Suomenruotsalaiset pakenemassa Ruotsiin asenneilmaston takia?

Ruotsiin muuttavat nyt suomenruotsalaiset – asenneilmaston muutos työntää lähtemään

Viime vuosi oli ennätysvuosi suomenruotsalaisten maahanmuutossa Ruotsiin, kertoo Svenska Dagbladet.

Kymmenien vuosien ajan suomenruotsalaisia on muuttanut vuosittain Ruotsiin noin 700-800 henkeä. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut. Viime vuonna suomenruotsalaisia muutti Ruotsiin ennätysmäiset 933 henkeä, kertoo Svenska Dagbladet .

Turun Siirtolaisuusinstituutin tilastojen mukaan Ruotsi on suomenruotsalaisten suosituin kohdemaa. Peräti 63 prosenttia kaikista viime vuonna ulkomaille muuttaneista suomenruotsalaisista lähti Ruotsiin.

Suomenkielisistä ulkomaille lähteneistä Ruotsiin muutti vain 15 prosenttia.

Maahanmuutto Ruotsiin onkin muuttanut muotoaan. Kun aiemmin suomalaiset lähtivät tehdastöihin, nyt he muuttavat asiantuntijatyön perässä.

bättre_folk_the_scenes

Tutkimusta aiheesta kaivataan

Ruotsissa asuvien suomenruotsalaisten yhdistyksen toiminnanjohtajan mielestä muuttointo johtuu sekä työntö-, että vetovoimatekijöistä.

Oman äidinkielen käyttäminen työmarkkinoilla houkuttaa, mutta valitettavasti on myös niin, että ruotsin kielen tilanne Suomessa on vaikeutunut”, Barbro Allardt Ljunggren sanoo.

Mikäli hän olisi suomenruotsalainen poliitikko, hän ottaisi muuttoaallon vakavasti. Suomenruotsalaiset nimittäin myös jäävät Ruotsiin todennäköisemmin kuin suomenkieliset.

Siirtolaisuusinstituutin tutkija Krister Björklund on huomannut ilmiön.

”Perussuomalaiset ja Suomalaisuuden liitto ovat hyökänneet kovasti ruotsinkielisiä palveluita vastaan.”

————–>

Kieli ja kaverit houkuttelevat

Suomenruotsalaisia houkuttelee Ruotsiin muun muassa mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltä joka paikassa. He myös houkuttelevat kavereitaan tulemaan.

————————————————>

265_panorama_Suomi-Ruotsi_v

Lue juttu kokonaisena täällä:

http://app.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsiin-muuttavat-nyt-suomenruotsalaiset—asenneilmaston-muutos-tyontaa-lahtemaan/uYdDVYhU/tyoelama

Uudessa Suomessa pian joku kommentoi asiaa näin:

Kauppalehti uutisoi (18.7.2015) suomenruotsalaisten muuttavan Ruotsiin kotimaamme huonon asenneilmaston vuoksi. Lehden uutisointi perustui Svenska Dagbladetin juttuun asiasta, jossa oli haastateltu Ruotsiin muuttaneita suomenruotsalaisia. Kommenteissa saivat kyytiä niin Perussuomalaiset kuin Suomalaisuuden liittokin. Tutkin asiaa tilastojen valossa.

Ruotsinkielinen väestö on elinvoimainen

Viimeisen 15 vuoden aikana ruotsinkielinen väestö on pysynyt numeroiden valossa saman suuruisena – luku on vaihdellut 290 000 hengen molemmin puolin. Vastaavana aikana suomenkielisten määrä on aavistuksen lisääntynyt (+1,7 %). Koko Suomen väestönlisäyksestä merkittävä osa on tapahtunut vieraskielisen väestön lisääntymisessä ja syntyvyydessä. Näin ollen ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus on hieman vähentynyt, vaikka määrä on pysynyt siis lähes muuttumattomana.

Ruotsinkielisten kokonaisuushedelmällisyys on aavistuksen korkeampi verrattuna koko väestöön. Tätä tosin voi selittää se, että suomenruotsalaisista suurempi osa asuu maaseutumaisissa kunnissa (27 %) kuin koko väestöstä (15 %). Maaseutumaisissa kunnissa syntyvyys on perinteisesti korkeampaa kuin kaupunkimaisissa kunnissa.

Ruotsinkielisten maastamuutto on yleisempää

Suomen kansalaisten (siis pl. ulkomaan kansalaisten) maastamuutto on ollut viimeiset 15 vuotta varsin tasaista. Vuositasolla noin 10 000 henkilöä muuttaa pois. Suosituin kohde on Ruotsi, johon muuttaa joka viides maastamuuttaja.

Tilastokeskuksen tiedot ruotsinkielisten maastamuutosta on vaihtelevasti saatavilla. Osan tiedoista etsin käsin vuosilta 2011-2013 Väestönmuutokset -raporteista, koska tietoa ei löytynyt suoraan tietokantahausta. Ruotsinkielisten maastamuutto on pysynyt näinä vuosina noin 1 600 henkilössä ja suomenkielisten vastaavasti 7 500 henkilössä. Tosin ruotsinkielisten osuudessa on muutama sata riikinruotsalaista. Joka tapauksessa ruotsinkielisten maastamuutto on yleisempää (noin 16 %) kuin mitä väestön prosentuaalinen osuus (5,3 %) edellyttäisi.

Ruotsi vetää ruotsinkielisiä – mutta myös suomenkielisiä

Kauppalehden ja Svenska Dagbladetin jutuissa viitattiin lukuihin, joiden mukaan ruotsinkielisiä on muuttanut viime vuonna Ruotsiin 933 henkilöä, kun se aikaisempina vuosina on pysynyt 700-800 henkilössä. Svenska Dagbladetin kaaviokuvassa vuosilta 1985-2015 on viittauksia luvuista, jotka vaihtelevat aina 500 hengestä 900 henkeen. Itse asiassa vuonna 1999 suomenruotsalaisia muutti Ruotsiin noin 900 henkilöä – siis saman verran kuin nyt kohua herättäneessä luvussa. Yksityiskohtana mainittakoon, että vuonna 1999 Perussuomalaisten osuus äänistä oli alle yksi (1) prosentti.

Kokonaisuutta tarkastellassa kannattaa huomioida, että kaikkien maastamuuttaneiden henkilöiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2008 lähtien. Näin ollen ruotsinkielisten lisääntyminen maastamuutossa on osa isompaa virtausta.

Suomenruotsalaisten muuttoliike Ruotsiin tilastojen valossa — Mikko Savelius - Google Chrome 24.7.2015 163106

Työssäkäynti selittää enemmän kuin asenneilmasto

Kauppalehden jutussa viitattiin, että Ruotsiin muuttaa nimenomaan koulutetummat ruotsinkieliset. Asia voi pitää paikkaansa, mutta itse en löytänyt siihen vahvistusta. Sen sijaan kaikkea Ruotsiin tapahtuvaan muuttoliikettä tarkastellessa, koulutusaste vastaa suunnilleen kantaväestöä – korkeakoulutettujen osuus on lähes sama (29 %) kuin Suomessa yleisemminkin (28 %).

Kauppalehden ja Svenska Dagbladetin jutuissa liitettiin muuttoliike ja asenneilmasto yhteen. Tälle asioiden yhteenliittämiselle on vaikea löytää tilastollista pohjaa. Henkilökohtaisesti on vaikea uskoa, että ruotsin kielen muuttaminen kouluopetuksessa vapaaehtoiseksi muuttaisi asioita, vaikka ideologisesti valveutuneet tahot tällä seikalla pelottelevatkin.

Mikä sitten selittää viime vuonna hieman kasvaneen muuttoliikkeen Ruotsiin? Vastausta voisi etsiä paremminkin ihmisten arjesta. Ruotsin taloudella menee vahvemmin kuin Suomella, ja siellä on tarjolla paremmin työpaikkoja. Kannattaa muistaa, että Ruotsissa on tehty talouden reformit, kuten eläkeuudistus, työelämän joustot ja elinkeinoelämän vapauttamiset (aukioloajat, taksi- ja apteekkiluvat) jo 1990-luvulta lähtien.

Suomenruotsalaisten muuttoliike Ruotsiin tilastojen valossa — Mikko Savelius - Google Chrome 24.7.2015 163033

http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198703-suomenruotsalaisten-muuttoliike-ruotsiin-tilastojen-valossa#

Loppuun vielä vähän suomenruotsalaisista:

Suomessa on ollut ruotsinkielistä väestöä aina 1200-luvulta alkaen ja he ovat aina olleet keskittyneenä saaristoon ja rannikoille. Sosiaalihistoriallisesti suomenruotsalaiset ovat jakaantunet kahteen pääryhmään: säätyläisiin, joihin luettiin vanha porvaristo, virkamiehet, rannikkomaaseudun kartanonomistajat ja papisto, sekä rahvaaseen, johon kuuluivat rannikon ruotsinkieliset talonpojat, kalastajat, käsityöläiset ja ruukkiteollisuuden, sittemmin kaupunkien tehtaiden ruotsinkielinen työväki.

Nykyisin ruotsinkielisten osuus kaupan alalla ja virkamieskunnassa on suhteellisen suuri, maa- ja metsätaloudessa sekä työväestössä puolestaan pienempi.

Suomen ollessa valtiollisesta Ruotsin yhteydessä, ruotsi oli maan virallinen kieli ja aina 1800- luvun puoliväliin asti ruotsi hallitsi Suomen elämää. J.V. Snellmanin toiminta johti kuitenkin tilanteen muuttumiseen, ja vuonna 1886 myös suomesta tuli maan virallinen kieli. Suomen saavuttaessa itsenäisyyden, ruotsin kielen asema turvattiin lainsäädännöllä. Vanha Hallitusmuotomme (tärkein perustuslakimme) vuodelta 1919 snoi: ”Suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskielet”.

Varsinkin koulut ja erilaiset sivistyslaitokset ovat tunnusomaisia suomenruotsalaiselle perinteelle. Kaikkialla, missä puhutaan ruotsia, on esimerkiksi ruotsinkielisiä peruskouluja. Ruotsinkielisiä lukioita on maassamme useita kymmeniä. Ruotsinkielisiä kunnallisvirkailijoita ja toimittajia valmistaa Svenska social och kommunalhögskola kaupallista koulutusta antaa Svenska handelshögskola ja Åbo Akademi (per.1918) on maamme ruotsinkielinen yliopisto.

Ruotsinkielinen sanomalehdistö on sekin melko vahva, joista Hufvudstadsbladet ja Vasabladet ovat suurimmat. Kirjankustantamoista kaksi on ruotsinkielisiä ja ruotsinkielisiä teattereita toimii Helsingissä, Turussa ja Vaasassa. Tunnetuin lienee Svenska TeaternHelsingissä.

Ruotsinkielistä perinnettä tukevat monet järjestöt, mutta tärkein ruotsinkielisen sivistyksen tukija onFöreningen Konstsamfundet, vuorineuvos Amos Andersonin (1878–1961) testamentilla perustama säätiömäinen yhdistys. Se tukee monin tavoin ruotsinkielistä perinnettä jakaen apurahoja, kustantaen Hufvudstadsbladetin jne.

Ruotsinkieliset seurakunnat on vuodesta 1923 alkaenkuuluneet omaan hiippakuntaansa, jonka piispa on Porvoossa. Poliittisessa elämässä Svenska Folkpartiet(per. 1906) kerää suurimman osan suomenruotsalaisten äänistä. Ruotsinkielisillä on samoin oma 1952 perustettu varuskuntansa, Nylands brigad TammisaarenDragsvikissa.

Aina 1950-luvulle saakka ruotsinkielisen väestönosan määrä kasvoi, jonka jälkeen tapahtui käänne. Tähän ovat vaikuttaneet ruotsinkielisten voimakas maastamuutto Ruotsiin sekä avioituminen suomenkielisten kanssa. Noin 60 000 suomenruotsalaista on muuttanut Ruotsiin ja vuonna 1968 todettiin keskimäärin 35 %:n ruotsinkielisistä avioituvan suomenkielisen kanssa. Vuoden 1980 alussa ruotsinkielisiä oli maassamme noin 301 500.

dialekt

Suomenruotsalaisten eri murteet

http://etkirja.pp.fi/et5.htm

Omat kommentit: Suomenruotsalaiset on nykyään vähän rasittava vähemmistö suomalaisille, heidän vaatimuksilla mm. pakkoruotsin ja palvelujen suhteen vaikka heitä on kohtuu vähän, joten eipä tule ikävä – vaikka minulla itsellänikin on suomenruotsalaisia juuria.

11058389_399964286848594_2161734670268220047_n

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s