Monikulttuurisuus on musteläiskätesti

Monikulttuurisuus on musteläiskätesti

Monikulttuurisuus-termillä ei juuri ole analyyttistä voimaa. Se tarkoittaa vain, että on olemassa eri lailla ajattelevia ja toimivia ihmisryhmiä. Monikulttuurisuus-kiistassa puhutaankin hyvin erilaisista asioista – ja mielellään kärjistetään vastapuolen näkemykset. Kun suvakki ituhippi sanoo, että monikulttuurisuus on rikkaus, hän ei tarkoita, että on mahtavaa, kun taleban ei päästä tyttöjä kouluun. Kun mamuvastainen uusnatsi kertoo vastustavansa monikulttuurisuutta, hän ei vastusta pitsaa ja iPadejä. Monikulttuurisuuskiistan ydin onkin maahanmuutossa.

——————————>

Järkevässä maahanmuuttokeskustelussa oleellisia kysymyksiä voisivatkin olla: Ovatko maahanmuuton haitat hyötyihin nähden vakavia vai verrattain vähäisiä? Pitääkö hädässä olevia auttaa riippumatta populaation työttömyysasteesta tai rikostilastoista? Systeemi toki auttaa kantasuomalaisia ilman tällaisia pohdintoja – pitäisikö vierasmaalaisten osoittaa korkeampaa moraalia ja työllistyä paremmin kuin kantasuomalaiset?

Tiede tuottaa yleistä keskustelua ja poliitikkoja varten runsaasti laadukasta ja kriittistä tietoa niin eri kulttuureista ja kansoista kuin maahanmuuton prosesseistakin, unohtamatta kotimaisten asenteiden kartoittamista. Tutkimusten pohjalta tiedämme paljon maahanmuuton ongelmista ja hyödyistä, mutta tiedämme paljon myös kantasuomalaisten asenteista.

Tiedämme esimerkiksi, että vihervasemmistolaiset kaupunkilaisnaiset tosiaankin suhtautuvat maahanmuuttoon kaikkein positiivisimmin. Lisäksi on hämmästyttävää, kuinka vahvasti koulutustaso ja sosioekonominen asema korreloivat maahanmuuttoa koskevien asenteiden kanssa: Korkeasti koulutetut johtajat ja ylemmät toimihenkilöt ovat mamujen suhteen myönteisimpiä. Ulkomaalaisia vastustava suomalainen puolestaan on tutkimustiedon mukaan useimmiten vähävarainen, vain vähän tai ei ollenkaan kouluttautunut mies maaseudulta. Hän on keskustaa tai persuja äänestävä maataloustyöntekijä, duunari tai eläkeläinen. Tässä mielessä kysymys on merkittävästä kulttuurierosta.

Aina on toki ollut ihmisiä, jotka ovat halunneet elää vain oman väen kesken ja säilyttää kulttuurisen ainutlaatuisuutensa. Tällöin naapurikylän, -heimon tai valtion ihmiset ovat tuntuneet lähinnä pelottavilta tai moraalisesti toisarvoisilta. Samoin aina on ollut ihmisiä, jotka ovat nähneet vieraassa kulttuurissa kiehtovia uusia tapoja, näkemyksiä ja keksintöjä. On siis ollut kulttuuriekstroverttejä ja -introvertteja ihmisiä – ja paljon ihmisiä siltä väliltä. Demokratiassa heterogeeninen kansa saa valita avoimuutensa tai sulkeutuneisuutensa tason.

Tärkeää on, että maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta voi puhua tutkitun tiedon pohjalta ja ilman romantisointia, demonisointia tai huhupuheita – väkivallasta puhumattakaan. Samalla on kuitenkin tiedostettava, että vaikka meillä olisikin täydellinen volyymi tieteellistä tietoa monikulttuurisuuden ja maahanmuuton eri aspekteista, niin niihin suhtautuminen on lopulta arvokysymys.

Monikulttuurisuus onkin kuin musteläiskätesti: se kertoo enemmän puhujasta kuin puheen kohteesta.

meilla-on-unelma

Lue juttu kokonaisena: https://www.jyu.fi/blogit/tiedeblogi/jouhki/document_view

Punavihreys käyrä ylöspäin kulkee käsi kädessä kaupungistumisen ja naisten aseman nousun kanssa, ja koska kaupungistuminen ja naisen aseman parantuminen on kummatkin noususuunnassa niin voinee ennustaa, että Suomen tulevaisuus tulee olemaan punavihreä. Ja nyt en puhu välttämättä talousajattelusta, esim. Stubb:han käytännössä jakaa punavihreät arvot vaikka onkin kokoomuslainen.

Japaniin ei esim. tule maahanmuuttajia tai pakolaisia juurikaan, koska siellä naisten asema/feminismi/tasa-arvo ajattelu ei ole yhtä pitkällä kuin Suomessa, vaikka maa onkin vahvasti kaupungistunut.

Japan has one of the worst levels of gender equality in the developed world, below that of Tajikistan and Indonesia, coming in 104th out of 142 assessed countries in 2014, according to a study released Tuesday by the World Economic Forum.

http://www.japantimes.co.jp/news/2014/10/29/national/japan-remains-near-bottom-of-gender-gap-ranking/#.VcoOcPntlyw

Kaupungeissa ja maaseudulla vallitsee yleensä erilaiset arvot, esim. suurin osa maanviljelijöistä vastustaa maahanmuuttoa ja pakolaisten ottamista.
KAIKKEIN kriittisimpiä maahanmuuttoa kohtaan ovat maanviljelijät.
Heistä 89 prosenttia pitää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa joko hieman tai aivan liian löyhänä.

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/jussi_hallaaho_lakkauttaisi_schengenin_sopimuksen_6865632.html
Kaupunki-maaseutu eroista pohdintaa mm. täällä:
Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s