Tampereen yliopiston opiskelijat arvoulottuvuuksilla

“Tampereen yliopiston opiskelijat ovat arvoiltaan muuta väestöä arvoliberaalimpia ja kansainvälisemmin orientoituneita. Puolueiden kannatus yliopistolla poikkeaa huomattavasti eduskuntavaalituloksesta. Yliopisto-opiskelijat eivät ole homogeeninen joukko, vaan eri koulutusaloilla havaittiin selkeitä eroja arvojen ja puoluevalinnan suhteen.”

Alustus! Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen opiskelijoiden TARU-projekti on kevään kuluessa kartoittanut internetissä toteutetulla kyselytutkimuksella Tampereen yliopiston eri koulutusalojen opiskelijoiden yhteiskunnallisia arvoja, puoluevalintaa ja koulutusalan vaikutusta näihin. Kysely toteutettiin huhtikuussa 2015 eduskuntavaaleja edeltäneellä viikolla. Kyselytutkimukseen vastasi 1023 henkilöä Tampereen yliopiston eri koulutusaloilta. Vastaajista 912 kertoi puoluekantansa. Kysymykset koskivat talouspoliittisia näkemyksiä, moraaliarvoja ja suhtautumista kansainvälisyyteen.

Taulukko1_VR

Selittävinä teorioina olivat puoluevalinnan teoria ja poliittisen sosialisaation teoria. Aineistoa analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla. Aineiston analysointiin käytettiin ristiintaulukointia sekä lineaarista ja multinomiaalista logistista regressioanalyysia. Tutkimus kyseenalaistaa aiemman oletuksen korkeakoulutetuista arvoiltaan homogeenisenä joukkona. Tutkimustulokset osoittavat, että koulutusala selittää merkittävästi sosiokulttuurista ja sosioekonomista orientaatiota. Koulutusalan havaittiin myös vaikuttavan puoluevalintaan. Tampereen yliopiston opiskelijat ovat arvoiltaan keskimäärin liberaaleja ja kansainvälisesti orientoituneita. Koulutusalojen väliset erot olivat selkeitä erityisesti taloudellisella vasemmisto-oikeisto -ulottuvuudella, joka ohjaa myös heidän puoluevalintaansa.

Puoluevalintaan ja arvomaailmaan vaikuttavat monet tekijät

Tutkimuksen perusteella opiskelijoiden puoluevalintaan näyttää vaikuttavan monet eri tekijät. Koulutusta on perinteisesti pidetty merkittävänä puoluevalintaa ja henkilön arvomaailmaa selittävänä tekijänä (ks. esim. Kriesi 1998; Paloheimo 2005; Stubager 2009; Westinen 2015). Myös Suomessa koulutuksen on havaittu olevan merkittävä puoluevalintaa selittävä tekijä. Vuoden 2011 eduskuntavaalitutkimuksessa havaittiin, että erityisesti kokoomus ja vihreät olivat suosittuja puolueita korkeasti koulutettujen keskuudessa, kun taas perussuomalaisten, keskustan ja SDP:n suosio yliopistokoulutuksen saaneiden joukossa jäi selvästi pienemmäksi (Grönlund & Westinen 2012).

Kuvio1_VR

Korkeakoulutuksen vaikutusta yksilön arvoihin on selitetty sosialisaatiolla, jonka voidaan nähdä liittyvän korkeakoulujen opetuksessa esiin tuleviin painotuksiin tai opiskelijoiden ja opettajien väliseen sekä opiskelijoiden keskinäiseen epäformaalimpaan kanssakäymiseen (Stubager 2008). Sosialisaation myötä liberaalia opetusta saavat ja liberaalien opiskelukavereidensa kanssa aikaansa viettävät korkeakoulutetut alkavat muistuttaa arvoiltaan toisiaan.

Tampereen yliopiston opiskelijoiden keskuudessa suosituin puolue on vihreät, jota kannattaa 37,1 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vihreät näyttäytyy yliopistolla yleispuolueena ja saa kannatusta tasaisesti kaikilta koulutusaloilta. Toiseksi suosituin puolue on vasemmistoliitto (22,4 %) ja kolmanneksi suosituin on kokoomus (17,3 %). SDP:n (7,5 %), keskustan (6,6 %) ja perussuomalaisten (3,3 %) kannatus on sen sijaan heikkoa. Tulos poikkeaa voimakkaasti puolueiden kannatuksesta Tampereella vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Suosituimmat puolueet koko kaupungissa olivat kokoomus (22,1 %), SDP (19,1 %), vihreät (15 %) ja perussuomalaiset (14,7 %).

Osin puoluekanta juontuu perhetaustasta. Erityisesti oikeistolaisuus periytyy kohtalaisen vahvasti vanhemmilta: jos vanhemmat ovat äänestäneet kokoomusta, äänestää myös jälkikasvu tällöin todennäköisemmin kokoomusta kuin jotain muuta puoluetta. Kyselyn perusteella vasemmistolaisuus ei kuitenkaan periydy yhtä vahvasti. Ennakoitavissa oleva tulotaso näyttää samoin vaikuttavan puoluevalintaan. Kauppa- ja lääketieteilijät, joiden odotettu palkkataso on muita aloja korkeampi, äänestävät todennäköisemmin kokoomusta jo opiskeluaikanaan muiden alojen opiskelijoihin verrattuna.

Vastaajien sukupuolijakauma noudattaa melko hyvin yliopiston sukupuolijakaumaa. Aineistossa vastaajista 28,7 prosenttia on miehiä ja 67,5 prosenttia naisia. Vuonna 2014 yliopiston opiskelijoista miehiä oli 35,2 prosenttia ja naisia 64,8 prosenttia. Aineistossa miehet ovat siis hieman aliedustettuja ja naiset hieman yliedustettuja. Kyselyssä otettiin huomioon myös muut kuin mies- ja naissukupuolet antamalla vaihtoehdot ”joku muu” ja ”en halua sanoa”. Kuusitoista vastaajaa ilmoitti sukupuolekseen joku muu, ja 23 vastaajaa ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Sukupuoli on tutkimuksen mukaan arvoja ja puoluevalintaa selittävä tekijä, sillä naiset ja muun sukupuoliset ovat talouskysymyksissä miehiä vasemmistolaisempia. Tämä selittää osaltaan sosiaalitieteiden vihervasemmistolaista orientaatiota, sillä valtaosa alan opiskelijoista on naisia.

Arvoliberaaleja ja kansainvälisesti orientoituneita

Tutkimus vahvistaa aiemmat tutkimustulokset korkeakouluopiskelijoiden arvoliberaaliudesta ja kansainvälisyydestä. Huomionarvoista on vasemmistoliiton kokoomusta suurempi kannatus. Vuoden 2011 eduskuntavaalitutkimuksen mukaan vasemmistoliiton kannattajissa painottuu ammattikoulun ja ainoastaan perus- tai keskikoulun suorittaneiden joukko (Grönlund & Westinen 2012). Vasemmistoliitolle on siis mahdollisesti kasvamassa uusi korkeasti koulutettu kannattajasukupolvi. Vasemmistopuolueista SDP:n vetovoima nuorten ja koulutettujen keskuudessa on huonompi, minkä myös tuore kyselytutkimus osoittaa. Vastaavaa tutkimusta yliopisto-opiskelijoista ei ole Suomessa tehty, eikä Tampereen yliopiston opiskelijoista ole aiemmin kerätty tämän tyyppistä aineistoa. Siksi tutkimuksen perusteella ei voida päätellä, onko Tampereen yliopisto keskimäärin vasemmistolaisempi kuin muut yliopistot ennen kuin niistä kerätään vastaavaa aineistoa.

Kuvio2_VR

Projektin tutkimustulokset osoittavat, että opiskelijoita yhdistää erittäin liberaali suhtautuminen moraalikysymyksiin, vaikka lääketiede ja kasvatustieteet ovat keskimäärin hieman arvokonservatiivisempia kuin muut koulutusalat. Lisäksi opiskelijat ovat valtaväestöön verrattuna kansainvälisemmin orientoituneita.

Taloudellisissa kysymyksissä koulutusalojen välillä sen sijaan on selkeä jako, mikä näkyy myös puoluevalinnassa. Sosiaalitieteet ja humanistiset tieteet ovat vasemmistolaisimpia aloja. Kauppatieteet, lääketiede, hallintotieteet ja informaatiotieteet ovat puolestaan kaikkein oikeistolaisimpia. Lisäksi kyselystä käy ilmi, että opintojen ohella tai päätoimisesti työskentelevät opiskelijat ovat talouspoliittisesti enemmän oikealla kuin päätoimiset opiskelijat.

Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen on käyty ns. kuplakeskustelua. Kun vuoden 2015 eduskuntavaalien tulosta verrataan Tampereen yliopiston opiskelijoiden vastauksiin, voidaan havaita useita eroavaisuuksia. Vaalivoittajien keskustan ja perussuomalaisten kannatus jäi yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa selkeästi pienemmäksi kuin koko Suomessa tai Tampereella. Toisaalta vihreitä tai vasemmistoliittoa kertoi äänestävänsä noin 60 prosenttia puoluevalintansa kertoneista.

Vaikka yliopisto saattaa Tampereella olla arvomaailmaltaan hyvin liberaali suhteessa muuhun kaupunkiin, tutkimus paljastaa, että koulutusalat ruokkivat myös omia arvokupliaan. Kyse ei ole kuitenkaan vastakkainasettelusta liberaalien ja konservatiivisten arvojen suhteen, vaan eroavaisuuksista talouspoliittisissa näkemyksissä. Kuplakeskustelussa onkin unohtunut, että talouspoliittiset kysymykset voivat olla yhteiskunnallisen keskustelun kannalta jopa merkittävämpiä kuin moraaliarvoihin liittyvät kysymykset, sillä talouskeskustelu hallitsee edelleen suomalaista politiikkaa. Siksi on keskeistä huomata, että kanssakäyminen samanmielisten kanssa oman koulutusalan sisällä tukee entisestään jo omaksuttujen poliittisten näkemysten lujittumista. Niinpä opiskelijat voivat kasvaa koulutusalan sisäiseen kuplaansa jo varhaisessa vaiheessa, mikä vaikuttaa heidän näkemyksiinsä ihanneyhteiskunnasta myöhemmin ja voi heikentää ymmärrystä vastakkaisia näkemyksiä omaavia kohtaan.

Tampereen yliopisto näyttää kasvattavan varsin erilaisia poliittisia kantoja ja yhteiskunnallisia arvoja edustavia kansalaisia, jotka ovat kuitenkin keskimäärin kansainvälisempiä ja liberaalimpia kuin muut suomalaiset. Avarakatseisuutensa perusteella yliopisto-opiskelijat asettuvat Pirkanmaalla omaan kuplaansa, mutta toisaalta myös yliopiston sisältä on löydettävissä alaryhmiä, jotka todennäköisesti voimistuvat, kun opiskelijat sosialisoituvat ainoastaan oman alansa opiskelijoiden tai samankaltaisia aloja opiskelevien kanssa. Voidaankin kysyä, syntyvätkö ja vahvistuvatko myöhemmin ammattiryhmien välillä nähtävät poliittiset näkemyserot jo opiskeluaikana.

Kirjallisuus

Kriesi, H.(1998): “The transformation of cleavage politics. The 1997 Stein Rokkan lecture”,European Journal of Political Research (33)2: 165–185.

Grönlund, K. & Westinen, J. (2012): ’Puoluevalinta’. Teoksessa Borg, S. (toim.),Muutosvaalit 2011, 156–188. Helsinki: Oikeusministeriö.

Paloheimo, H. & Sundberg, J. (2005), ”Puoluevalinnan perusteet”. Teoksessa H., Paloheimo (toim.), Vaalit ja demokratia Suomessa. Porvoo: WSOY, 169–201.

Stubager, R. (2009): “Education-based group identity and consciousness in the authoritarian-libertarian value conflict”. European Journal of Political Research (48)2: 204–233.

Stubager, R. (2008): “Education effects on authoritarian-libertarian values: a question of socialization”. British Journal of Sociology, (59)2: 327–350.

http://alusta.uta.fi/artikkelit/2015/05/12/tampereen-yliopiston-opiskelijat-arvoulottuvuuksilla.html

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s