Puilla on ihmeellinen, terveyttä parantava voima kaupungeissa ja asumisessa

Jepjep kaupunkisuunnittelussa olisi tärkeätä muistaa, että kustannustehokkuus ei ole kaikki kaikessa vaan pitäisi myös yrittää tehdä niistä asuinalueista asuinkelpoisia.

Se nyt vaan on niin, että ei ole ihmisille hyväksi asua tämänkaltaisissa betonihelvetti-asuinalueilla vaan ennenpitkää asuinalueen rumuus alkaa heijastua myös ihmisiin ja sosiaaliset ongelmat tulevat kasvamaan.

article-2097140-119bfc9a000005dc-999_964x642

Ruma asuinalue

Puiden lähellä asuminen parantaa kaupunkilaisen terveyttä tavalla, joka vastaa jopa 7 ikävuotta. Asia selviää tuoreesta Nature-lehden artikkelipalvelussa julkaistusta tutkimuksesta.

Tutkijat vertasivat Kanadan Toronton asukkaiden terveysdataa siihen, kuinka paljon puita heidän asuinkorttelinsa kaduilla ja sisäpihoilla kasvoi.

Tulokset olivat yllättävän selkeät: yli 10 puuta korttelissa paransi asukkaiden terveyttä selvästi verrattuna puuttomiin kortteleihin.

Tämä ero oli yhtä suuri kuin noin 10 000 dollarin korotus henkilökohtaisiin tuloihin tai jos asukas olisi ollut seitsemän vuotta nuorempi. Aineistosta suodatettiin pois sosioekonomiset tekijät ja ikä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkiaan 30 000 torontolaisen terveyttä. Tarkastelussa olivat itse ilmoitettu terveydentila ja lisäksi sydän-, verisuoni- ja suolistosairaudet sekä mielenterveysongelmat.

Puiden paikannus puolestaan perustui Toronton maanmittauslaitoksen tietokantaan sekä kaupungista otettuihin satelliittikuviin.

Terveydentilan ja puiden lukumäärän välillä on selkeä korrelaatio. Tutkijat eivät kuitenkaan tiedä, mikä mekanismi puissa terveyttä edistää.

Mahdollisia selityksiä ovat asukkaiden vähäisempi stressi ja puiden tapa sitoa ilmasta epäpuhtauksia sekä ilmansaasteita. Puiden lähellä asuvat ihmiset saattavat olla myös aktiivisempia harjoittamaan kuntoilua.

Paragon-Row-LR

http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/87478-hammentava-loyto-puilla-ihmeellinen-terveytta-parantava-voima

Jos itse saisin päättää niin normiasuinalue näyttäisi tältä (niinkuin kuvassa alla). Olisi hyvä, että ihmiset ei eristäisi itseään luonnosta vaan eläisi luonnon kanssa yhteistyössä. Uskon, että siten ihmiset olisi kaikkein onnellisempia elämässään.

92448510-88c4-4791-b573-9cbe331c8fd3-620x372

Ja liikenneväylät tältä:

Rua_Gonçalo_de_Carvalho crop

Kerrostalotkin saisi näyttää tältä lol.

bosco

Puutalon seinät erittävät onnellisuusuutetta

Puutalossa asuminen tekee ihmisestä onnellisen. Suomalaiset kertovat kyselyissä pitävänsä puutaloista ja viihtyvänsä niissä paremmin kuin kiviseinäisissä asumuksissa. Tutkimuksissa puun on myös havaittu erittävän terveyttä edistävää uutetta.

Puun ja metsän vaikutusta ihmismieleen on maailmalla tutkittu yllättävänkin laajasti. Aktiivisia puuntutkijamaita ovat esimerkiksi Japani ja Norja, kertoo Finnish Wood Research Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen.

– Tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että puulla on positiivinen psykologinen vaikutus. Itävaltalaistutkimuksissa on huomattu myös, että tietyillä puun erittämillä uuteaineilla on suotuisa vaikutus ihmisen terveyteen.

moderni-puutalo-c3

Moderni puutalo.

Puutalo sopii myös kaupungin keskustaan

Puurakentaminen on uudessa nousussa. Esimerkiksi Tampereen Vuoreksen alueelle on nousemassa moderni puukerrostaloalue. Myös taidemuseo Guggenheimia on ehdotettu rakennettavaksi puusta.

Puun käyttäminen on vuosien hiljaiselon jälkeen siirtymässä puheista käytäntöön, Kimmo Järvinen uskoo.

– Puutalo sopii mihin tahansa. Tämä näkyy maailmallakin: monissa ruotsalaiskaupungeissa ja esimerkiksi Lontoossa näkee jo puukerrostaloja keskusta-alueilla. Kaikkien kyselytutkimusten mukaan ihmiset pitävät puusta. Puurakentaminen muuttaa kaupunkikuvaa positiivisesti.

Perinteisen materiaalin suosiota kasvattaa myös alati lisääntyvä ekoajattelu.

– Puu on ainoa aidosti uusiutuva materiaali. Rakennusten hiilijalanjälkeä ja ekotehokkuutta arvioitaessa puu on selkeä ykkönen. Sen lisäksi puurakentaminen on nopeampaa kuin betonirakentaminen, sillä kuivumisaikoja ei tarvita, Järvinen pohtii sekä materiaali- että tunnetason etuja.

puukerrostalo+Nivala+puurakentaminen

Puukerrostalo Nivalassa

http://yle.fi/uutiset/puutalon_seinat_erittavat_onnellisuusuutetta/5070580

Puurakentaminen vähentää stressiä ja tarjoaa terveellisen asuinympäristön

– Puulla on ihmiseen psykologisia vaikutuksia ja samankaltainen stressiä alentava vaikutus kuin luonnolla, sanoo Tampereen yliopiston dosentti, psykologian tohtori Marjut Wallenius. Puun käyttö edistää kehon ja mielen terveyttä ja hyvinvointia.

Norjassa, Japanissa, Kanadassa ja Itävallassa tehtyjen tutkimusten perusteella puulla näyttää olevan positiivisia vaikutuksia myös ihmisten tunnetilaan. Puurakenteiset ympäristöt aiheuttavat verenpaineen ja sydämen sykkeen laskua sekä rauhoittumista. – Kun tunnemme puun teknisiä ominaisuuksia hyvin, nyt olisi aika toteuttaa poikkitieteellinen tutkimushanke puun psykologisista ja fysiologisista vaikutuksista, ehdottaa Wallenius.

Mutta mitkä tekijät puussa rakennusmateriaalina vaikuttavat ihmisiin? – Puupinnat saavat huonetilan tuntumaan lämpimältä, kodikkaalta ja rauhoittavalta. Näissä ominaisuuksissa puu päihittää kaikki muut tavanomaiset pintamateriaalit, vastaa Wallenius viitaten tehtyihin kansainvälisiin tutkimuksiin.

Vastausta kysymykseen, mikä on ihmiselle hyvä materiaali on haettu ihmisen kokemuksen kautta ja siitä, miten tämä myönteinen kokemus ilmenee fysiologisesti ja psykologisesti. – Yksi vastaus on puun luonnollisuus, joka ilmenee kaikissa muissakin luonnon materiaaleissa kuten kivessä, pellavassa tai silkissä. Puun luonnollisuus ja luontoperäisyys on todennäköinen vastaus myös kysymykseen, miksi puu koetaan lämminhenkiseksi ja kodikkaaksi materiaaliksi rakentamisessa, kuvailee Wallenius.

Tutkimuksissa tehtyjen havaintojen mukaan koskettaessa puupinta antaa turvallisen ja luonnollisen tunnun. – Erityisen mielenkiintoista on, että puupinnan kosketus on paitsi kokemuksellisesti myös fysiologisesti muita materiaaleja lempeämpi, sanoo Wallenius.

Esimerkiksi huoneenlämpöisen alumiinin, viileän muovin ja ruostumattoman teräksen kosketus aiheutti tutkimuksissa elimistössä stressireaktiona verenpaineen nousua. Puupinnan koskettaminen sen sijaan ei aiheuttanut vastaavaa reaktiota.  Eri työtiloja vertailtaessa stressitaso oli ihon sähkönjohtokyvyllä mitattuna alhaisin työhuoneessa, jossa oli puisia kalusteita. Edes valkoisella kalustettuun huoneeseen tuodut viherkasvit eivät kyenneet samaan.

2196517

Lahti, Puukerrostalo.

Tutkimustulokset kannustavat uusiin puutuotealan innovaatioihin

Tutkimustyön tavoitteena on Walleniuksen mielestä siirtää tuloksia käytäntöön ja hyödyttämään yrityksiä esimerkiksi markkinoinnissa. – Tämä toisi puunjalostusteollisuuteen aivan uusia ulottuvuuksia. Yritysjohtajilta tarvitaankin rohkeutta uusiin innovaatioihin. Lisäksi pitää kaataa raja-aitoja teknisten ja ihmistieteiden väliltä, muistuttaa Wallenius.

– Tämän tutkimuksen jatkaminen on tärkeää myös siksi, koska sisäilmakysymykset ovat yhä suurempi yhteiskunnallinen kysymys julkisissa tiloissa ja asumisessa. Puun käytöllä voi vaikuttaa paitsi ilmanlaatuun ja akustiikkaan myös tilan tunnelmaan sekä läsnäolijoiden mielialaan ja fysiologisen stressin tasoon.

Wallenius muistuttaa, että kun ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, psykologinen kokemus heijastuu fysiologiaankin. – Terveysvaikutus tulee tämän kautta, kun psyykkinen kokemus muuttaa fysiologista reaktiota. Siksi on hyvä tarkastella puun käytön psykofyysistä vaikutusta, koska puun psykologista ja fysiologista vaikutusta ei voi erottaa.

Ihmisen mieli ja keho muodostavat kokonaisuuden. Ihmisen mielenliikkeet, kuten tunnetilat ilmenevät samalla kehollisina muutoksina. Esimerkiksi stressi ei ole ainoastaan kokemus, vaan myös iso joukko fysiologisia ja kognitiivisia muutoksia. Autonomisen hermoston tilasta kertovat mittarit, kuten sydämen sykkeen vaihtelu heijastavat laajemminkin elimistön tasapainoa.

– Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan uskoa puulla olevan elimistön stressiä lievittävää ja rauhoittavaa vaikutusta. Tämä oletettavasti perustuu puun aikaansaamaan myönteiseen tunnekokemukseen, kuten luonnonläheisyys, lämpimyys, kodikkuus ja rentouttava vaikutus, tulkitsee Wallenius.

seinäjoki

Seinäjoki, puukerrostalo

http://www.puuinfo.fi/tiedote/puurakentaminen-v%C3%A4hent%C3%A4%C3%A4-stressi%C3%A4-ja-tarjoaa-terveellisen-asuinymp%C3%A4rist%C3%B6n

Puun terveysvaikutuksista tulee jatkuvasti lisää tutkimustietoa. Uusimmat tutkimukset kertovat puun antibakteerisista vaikutuksista ja näyttöä löytyy jopa siihen, että vaikeasti hoidettava sairaalabakteeri ei sietäisi puuta. Olemme koonneet tähän joitakin tutkimustuloksia lyhyesti.

Tutkimusten mukaan puu ylläpitää sisäilman kosteutta terveyden kannalta optimaalisella tasolla (optimaalinen sisäilmankosteus 30-55 %). Sisäilman kosteuden pysyessä optimaalisella tasolla on terveydelle haitallisten bakteerien, virusten sekä homeiden määrä alimmillaan. Puusisäverhous mahdollistaa monelle allergiselle ja astmaatikolle paremmat oltavat läpi vuoden.(Frauenhofer Institut, 2004 ja Simonson, C., Salonvaara, M. and Ojanen, T.: Improving Indoor Climate and Comfort with Wooden Structures; Espoo 2001; Technical Research Centre of Finland; VTT Publications 431)

Havupuun pihkalla on todettu olevan antibakteerisia vaikutuksia. Tällä tiedolla voisi olla suuri merkitys mm. sairaaloissa, hoito- ja hoivakodeissa, kouluissa, päiväkodeissa ja elintarviketeollisuudessa sekä eläinten kasvatukseen soveltuvissa tiloissa. Pihkalla on todettu olevan bakteerien ja sienten kasvua rajoittava vaikutus. Sen vaikutus kohdistuu mm. useille antibiooteille resistenssin kehittäneille bakteereille kuten metisilliinille resistenttiin MRSA-bakteeriin (Staphylococcus aureus) ja vankomysiinille resistentiin enterokokkin (VRE). (Rautio, ym. 2007). Lisäksi sieniviljelykokeet ovat osoittaneet, että pihkalla on tiettyjen sienten kasvua ehkäisevä teho. (P. Sipponen, LKT, Repolar Oy ja A. Sipponen väitöskirja 2013: CONIFEROUS RESIN SALVE, ANCIENT AND EFFECTIVE TREATMENT FOR CHRONIC WOUNDS – LABORATORY AND CLINICAL STUDIES, www.puuinfo.fi/ajankohtaista/puun-kaytto-sairaalarakentamisessa-tukee-tervehtymista)

Puulla on todettu olevan myös positiivisia psykologisia vaikutuksia. Puu saa sisätilan tuntumaan lämpimältä, kodikkaalta ja rauhoittavalta. Tutkimusten mukaan mikään muu pintamateriaali ei pysty samaan eikä jäljitelmällä ole samaa vaikutusta. Lisäksi puulla on kyky säädellä elimistön stressitasoa, esim. massiivipuisessa luokkahuoneessa stressipiikit laantuvat kouluun saapumisen jälkeen eivätkä ne palaa päivän aikana uudelleen, kun taas tavanomaisessa luokassa elimistö kärsii jatkuvasti lievästä stressitilasta. Tutkimuksia jatketaan tällä saralla, mutta jo näiden tulosten perusteella on suositeltavissa käyttää julkisten rakennusten sisäverhouksissa mahdollisimman paljon puuta. (www.puuinfo.fi/sisustaminen/tietoa/puun-fysiologiset-ja-psykologiset-ominaisuudet)

Puun tiedetään teknisten ominaisuuksiensa puolesta saavan aikaan miellyttävän akustiikan ja äänimaailman, joka rauhoittaa. Tämän puolesta puu on erinomainen materiaali kouluihinpäiväkoteihin, vanhainkoteihin sekä muihin hoiva-alan rakennuksiin.

Kuluttajien saadessa valita asuinympäristönsä tai talonsa rakennusmateriaalin, se on 80 prosentissa tapauksista puu. Tutkimusten mukaan puutaloissa ja puumiljöössä asukastyytyväisyys onkin korkea. (Metsäteollisuus ry)

http://www.prt-pro.fi/puurakentamisen-edut.php

Jos koulun ikkunoista ei näy puita tai muuta kasvillisuutta, niitä pitäisi istuttaa, esittävät maisema-arkkitehdit William Sullivan ja Dongying Li Illinoisin yliopiston tiedotteessa.

Kehotus nojaa kaksikon tutkimustulokseen, jonka mukaan luokasta näkyvä luontomaisema siivittää oppilaiden suoriutumista koetilanteesta.

He testasivat asiaa satunnaistamalla 94 lukiolaista viidestä koulusta kolmentyyppisiin luokkahuoneisiin. Yhden ikkunoista näkyi kasvillisuutta, toisen rakennuksia tai parkkipaikka ja kolmannessa ei ollut ikkunoita ollenkaan. Muuten luokat olivat samanlaisia.

Koehenkilöt tekivät ensin puolen tunnin ajan tehtäviä, joissa piti oikolukea, pitää puhe ja laskea päässä.

Sitten he suorittivat kokeen, jossa heidän piti toistaa numerosarjoja pyydetyssä järjestyksessä.

Tämän jälkeen he saivat pitää luokassa 10 minuutin tauon, ennen kuin numerotesti toistettiin.

Oppilaiden stressitasoa seurattiin koerupeaman alusta loppuun muun muassa sykkeen ja hikoilun avulla. Heitä pyydettiin myös arvioimaan jaksamistaan kyselykaavakkein.

Kävi ilmi, että oppilaiden koesuoritus parani, mikäli heidät oli sijoitettu luokkahuoneeseen, josta oli vihernäkymä. Tulos koheni 13 prosenttia ensimmäisestä yrityksestä. Muunlaisissa luokissa tällaista eroa ei ilmennyt.

http://www.hs.fi/tiede/a1453692830341?jako=9c311a5cbe6977a5c618b9ab618d2c0a&ref=fb-share

More trees on your street means fewer health problems, says study

Having on average 10 more trees in a city block improved how someone rated their health by a level comparable to an increase in annual income of $10,000

Residents report feeling better and having fewer health problems when there are more trees on their street, a new study has found.

An online health survey of 31,109 residents living in the Canadian city of Toronto was combined with high-resolution satellite imagery and tree data. The research was published in Scientific Reports on Thursday.
Having on average 10 more trees in a city block improved how someone rated their health by a level comparable to an increase in annual personal income of $10,000, moving to a neighbourhood with $10,000 higher median income, or being seven years younger.

A similar effect was found in reporting health problems such as hypertension, high blood glucose, obesity, with equivalent to a $20,200 income increase or being 1.4 years younger.

The paper’s lead author, Omid Kardan of the University of Chicago, said the experiment had been controlled for factors that could affect health, such as age, family income, education and diet.

Despite the assumption a more affluent family would be healthier, “it seems living in a greener area can compensate,” Kardan said.

Residents were also surveyed on mental health problems including depression, anxiety and addiction, and other conditions such as cancer, migraines, arthritis, or asthma. However, any link to green spaces was inconclusive, Kardan said.
While the study does not make clear whether what, if any, direct impact trees have on human health – or whether the link is merely correlational – Kardan said in real life “most things happen both ways”.

“For example, in our case you might say trees reduce air pollution, relieve stress and promote more physical exercise. Through those mechanisms maybe these people get healthier.

“Or probably as these healthier people, compared to others with the same amount of money and everything, chose to live in a greener area. So it’s probably a combination of both.”

The study’s executive scientific director Lyle Palmer said the findings had important lessons for Australia, which is “the most urbanised population on the planet”.

“The environment we live in has a big impact on our perception of wellbeing, but also objectively on our health outcomes,” he said. “We have to take that information into account when conducting urban planning.”

Generally cities “haven’t done a good job” with building in green spaces, Palmer said. And with Australia’s current drive towards high-density, inner city housing combined with an obesity epidemic, green spaces offer a “cheap, long-term intervention”.

In a 2014 UTS analysis of Australia’s urban tree canopy cover, Melbourne (13%) and Sydney (15%) performed poorly against other capital cities such as Hobart (59%).

http://www.theguardian.com/society/2015/jul/10/more-trees-on-your-street-means-fewer-health-problems-says-study

Urban trees boost quality of life for city dwellers around the world

Trees often fade into the background of what people understand as the city, yet they bring immense value – including environmental benefits like filtering water run-off and cleaning the air as well as increasing health and quality of life – that their role in creating vibrant urban environments should be understood and celebrated. Creating sustainable cities for the future means understanding the intersection of infrastructure and green space necessary for livability. Urban trees contribute to the kinds of vibrant spaces that people want to inhabit and the kinds of cities that residents can’t help but feel connected to.

Trees help keep cities’ air and water clean

Trees help to clean numerous different ecosystems, both within and outside of the city. They help manage urban storm water, simultaneously helping to decontaminate this water and prevent erosion. It is estimated that urban forests can reduce annual runoff by 2 – 7 percent in cities, which means fewer flooded roads and polluted rivers. Also, proximity to parks and green spaces has real economic value, increasing small business traffic and boosting property values.

Trees in parks, plazas, and along streets also filter out pollution and improve air quality. For some cities it might be said that money really does grow on trees, for trees have the added benefit of cooling the air. This means less air-conditioning that residents need to use, and less money they need to spend. United States urban forestry expert David Nowak sums up the impact on air quality in one word, TREE:

  1. Temperature reduction and lower heat island effect
  2. Removal of air pollutants such as particulate matter
  3. Emission of volatile organic compounds
  4. Energy effects on buildings that can reduce upstream emissions from power plants

Trees impact residents’ physical and emotional health

Moreover, trees have an impact on people, from their physical health to the more subtle components of well-being like stress levels and happiness. Trees directly aid public health by taking contaminants out of the air that can get trapped in people’s lungs, causing everything from cardiovascular disease to cancer.  A recent study showed that the tree canopy of New York City – through its ability to filterparticulate matter – saves eight lives per year.

Yet the benefits of trees are probably most visible to citizens by their impact on livability. Jeff Speck, an expert on creating walkable cities lists planting trees as one of ten key techniques cities should pursue to increase walkability. Others have shown that trees can calm traffic and help protect pedestrians.

Reasserting the value of trees for cities

In many cities in the United States, trees were neglected during the post-World War II suburban boom. A notable example is Washington D.C., where disease and disinvestment caused the city’s tree canopy, once encompassing 50% of the city, to shrink considerably. Today the district’s Urban Forestry Administration, along with groups such as Casey Trees, are working towards bringing back a40% tree canopy coverage of the city. Projects such as the urban forestry and green infrastructure enhancements have helped D.C.’s canopy grow to 36% through private planting and street tree maintenance. Meanwhile, in New York City, a private public partnership between the city and the New York Restoration Project is helping to plant one million trees in the city, which already has over 5.2 million trees – roughly one for every two New Yorkers.

However, in rapidly developing economies where city budgets can be tight and urban growth is immense, the case for why trees should be an integral component of urban development must still be made. Parts of Mexico City have beautiful trees along their streets, while poorer neighborhoods on the eastern side of the city are often barren. This urban deforestation trend leaves many citizens without a connection to nature and threatens the replenishing rates of the “Water Forest” that supplies the city’s water. These challenges are not unique to Mexico City, but are present throughout many rapidly urbanizing countries, from India to China to Colombia.

Now more than ever rapidly developing cities must recognize the importance of trees and engrain urban tree canopies into their development plans. The good news is, the Food and Agriculture Organization (FAO) is developing urban forestry guidelines that can help cities do just that. Through these efforts and more attention from policymakers, we can use trees as important development tools that bring multiple environmental, health, and social benefits that make the world’s cities better places to live.

http://thecityfix.com/blog/urban-trees-boost-quality-life-city-dwellers-around-world-livability-tree-canopy-ben-welle/

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s