Suomen perusta: Ruotsi – Kansankodin kuolinvuoteella raportti

Parhaita paloja Simon Elon tekemästä raportista liittyen Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaan.

Ruotsista on tullut väkilukuun suhteutettuna yksi läntisen maailman suurimmista maahanmuuttomaista. Euroopan maista vain Sveitsissä on ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä suurempi kuin Ruotsissa. Vuosien 2004 ja 2013 välisenä aikana Ruotsi antoi oleskeluluvan 152 000 pakolaiselle. Perheenyhdistämisten myötä maahan tuli näiden lisäksi 313 000 ihmistä eli yhteensä 465 000 humanitaarista maahanmuuttajaa. Mikäli viimeisten kymmenen vuoden aikana nähty suhde pakolaisten määrän ja heistä seuraavien perheenyhdistämisten määrän välillä jatkuu, Ruotsiin muuttaa vuosina 2014-2018 lähes 600 000 humanitaarista maahanmuuttajaa kolmannesta maailmasta. Vuosien 1850 ja 1930 välisenä aikana noin puolitoista miljoonaa ruotsalaista lähti Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Nykyisellä tahdilla Ruotsi ottaa vastaan saman ihmismäärän kymmenessä vuodessa. Maahanmuuttajien määrä yhdistettynä suhteellisen kalliiseen hyvinvointivaltioon ja työpaikkojen puutteeseen on nostanut maahanmuuton kustannukset tuhoisiin mittasuhteisiin. Maahanmuuttajat kotoutetaan alusta lähtien sosiaaliturvaan, työttömyyteen ja ulkopuolisuuteen. Jos nykyinen tahti jatkuu, kantaruotsalaiset ovat vähemmistö vuosisadan puoleenväliin mennessä

Vuonna 1940 vain prosentti Ruotsin asukkaista oli ulkomaalaistaustaisia. 1970-luvulla noustiin noin seitsemään prosenttiin ja vuonna 1995, Suomen liittyessä Euroopan unionin jäseneksi, kymmenen pro – senttia ruotsalaisista oli ulkomaalaistaustaisia. Växjön Linné-yliopiston kansantaloustieteen professori Jan Ekberg katsoo muutoksen alkaneen vuodesta 1975, jonka jälkeen yhä suurempi osa maahanmuuttajista oli pakolaisia tai turvapaikanhakijoita.

Maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä määrää ei voida virallisesti tarkastella etnisen taustan mukaan, koska Ruotsin tilastokeskus ei tilastoi asukkaita etnisyyden perusteella. Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa kansallisuuteen, jonka perusteella Ruotsin tilastokeskus tekee tilastoja. Suomessa syntyneitä on yli 160 000 henkeä ja he muodostavat yhä Ruotsin suurimman ulkomaalaistaustaisen väestöryhmän. Toiseksi suurimman ulkomaalaistaustaisen ryhmän muodostavat irakilaiset ja kolmanneksi suurimman puolalaiset. (Ruotsin tilastokeskus 2013a.)

www.suomenperusta.fiwp-contentuploads201503Kansankodin-kuolinvuoteella-pdf1.pdf - Google Chrome 4.8.2015 150136www.suomenperusta.fiwp-contentuploads201503Kansankodin-kuolinvuoteella-pdf1.pdf - Google Chrome 4.8.2015 150234

Vuonna 2013 Ruotsiin muutti 115 845 ihmistä. Kun Ruotsista muutti pois 50 715 ihmistä, niin nettomaahanmuutto oli 65 130 ihmistä. Vuonna 2014 maahanmuuton luvut kasvoivat vielä edellisestäkin vuodesta. Tuolloin Ruotsiin muutti ennätykselliset 126 966 ihmistä. Näistä noin 26 000 oli syyrialaisia pakolaisia.  Yli 1,5 miljoonaa ihmistä eli 15,9 prosenttia Ruotsissa asuvista on syntynyt ulkomailla. Hieman yli kaksi miljoonaa eli 20,7 prosenttia Ruotsissa asuvista on ulkomaalaistaustaisia. Ruotsin tilastokeskuksen mukaan vuosina 2000-2013 ulkomaalaistaustaisten määrä on Ruotsissa noussut 713 000 ihmisellä. Kantaruotsalaisten määrä on samaan aikaan noussut vain 49 000:lla. Ruotsissa asuvien, mutta Suomessa syntyneiden määrä väheni yli 34 000:lla vuosina 2000-2013. Samaan aikaan esimerkiksi Somaliassa syntyneiden määrä nousi noin 41 000:lla.

www.suomenperusta.fiwp-contentuploads201503Kansankodin-kuolinvuoteella-pdf1.pdf - Google Chrome 4.8.2015 150506

www.suomenperusta.fiwp-contentuploads201503Kansankodin-kuolinvuoteella-pdf1.pdf - Google Chrome 4.8.2015 150633

Ruotsiin haki vuonna 2014 noin 83 000 turvapaikanhakijaa, mikä on toiseksi korkein luku sitten toisen maailmansodan. Turvapaikkahakemuksista hyväksyttiin 77 prosenttia. Syyrian sodan jaloista tulleista otettiin sisään käytännössä kaikki turvapaikkaa hakeneet (Ruotsin maahanmuuttovirasto 2015). Vuonna 2015 Ruotsiin ennustetaan tulevan jopa 105 000 turvapaikanhakijaa. Kasvu johtuu viranomaisten mukaan Lähi-idän pitkittyneistä konflikteista (Byström 2014). Ruotsissa asuu alle kaksi prosenttia EU:n väestöstä, mutta Eurostatin mukaan Ruotsi otti vastaan 20 prosenttia kaikista EU:n turvapaikanhakijoista vuonna 2014. Ruotsi vastaanotti melkein puolet kaikista irakilaisista, jotka pakenivat Eurooppaan Irakin sodan aikana. Ruotsi on myös ottanut vastaan enemmän somalialaisia ja syyrialaisia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kuin yksikään toinen länsimaa. Lisäksi bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Ruotsi ottaa vastaan enemmän turvapaikanhakijoita kuin yksikään toinen länsimaa. (Arnstberg & Sandelin 2013.) Rikskriminalenin arvion mukaan vuonna 2010 noin 90-95 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista sai apua ihmissalakuljettajilta, jotka tarjoavat uskottavat taustatarinat maahanmuuttoviranomaisia varten. Turvapaikanhakijoita neuvotaan olemaan näyttämättä passia tai muita henkilöllisyystodistuksia. Lähes yhdeksän kymmenestä hakijasta tulee Ruotsiin ilman voimassaolevaa passia.

www.suomenperusta.fiwp-contentuploads201503Kansankodin-kuolinvuoteella-pdf1.pdf - Google Chrome 4.8.2015 150814

Vain 21 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista, jotka saivat oleskeluluvan Ruotsiin Fredrik Reinfeldtin pääministerikaudella vuoteen 2013 asti, olivat Geneven sopimuksen määrittelemiä pakolaisia. Lähes puolet turvapaikanhakijoista sai jäädä maahan humanitaarisin perustein ja noin neljäsosalle myönnettiin poliittinen turvapaikka. Viime vuosina perheenyhdistämisiä on myönnetty kolme kertaa enemmän kuin poliittisia turvapaikkoja. Suurin osa perheenyhdistämishakemuksista koskee vasta muodostettuja ihmissuhteita. Toisin sanoen kyse ei ole varsinaisesti siitä että yhdistetään ”perhe”, vaan ihmisistä jotka tuodaan Ruotsiin hakijan entisestä kotimaasta. (Arnstberg & Sandelin 2013.) Ruotsiin tulee myös kaikista maailman maista eniten niin sanottuja ankkurilapsia eli turvapaikanhakijalapsia, joilla ei ole mukanaan aikuista. 3600 turvapaikanhakijalasta anoi poliittista turvapaikkaa vuonna 2012. Yli kaksi kolmasosaa sai pysyvän oleskeluluvan. Yksikään toinen Euroopan maa ei pääse lähellekään Ruotsin lukuja. Nuoret turvapaikanhakijat tulevat pääasiassa Somaliasta ja Afganistanista. (Arnstberg & Sandelin 2013.)

Ruotsin valtio maksaa kunnille jokaisesta aikuisesta pakolaisesta lähes 20 000 euroa ja jokaisesta pakolaislapsesta yli 10 000 euroa. Valtio maksaa tukensa verorahoista, jotka se on kerännyt ruotsalaisilta, mutta kunnissa puolueet pystyvät sanomaan äänestäjille, että oma kunta voittaa rahaa valtiontukien muodossa.

Tukholman kauppakorkeakoulun entinen tutkija Jan Tullberg laskee tuoreessa tutkimuksessaan, että maahanmuutto maksaa Ruotsin yhteiskunnalle 250 miljardia kruunua vuodessa (noin 26 miljardia euroa), joka on noin seitsemän prosenttia Ruotsin vuoden 2013 bruttokansantuotteesta (Tullberg 2014). Tullbergin esittämä kustannusarvio on selvästi korkeampi kuin aiemmat arviot

Työikäisistä 20-64-vuotiaista kantaruotsalaisista 82 prosenttia on työllistettynä. Työikäisistä 20-64-vuotiaista maahanmuuttajista vain 57 prosenttia on työllistettynä ja luku on muualta kuin länsimaista tulleiden kohdalla vielä selvästi matalampi. Työ- ikäisten maahanmuuttajien työllisyysluku on todellisuudessa vieläkin alhaisempi, sillä viralliseen työllisyyslukuun kuuluvat erilaiset t valtion ja kuntien työllistämistoimet.

www.suomenperusta.fiwp-contentuploads201503Kansankodin-kuolinvuoteella-pdf1.pdf - Google Chrome 4.8.2015 151653

Ruotsin työministeriön mukaan 51 prosenttia maan pitkäaikaistyöttömistä ja 57 prosenttia sosiaalituella elävistä on maahanmuuttajia. Työllisyystilastojen perusteella yli 60 prosenttia vastatulleista turvapaikanhakijoista ja heidän sukulaisistaan on matalasti koulutettuja, mikä käytännössä tarkoittaa että he ovat usein luku- ja kirjoitustaidottomia. Eurostatin mukaan vain 2,5 prosenttia Ruotsin työpaikoista soveltuu näiden turvapaikanhakijoiden koulutustasolle, kun keskimäärin muissa EU-maissa 17 prosenttia työpaikoista soveltuu matalasti koulutetuille. Tämä tarkoittaa sitä, että Ruotsissa on erittäin vähän työpaikkoja, joihin turvapaikanhakijat voivat päästä töihin kun he jäävät Ruotsiin.

www.suomenperusta.fiwp-contentuploads201503Kansankodin-kuolinvuoteella-pdf1.pdf - Google Chrome 4.8.2015 151516

Somalit muodostavat useissa pohjoismaissa merkittävän ulkomaalaistaustaisen väestöryhmän, jonka valtauskonto on islam.

www.suomenperusta.fiwp-contentuploads201503Kansankodin-kuolinvuoteella-pdf1.pdf - Google Chrome 4.8.2015 151814

Malmön Rosengårdin lähiötä alettiin rakentamaan 1960-luvulla osana hallituksen suunnitelmaa tarjota kasvavalle työ- väestölle kohtuuhintaisia ja moderneja asuntoja. Tuolloin kasvava Rosengårdin lähiö oli kuin todiste Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen yhteiskuntavisiosta. Nykyään Rosengård on esimerkki slummiutumisesta pohjoismaisen hyvinvointivaltion sydämessä, vain 25 minuutin kävelymatkan päässä Malmön keskustasta. Lähiön yli 20 000 asukkaasta yli 80 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, joista merkittävä osa muslimeita.

www.suomenperusta.fiwp-contentuploads201503Kansankodin-kuolinvuoteella-pdf1.pdf - Google Chrome 4.8.2015 152224

ruotsi

Amerikkalaisen Pew-tutkimuslaitoksen mukaan Ruotsin väestöstä noin viisi prosenttia on muslimeita. Muslimiväestön koon ennustetaan tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä noin kymmeneen prosenttiin. Muslimien hedelmällisyysluku on Ruotsissa 2,5 kun ei-muslimeilla se on 1,8. Ruotsissa on noin 115 muslimimiestä per sata musliminaista. Muslimeista 22,5 prosenttia on 0-14-vuotiaita kun ei-muslimeista saman ikäisiä on noin 15 prosenttia. Muslimeista noin 26 prosenttia on 15-29-vuotiaita kun ei-muslimeista saman ikäisiä on 18,5 prosenttia. Harva ruotsalainen muslimi kuuluu suuriin ikäluokkiin: muslimeista 10,5 prosenttia on yli 60-vuotiaita kun ei-muslimeista saman ikäisiä on noin 24 prosenttia. (Pew Research Center 2011.) Koska Ruotsin tilastokeskus ei tilastoi etnisyyden tai uskonnon perusteella, muslimien määrästä liikuu erilaisia arvioita. Tanskalaisen historioitsijan Lars Hedegaardin vuonna 2011 tekemän arvion mukaan Ruotsin väestöstä on muslimeita noin kuusi prosenttia eli 574 000 ihmistä. Ruotsissa oli 284 000 muslimia vuonna 1998, joten muslimiväestön määrä on tuplaantunut vuosien 1998 ja 2011 välisenä aikana. Samana aikana muslimien maahanmuutto ja muslimien luonnollinen väestönkasvu kattoivat hieman yli 41 prosenttia Ruotsin väestönkasvusta.

Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa asuu 765 000 asukasta ja Tukholman metropolialueella, joka muodostuu 27 kunnasta, asuu yli kaksi miljoonaa asukasta. Tukholma on pohjoismaiden väkirikkain Lähde: Ruotsin tilastokeskus SCB / Affes Statistik 2014a 44 45 kaupunki. Noin 27 prosenttia Tukholman asukkaista on ulkomaalaistaustaisia ja 15 prosenttia on syntynyt ulkomailla, mikä on suurin määrä kaikista pohjoismaiden kaupungeista. Suurimmat ulkomailla syntyneiden ryhmät ovat suomalaiset (18 000), irakilaiset (16 400) ja iranilaiset (11 400), puolalaiset (10 600), turkkilaiset (7 400), somalit (7 400), chileläiset (5400) ja saksalaiset (4 800). (Statistik om Stockholm 2013.) Tukholman Husbyn lähiö kuuluu kaupungin maahanmuuttajavaltaisimpiin. Sen asukkaista 85 prosenttia on joko ulkomailla syntyneitä tai kahden ulkomailla syntyneen vanhemman jälkeläisiä. Suhteessa enemmän maahanmuuttajia on Tukholman lähiöistä vain Rinkebyssä ja Tenstassa.

www.suomenperusta.fiwp-contentuploads201503Kansankodin-kuolinvuoteella-pdf1.pdf - Google Chrome 4.8.2015 152530

Tullberg kuitenkin kirjoittaa tutkimuksessaan, että ”painotan rikollisuutta kertoimella kaksi maahanmuttajille ja kertoi – mella yksi kantaruotsalaisille. Syy tähän on että maahanmuuttajien todennäköisyys tehdä rikos on yleisesti 2,5 kertainen ja nelinkertainen vakavissa rikoksissa verrattuna kantaruotsalaisiin.”

www.suomenperusta.fiwp-contentuploads201503Kansankodin-kuolinvuoteella-pdf1.pdf - Google Chrome 4.8.2015 152654

www.suomenperusta.fiwp-contentuploads201503Kansankodin-kuolinvuoteella-pdf1.pdf - Google Chrome 4.8.2015 152915

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s