Tilastoja Suomen ysiluokkalaisista

Kiintoisa juttu Suomen ysiluokkalaisista, missä selviää tilastoja ja siitä mitä ne ajattelee. Tässä pätkiä jutusta:

Laskelma keskimääräisestä ysiluokasta perustuu vuoden 2014 väestötilastoon. Siitä näkee, että vuonna 1999 syntyneitä on 59 299.

Keskimääräinen opetusryhmän koko on 16,5, mutta se on pyöristetty 17:ksi. Yhdeksän poikaa jakahdeksan tyttöä, sillä poikia on hieman enemmän.

Yksi keskimääräisen ysiluokan oppilas vastaa silloin 3 488:aa oppilasta ja 5,88:aa prosenttia sen ikäisistä.

———————————->

Yhtäkkiä näistä ysiluokkalaisista tuli isoja. Ihan senteissäkin yli puolet (52,8 prosenttia) tytöistä ovat jo äitejään pitempiä. Tyttöjen keskipituus onnoin 166 senttiä ja poikien 176 senttiä. Pojat ovat vielä noin kaksi senttiä isiään lyhyempiä – vain 34,5 prosenttia oli jo ohittanut isänsä pituuden.

Ylipainoisiakin on peräti 22 prosenttia, vaikka tämän ikäiset ovat yleisesti honteloita. Ääripäät korostuvat.

Kun luokan koko on pyöristetty 17:ään, voimme sanoa, että noin neljä heistä on ylipainoisia. Se on aika paljon, kun kysymys on vain 16-vuotiaista. Ulkonäkö on tuossa iässä vakava juttu.

Kaksi tai kolme heistä potee alakuloisuutta ainakin kerran viikossa. Vähintään lieviä masennusoireita onkahdella.

Tuon ikäinen ihminen miettii suuria asioita.

Ainakin uskonnolliset käsitteet ovat hallussa, sillä evankelisluterilaiseen opetukseen on osallistunut heistä 91,9 prosenttia eli kaikki paitsi se yksi, jolla on ollut elämänkatsomustietoa.

Muutenkin kirkolla on vahva ote. Vapaaehtoisen rippikoulun on käynyt15 oppilasta.

Ysiluokkalaisista suurin osa on aika kilttejä.Kymmenen heistä ei ole koskaan käyttänyt alkoholia, ja vain kolme heistä on ollut todella humalassa.

Seksi on tässä vaiheessa ajankohtainen asia. Ysiluokkalaisista 30 prosenttia, eli keskimääräisellä luokallamme viisi, oli ollut yhdynnässä.

————————->

Suomi on muuttunut: oppilaista jo yksi on vieraskielinen, luultavasti maahanmuuttajataustainen. Todennäköisesti hänen kotonaan puhutaan venäjää.

Kolmellatoista on sisaruksia.

Neljä on yksinhuoltajaperheestä.

Yksi oppilas on perheestä eli asuntokunnasta, jonka käyttötulot ovat yli 100 000 euroa vuodessa. Nipin napin yksi taas tulee perheestä, jossa käyttötuloja on siitä vain viidesosa, alle 20 000 euroa.

——————->

Tulotaso tuntuu periytyvän. Tilastokeskuksen yliaktuaari Topias Pyykkönen jakoi viiteen ryhmään ikäluokan, joka täytti vuonna 1998 viisitoista vuotta. Jakoperusteena oli perheitten käyttötulot. Sen jälkeen hän vertasi tulosta tilanteeseen 2013, kun tutkittavat olivat 30-vuotiaita. Selvisi, että 35 prosenttia suurituloisimpaan viidennekseen kuuluneista kuului siihen edelleen, vaikka tuonikäiset ovat enimmäkseen muuttaneet pois lapsuuskodistaan.

Neljäsosa eli 25 prosenttia alimpaan tuloviidennekseen kuuluneista kuului siihen yhä.

Suomalaiset alkavat olla koulutettuja: 12 lapsen molemmilla vanhemmilla on vähintään keskiasteen tutkinto. Enää vain yhden molemmat vanhemmat ovat vailla tutkintoja, pelkän peruskoulutuksen varassa. Se on todella harvinaista: heitä on vain 5,4 prosenttia. Neljän oppilaan molemmilla vanhemmilla on akateeminen tutkinto.

Koulutus periytyy hyvin vahvasti.

Tilastokeskuksen Pyykkönen laski myös, että nykyisistä 30-vuotiaista korkeasti koulutettujen lapsista yli puolet (53 prosenttia) oli suorittanut korkeamman asteen tutkinnon. Sen sijaan niistä, jotka tulivat kodista, jossa kummallakaan vanhemmalla ei ole tutkintoja, vain viisi prosenttia oli korkeasti koulutettuja.

Sama ilmiö näkyy myös toisinpäin: niissä tapauksissa, joissa molemmat vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja, vain kaksi prosenttia lapsista jäi pelkän peruskoulun varaan.

Ja Suomi kehäteiden takana on suurempi kuin muistetaan: pääkaupunkiseudulta näistä ysiyseistä onkolme, ja helsinkiläisiä on 8,4 prosenttia eli vain yksi.

 Kaupunkilaisia heistä kyllä on 11, mutta tähän joukkoon kuuluvat muun muassa harjavaltalaiset ja hollolalaiset. Taajaan asutuissa kunnissa (esimerkiksi Kuhmo ja Kurikka) asuu kolme. Maaseutumaisessa kunnassa (kuten Kyyjärvi ja Kärsämäki) asuu kolmeoppilasta.

Mutta varsin moni joutuu jättämään kotiseutunsa, halusi sitä tai ei. Pyykkönen selvitti, millaisia elämänmuutoksia on tähänastisten tietojen perusteella odotettavissa.

Jos katsomme seitsemän vuoden päähän vuoteen 2022, niin tähänastisen tiedon perusteella kolme oppilasta asuisi yhä kotonaan.

Maaseudulta on pakko lähteä. Vuonna 2014 maaseudulla syntyneistä 16-vuotiaista maalla asui yhä 80 prosenttia, mutta maalla syntyneistä 30-vuotiaista enää 37 prosenttia.

Sen sijaan kaupunkimaisissa kunnissa syntyneistä asui 30-vuotiaana edelleen kaupungissa lähes täsmälleen sama määrä.

Toisaalta kaupungeista muutetaan pois. Eli kun opiskelut ovat ohi ja perhe kasvaa, jätetään kaupunki ja palataan taajaan asuttuihin kuntiin kuten vaikka Huittisiin tai Hämeenkyröön.

Ulkomaille oli kolmikymppisistä päätynyt vain kolme prosenttia, mutta heidän osuutensa on arvattavasti kasvamassa. Ainakin yksi oppilaista olisi ulkomailla.

Jos kaikki jatkuisi niin kuin tähän asti, tuosta 17 oppilaan joukosta olisi 23-vuotiaana vuonna 2022 työelämässä kymmenen, neljä opiskelisi ja kaksiolisi työttömänä.

Kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä oppilaista olisi päässyt työelämään 13.

9 luokkalaiset

—————————>

Lue juttu kokonaisena täältä: http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1433470945452

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s