Euroopan maiden kulttuurierot – Geert Hofstede

Geert Hofstede on tutkinut kulttuurieroja pitkään ja tullut tälläisiin johtopäätöksiin:

maxresdefault

-Suomi on amerikkalainen”. Näin siksi, että esimerkiksi hollantilaisen kulttuurintutkijan Geert Hofsteden tarkastelun mukaan Suomi on Euroopan amerikkalaisimpia maita. Edellä ovat toki Britannia ja Irlanti, mutta seuraavassa ryhmässä ovatkin sitten pohjoismaat sekä Hollanti ja Luxemburg.

Venäläisiä lähellä emme ole. Lähimpänä suomalaisia ovat Hofsteden ”etäisyysindeksin” perusteella norjalaiset ja islantilaiset. Venäläiset puolestaan muistuttavat eniten romanialaisia, bulgarialaisia ja serbialaisia. Merkillepantavaa on, että Hofsteden kriteeristön mukaan venäläiset ovat kulttuurisesti selvästi lähempänä kiinalaisia ja japanilaisia kuin suomalaisi.

-Geert Hofstede on viime vuosikymmeninä ollut vaikutusvaltaisimpia kulttuurien välisen vuorovaikutuksen tutkijoita. Hofstede oli tutkinut monikansallisen IBM:n työntekijöiden asenteita yli 50 maassa. Faktorianalyysi paljasti kulttuurieroja seuraavissa asioissa:

• Maskuliinisuus / feminiinisyys-asteikolla Hofstede vertaa kulttuurin suhtautumista ihmissuhteisiin ja hoivaamisen pehmeisiin arvoihin.

• Epävarmuuden sietäminen / välttäminen kuvaa muun muassa yhteiskunnan suhtautumista normista poikkeavaan käyttäytymiseen.

• Valtaetäisyys mittaa sitä, miten suuria eroja ihmisten asemassa hyväksytään.

• Individualismi / kollektivismi-jakauma kuvaa sitä, miten merkittävää ryhmien jäsenyys on ihmisille ja miten tiukasti ryhmien normit määräävät heidän ajatustapaansa ja käyttäytymistään.

Pitkän aikavälin suuntautuminen vs. lyhyen aikavälin suuntautuminen Pitkä aikaorientaatio merkitsee turvallisuushakuista tulevaisuuteen suuntautumista ja säästäväisyyttä. Tässä joukossa sosiaaliset suhteet perustuvat statukseen. Lyhyet orientaatio taas painottaa itsensä ilmaisemisen mahdollisuutta ja johtaa nopeitten ratkaisujen etsimiseen

Hemmottelu vs. pidättyminen – Ilmaisee, missä määrin ihmiset pyrkivät hallitsemaan halujaan ja mielijohteitaan.

-Suomi ja muut pohjoismaat ovat maailman keskiarvoon verrattuna varsin ei-maskuliinisia hoivayhteiskuntia. Pitkän tasa-arvoperinteen Pohjolassa on myös pieni valtaetäisyys. Erilaisuutta siedetään melko hyvin, joten epävarmuuden välttämistä kuvaava indeksi on pieni, joskin Suomessa muita pohjoismaita suurempi.

-Individualismi/kollektivismia Harry Triandis ja monet muut tutkijat pitävät Hofsteden jakaumista tärkeimpänä. Juuri siihen liittyvät suurimmat erot ihmisten arvoissa, normeissa, asenteissa ja käyttäytymisessä.

-Individualistisessa kulttuurissa kuka tahansa on yksilön mahdollinen ystävä tai mahdollinen vihollinen. Yksilön oma pärjääminen ratkaisee hänen menestyksensä. Toiseen ihmiseen ei voi muitta mutkitta luottaa, ja siksi on voitava luottaa yhteiskuntaan, sen lakeihin ja sosiaali-turvaan. Siksi näiden pitää olla kaikille tasapuolisia. Koska kauhun tasapaino vallitsee yksilöiden eikä ryhmien välillä, yhteiskunta on melko rauhallinen: ryhmien välisiä konflikteja on vähän.

-Kollektivistisessa kulttuurissa yksilö tietää etukäteen, että oman ryhmän jäsen on periaatteessa ystävä ja muut ovat mahdollisia vihollisia. Ryhmän pärjääminen ratkaisee yksilönkin menestyksen; toisaalta yksilö voi luottaa siihen, että ryhmä turvaa jäsenensä. Ryhmän yhtenäsyys edellyttää tunnetta oman ryhmän arvokkuudesta ja tarpeen tullen tiukkaa johtajuutta tai ryhmäkuria. Koska muut ryhmät ja yhteiskunta ovat oman ryhmän ulkopuolella, ne voidaan kokea vihollisiksi, ja siksi yhteiskunta on taipuvainen sisäisiin konflikteihin.

-Kollektivistille kaikkein äärimmäisin uhka onkin joutua ryhmän hylkäämäksi. Koska toista kohtaan tunnettu empatia ja hänen oikeutensa riippuvat ryhmän jäsenyydestä, ryhmään kuulumattomalla ei ole mitään oikeuksia, eikä häntä kohtaan tunneta sääliä. Esimerkiksi vanhemmat voivat uhata hylkäämisellä lasta, jos tämä ei suostu heidän järjestämäänsä avioliittoon tai ei halua hänelle ajatellulle uralle.

-Vanhan sananlaskun mukaan ”koko suku vaurastuu, kun poika pääsee mandariiniksi” (kiinalainen virkamies). Kollektivistille oman lähipiirin suosiminen ei ole häpeä vaan velvollisuus, ja päinvastaista toimintaa pidettäisiin typeränä.

”Korruption vastaisen taistelun” heikko edistyminen Kiinassa, Venäjällä ja muualla kollektivistisessa maailmassa ei johdu ihmisten huonosta moraalista, vaan siitä, että partikularistisella moraalilla on noissa maissa syvät kulttuuriset ja historialliset juuret.

-Kunnia on yksi kollektivistisen kulttuurin avainkäsitteistä: miehen kunnia, suvun kunnia, perheen, kylän, kansan, puolueen tai vaikkapa Ainoan Oikean Jumalan kunnia. Ja koska kollektiivilla on aina hallussaan lopullinen totuus, sen normeista poikkeaminen rangaistaan ankarasti.

Lue koko juttu täällä:

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/lannen_sankari_on_idan_luuseri

1 2

Finland - Geert Hofstede - Google Chrome 21.9.2015 180332

7 8   Finland - Geert Hofstede - Google Chrome 6.9.2015 233416

7

8

http://geert-hofstede.com/finland.html

Yleisiä määritelmiä noista termeistä

Epävarmuuden välttäminen

.

1 2

.

Kollektiivisuus/Individualismi

.

3 4

.

Valtaetäisyys

.

5 6

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/78838/gradu02404.pdf?sequence=1

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s