Pääkaupunkiseutulaiset elää usein kerrostaloissa ja yksin

Pääkaupunkiseudun asumismuodot

Uudenmaan asunnoista on 63 prosenttia kerrostaloasuntoja, neljännes omakotitaloja ja 11 prosenttia rivi- tai ketjutaloasuntoja. Kerrostaloasuntoja on suhteellisestikin eniten Helsingissä, 86 prosenttia asuntokannasta. Vantaalla kerrostalojen osuus on 62 prosenttia, Keravalla 61 prosenttia ja Espoossa 58 prosenttia asuntokannasta.

Erillisiä pientaloja eli omakotitaloja on suhteellisesti eniten Pornaisissa, jossa niiden osuus on 85 prosenttia asuntokannasta. Myös Myrskylässä niiden osuus on yli 80 prosenttia. Vähiten omakotitaloja on Helsingissä, vain 8 prosenttia kaikista asunnoista.

Rivi- ja ketjutaloasuntoja on suhteellisesti eniten Kirkkonummella ja Vihdissä. Myös Järvenpäässä kytkettyjen pientalojen osuus on yli viidennes kaikista asunnoista. Rivi- ja ketjutaloasuntojen osuus on alhaisin Helsingissä, vajaat 6 prosenttia asuntokannasta.

Rivi- ja ketjutaloasuntoja on suhteellisesti eniten KUUMA-seudulla, 17 prosenttia asuntokannasta. Pääkaupunkiseudulla kytkettyjä pientaloja on 9 prosenttia asuntokannasta.

Pääkaupunkiseudun asunnoista 75 prosenttia on kerrostaloasuntoja, kun itäisellä ja läntisellä Uudellamaalla niiden osuus on alle kolmannes.

Helsingin seudulla 21 prosenttia asuntokannasta on erillisiä pientaloja, 11 prosenttia kytkettyjä pientaloasuntoja sekä 67 prosenttia kerrostaloasuntoja. Pientalovaltaisin kunta Helsingin seudulla on Pornainen, kerrostalovaltaisin puolestaan Helsinki.

Lisää aiheesta täällä:

http://www.uudenmaanliitto.fi/tietopalvelut/uusimaa-tietopankki/asuminen/asunnot_ja_niiden_kaytto/talotyyppi

http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/helsinki-kerrostalo

12

Suurin osa pääkaupunkiseudun asukkaista haluaa Helsingin seudulle rakennettavan lisää erityisesti tiivistä kaupunkimaista asuinaluetta. Ely-keskuksen elinympäristöyksikön päällikkö Tarja Laineen mukaan helsinkiläiset tietävät, mitä kaupunkiasuminen on, ja pitävät sitä tavoiteltavana

http://liberalismi.net/wiki/Asuminen#cite_note-1

Yksinasuminen Helsingin seudulla

Helsingissä melkein joka toisessa asuntokunnassa asuu vain yksi henkilö. Vielä vuonna 1995 ja vuosituhannen vaihtuessa osuus oli ollut 47 prosenttia. Muihin pääkaupunkiseudun kaupunkeihin ja koko maahan verrattuna osuus on huomattavasti korkeampi. Koko maassa yksinasuvien osuus asuntokunnista oli kaksikymmentä vuotta sitten 35 prosenttia ja vuonna 2012 se oli 41 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla alhaisin osuus on ollut Kauniaisissa, jossa se oli 31 prosenttia vuonna 2012. Espoossa se oli 36 prosenttia ja Vantaalla 38 prosenttia. Muissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa paitsi Helsingissä osuus oli kasvanut viisi prosenttiyksikköä vuoteen 1995 verrattuna. Sen sijaan Helsingissä lisäystä oli vain kaksi prosenttiyksikköä eli perinteisesti Helsingissä yksinasuvien osuus kaikista asuntokunnista on ollut suuri.

Kuvio1_Yksinasuvien-osuus-asuntKuvio2_Yksinasuvat-ikäryhmittäi

http://www.yksinkaupungissa.fi/yksinasuvien_asuntokunnat_paakaupunkiseudulla_1995_2012

Suomessa on varsin tyypillistä tosiaan muuttaa omaan kerrostalo-asuntoon jo varsin nuorena vrt. esim. joihinkin muihin maihin Euroopassa, missä on tyypillistä asua vanhempiensa kanssa kunnes menee naimisiin.

Europeans living with parents

000000

Runsas 40 prosenttia kaupungin asukkaista voi perustellusti kutsua itseään stadilaisiksi ja ainakin sen verran paljasjalkaisiksi, että he ovat haukkoneet elämänsä ensimmäiset hengenvedot juuri Helsingissä. Junantuomiakin siis riittää. Helsinki on houkutellut väkeä melko tasaisesti koko maasta. Muualta pääkaupunkiseudulta tulee 6,3 asukkaista, maakunnista eniten saapujia on Pirkanmaalta. Ulkomailla on syntynyt yli 12 prosenttia helsinkiläisistä.

———–>

Nuoret sinkut ohittavat suuret ikäluokat

Helsingin väestö eroaa rakenteeltaan selvästi koko Suomen väestöstä. Kaupungin suurimman ikäluokan muodostavat nuoret aikuiset 25–34-vuotiaat, kun muualla maassa valtaa pitävät vielä ne perinteiset suuret ikäluokat 55–66-vuotiaat. Vanhuksiakin on Helsingissä jonkin verran vähemmän.

Erot Helsingin eri osien välillä ovat erittäin suuret. Nuorten osuus on suurin pienasuntovaltaisessa Alppiharjussa, eläkeikäiset pitävät majaa 50-luvulla alkunsa saaneessa Maunulassa ja lapsiperheisiin ei voi olla törmäämättä Latokartanossa tai Östersundomin pientaloalueella.

Vaikka kaikista helsinkiläisistä perheisiin kuuluu noin 65 prosenttia, on yhä usempi kaupunkilainen sinkku. Lähes puolessa asuntojen ovista on vain yksi nimi ja jääkaapissa yhden ihmiset eväät.

Pienet perheet pienissä vuokrakodeissaan

Myös helsinkiläinen perhe on keskimääräistä pienempi. Eniten kaupungissa on ilman lapsia asuvia aviopareja. Vaikka uusia helsinkiläisiä on syntynyt ja myös jäänyt kaupunkiin entistä enemmän, kuuluu perheistä vain 38 prosenttiin vähintään yksi lapsi.

Valtaosa helsinkiläisistä asuu kerrostaloissa. Pientaloissa on koko kaupungin asuntokannasta vain 13 prosenttia, kun koko maassa luku nousee reippaasti yli viiteenkymmeneen. Keskivertohelsinkiläisellä onkin tilaa ympärillään vain noin 34 neiliötä siinä missä tavallinen suomalainen voi vallata huoletta lähes kuusi neliötä enemmän. Oma koti on kaupungissa huomattavasti useammin vuokrattu kuin muualla maassa.

Työikäisistä helsinkiläisistä ylemmän korkeakoulututkinnon on suorittanut runsas viidennes, lähes saman verran väkeä on vain perusasteen opintojen varassa. Työpaikan helsinkiläinen löytää tavallisimmin terveys- ja sosiaalialalta tai tukku- ja vähittäiskaupasta.

——–>

http://yle.fi/uutiset/keita_ne_on_ne_helsinkilaiset__yllattavan_nuoria_ja_ahtaasti_asuvia_ainakin/8357509

Ps. Helsingissä 17% asukkaista nostaa asumistukea.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s