian countries, according to the Nordic Centre for Spatial Development. But it is particularly difficult for Finland where 18 per cent of the elderly population is aged 65 years or over, the highest proportion in Scandinavia. The elderly are concentrated in rural areas, with most found in the north and the east of the country.

Problems associated with ageing are expected to grow more severe, with pressure on the pension system becoming very stretched by 2060, according to an OECD report into ageing in Finland. The report suggests increased migration and a higher retirement age to accommodate the demographic shift.

The country’s government recently announced a range of financial incentives to encourage people to move to more rural areas, but there are also initiatives from business and civil society to preserve rural Finland.

Old_age_dependency_ratio

Old-age dependency ratio (Image: Nordregio)

Päivi Tahkokallio was born in a small village in south-west Finland. She left to work, marry and raise her children in Helsinki. But after 35 years her husband was invited to work in the Arctic Circle. Tahkokallio and her family moved to Rovaniemi, a city with 60,000 residents that accounts for a third of Lapland’s population.

‘As you can imagine, the city is growing, slowly but steadily, and the growth comes mostly from people moving from rural areas within Lapland,’ says Tahkokallio. ‘From the national point of view, Rovaniemi is seen as a modest, regional growth centre.’

She also has a home in the small village of Partakko. ‘[The] majority of permanent residents in Partakko village are retired, and the trend is that old enough people sooner or later move either to Ivalo, the administrative centre of the municipality, or to Rovaniemi. What is noteworthy though is that they hardly ever sell their houses in Partakko, but come visit as often as they can, staying for weeks and months when the weather is not too cold,’ she says.

Tahkokallio launched Arctic Design Week five years ago when she noticed that changes in politics, the environment and economics were bringing the Arctic to international attention. Projects associated with the week try to engage people from across the population.

‘A recent example of this was the design contest last February that Arctic Design Week 2015 and [electricity utility company] Kemijoki Oy organised to find prerequisites for quality of life in the Arctic villages of Finnish Lapland. The contestants cooperated with village residents to design services that support the quality of life of ageing residents in particular. The goal of the contest was to develop the village communities of the Kemijoki riverside together with the local residents,’ says Tahkokallio.

‘Some parts of Lapland are actually like an early laboratory of ageing in Finland’, she adds.

http://geographical.co.uk/people/cultures/item/1131-finland-s-vanishing-rural-population

Dokkari aiheesta: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/09/spotlight-maaseudun-viimeiset-hengenvedot

Loppuun vielä pari mielipidekirjoitusta aiheen tiimoilta:

Pitäisikö kansa vaihtaa?

Maaseudun autioitumisen pysäyttämiseksi on käytetty paljon palstatilaa, mutta tuloksia on niukasti. Kylät autioituvat, palvelut loppuvat ja kasvukeskukset kasvavat, mutta niidenkin laidoilla palvelut huononevat.

Mikä hinku suomalaisella on päästä asumaan kerrostaloon parin metrin päähän naapurista, jota ei tunne? Ja miksi niille, jotka tahtovat elää maaseudulla, ei suoda siihen edellytyksiä?

Väitetään, että infran rakentaminen ja palvelujen järjestäminen tulee liian kalliiksi. Tämä ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa. Syiden täytyy siis olla muualla. Ettei vain olisi kysymys kasvukeskusten tonttimaan hinnasta ja rakennusfirmojen eduista ja muusta keinottelusta?

Tietokone on nähty yhtenä syynä luonnosta etääntymiseen. Se on osittain totta, mutta tietotekniikka on merkittävä apu, jota voidaan käyttää myös terveen kehityksen palvelukseen.

Uskon, että maaseutumainen elämänmuoto merkitsee myös ikääntyneille selviytymistä ylläpitävää kuntoutusta ja sosiaalista kanssakäymistä, mitkä näkyvät aikanaan laitoshuollon menoja vähentävänä.

Mistä löytyisi ennakkoluuloton kunta, joka rohkenisi kokeilla ja ryhtyä hankkeen veturiksi?

Tai jospa leikkisimme ajatuksella, että vaihdetaan koko kansa ja annetaan mahdollisuus niille, jotka tulevat tänne poimimaan metsämarjoja ja tekemään niitä pieniä asioita, joihin suomalaisen selkä ei enää taivu. Ehkä he näkisivät paremmin kokonaisuuden, jolle me olemme sokeutuneet.

Saattaisimme nähdä uuden ja yksinkertaistetun rakentamis- ja asutusohjelman, joka olisi eräänlainen toisinto karjalaisten asuttamisesta sotiemme jälkeen.

Onneksi nuoret alkavat jo nähdä kaupunkien keinotekoisen luonnon luonnottomuuden. Siksi kaikille halukkaille tulee suoda mahdollisuus löytää paikkansa luonnonläheisessä ja pienimuotoisessa toiminnassa, jota maaseudun monimuotoinen kehittäminen elinkeinoinakin tarjoaa.

Väitän, että maaseudulla asumisen yhteiskuntaa eniten rasittavat asiat ovat vain korviemme välissä. Sitä paitsi luonnosta etääntyminen tulee lopulta kaikkein kalleimmaksi, koska ihminen on luotu elämään sopusoinnussa luonnon kanssa.

Lähde

Keskittämispolitiikka on lopetettava

Edellisten hallitusten ajama keskittämispolitiikka on tehnyt rumaa jälkeä. Kuntia on painostettu yhteen, palveluita hävitetty, kouluja lakkautettu ja tiet päästetty rapistumaan. Julkisten palveluiden perään ovat lähteneet yritykset, niiden perässä työntekijät, koulutuspaikkojen perässä nuoret opiskelijat. Monen maaseudun ihmisen elämä on käynyt maalla mahdottomaksi. Kun töitä ei ole, on pakko lähteä vaikka ei haluaisi. Väestörakenne vääristyy ja sukupolvien ketjut katkeavat. Maalle jääneet vanhukset kokevat yksinäisyyttä ja kaupunkiin muuttaneet nuoret aikuiset turvattomuutta. Lapsenlapsia ei voi hoitaa etänä. Sen minkä ennen tekivät isovanhemmat maksaa nyt yhteiskunta.

Konsulttien ja virkamiesten puheissa toistuu usein sanapari luonnollinen muuttoliike. Se on aina hyvä selitys sille kun maaseutu autioituu ja valot sammuvat mökki toisensa perään. Maaseudun autioituminen ei kuitenkaan ole vain luonnollinen asia vaan yksinkertaisesti poliittinen tahtotila. Kukaan muu ei kuntien taloutta kiristänyt, palveluita alas ajanut ja vienyt koulutuspaikkoja maaseudulta pois kuin poliittiset päättäjät Suomen eduskunnassa. EU:n selän taakse ei voi mennä, onhan Ranskassakin lähes 37 000 kuntaa. Se yksinkertainen asia on unohtunut, että sillä samalla veronmaksajan kukkarolla on niin kunnat kuin valtiokin. Aikansa kun taskusta toiseen kiertää niin unohtuu mistä raha on lähtöisin. Sairaat on hoidettava, lapset koulutettava ja vanhuksista pidettävä huolta kaikkialla. Veronmaksajien rahan näennäinen kierrättäminen ei palvelutarpeita poista.

Meitäkin on jotka emme voi valita. Maanviljelijä ei voi lähteä paremman elämän toivossa kaupunkiin koska ruokaa voi tuottaa vain maalla. Monelle kotitila on paikka jossa painetaan töitä aamusta iltaan maan alhaisimmalla tuntipalkalla. Parempaa tulevaisuutta ilman EU:n ja kotikutoisen byrokratian puristusotetta jaksetaan toivoa. Viljely on pitkänmatkan viestijuoksua sukupolvesta toiseen. Helpolla ei periksi anneta, suoraan lapionvarresta on moni isäntä lähtenyt niille viljavammille maille. Kotimainen ruoka on paitsi tärkeä työllistäjä myös huoltovarmuustekijä laadusta puhumattakaan. Sitä pitäisi päättäjienkin taholta arvostaa niin, että elämää maalla ei tehdä kohtuuttoman vaikeaksi.

Seuraavan hallituksen on laitettava keskittämispolitiikalle piste. Nykymeno on kestämätöntä. Maaseudun merkitystä puhtaan ruoan, kotimaisen energian ja raaka-aineiden tuottajana ei voi korvata tuontitavaralla. Jokaisella meillä pitää olla oikeus valita missä ja miten asuu ja miten perheensä elättää. Suomalaisen maanviljelyn jatkuvuus myös seuraaville sukupolville on turvattava!

http://www.hennakupsala.fi/blogi/2015/01/20/15

1440817644787

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s