Tutkimus: ihmiset valitsee ystäviksi samanlaisen dna:n omaavan

Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset suosivat samanlaisen geneettisen koostumuksen omaavia, tällä lienee ollut jonkinlaista evoluutionaalista etua historian varrella, ja siten se lienee kaikkien elävien lajien selkärangassa.

Ihmisten sanotaan hakeutuvan kaltaistensa seuraan. Tuore tutkimus osoittaa, että tuo samankaltaisuus ulottuu myös geeneihin.

Amerikkalaistutkimuksessa havaittiin, että ystäväparit ovat geneettisesti lähempänä toisiaan kuin toisilleen tuntemattomat. Tutkimuksen mukaan ystävykset ovat geneettisesti yhtä lähellä toisiaan kuin neljännet serkut eli niin sanotut sirpaleserkut.

—————>

Yalen yliopiston ja Kalifornian yliopiston San Diegon -kampuksen yhteistutkimus perustuu niin sanottuun Framinghamin sydäntutkimusaineistoon. Se on tiettävästi ainoa laaja aineisto, josta on mahdollista saada yksityiskohtaista tietoa ihmisten geeneistä sekä ystävyyssuhteista.

Aineistosta valittiin lähes 2 000 ihmistä, joista osa oli ystäviä keskenään ja osa toisilleen tuntemattomia. Analyysiin valittiin noin 1,5 miljoonaa geenivariaatiota, joita vertailtiin ystäväparien ja vieraiden kesken. Tulokset osoittivat, että ystävyksillä oli keskenään huomattavasti enemmän yhteistä dna:ta kuin vierailla.

Tulokset eivät selity sillä, että etnisesti samaan ryhmään kuuluvat ihmiset hakeutuvat kaltaistensa seuraan, sillä Framinghamin aineisto on etnisesti hyvin homogeeninen.

Yhtäläisyys ei kuitenkaan koskenut kaikkia geenikategorioita. Samankaltaisuus oli suurinta geenimuunnoksissa, jotka liittyvät haistamiseen. Vähäisintä se oli geenimuunnoksissa, jotka liittyvät immuunipuolustukseen.

Aiemminkin on havaittu, että puolisoilla immuunipuolustukseen liittyvät geenit ovat hyvin erilaisia. Tätä on selitetty sillä, että näin liitosta syntyvä jälkikasvu saa perinnöksi monipuolisemman immuunijärjestelmän.

Ne geenivariaatiot, jotka olivat ystävyksille yhteisiä, näyttivät kehittyvän nopeimmin.

”Se voi tarkoittaa, että sosiaaliset verkostomme ovat itsessään evoluutiota ajava tekijä”, sanoo toinen päätutkija James Fowler Kalifornian yliopistosta San Diegosta.

”Sosiaaliset verkostot voivat myös selittää, miksi ihmisen evoluutio näyttää kiihtyneen viimeisten 30 000 vuoden aikana.”

active-seniors-group-old-friends-playing-cards-park-29073423

Lue juttu kokonaan täältä: http://www.hs.fi/tiede/a1405390826484

First Genetic Evidence That Humans Choose Friends With Similar DNA

The discovery that friends are as genetically similar as fourth cousins has huge implications for our understanding of human evolution, say biologists

The study of social networks has long shown that people tend to pick friends who are similar to them. But now it turns out the connection goes much deeper than that— our friends are also genetically similar to us.

These guys have studied the genomes of almost 2000 Americans and found that those who are friends also share remarkable genetic similarities compared with those who are strangers. “Pairs of friends are, on average, as genetically similar to one another as fourth cousins,” they say.

0-a0y21yKgLr2keLdh

View story at Medium.com

Mitä suurempi sosiaalinen yhteisö on, sitä epätodennäköisempiä ovat ystävyyssuhteet yli etnisten rajojen, osoittaa Michiganin ja Pekingin yliopistojen tutkimus. Ystävystymisessä ei ole kyse vain henkilömieltymyksistä, vaan sosiaalisista yhteyksistä, jotka vaikuttavat ihmisten mahdollisuuteen tutustua toisiinsa.

Tutkijat Siwei Cheng ja Yu Xie kehittivät mallin, joka kuvaa sosiaalisen kontekstin vaikutusta kaverisuhteiden muodostumisessa. Kaverin valinnassa vaikuttavat tutkijoiden mukaan useat perusteet, kuten ikä, koulutus, harrastukset, luonteenlaatu, uskonto ja poliittiset näkemykset. Mallissa myös oletetaan, että ihmiset poimivat kaverinsa mieluiten omasta etnisestä ryhmästään.

Mallin mukaan ihmisillä on pienissä sosiaalisissa yhteyksissä vaikeampi löytää omasta etnisestä ryhmästä kaveri, joka vastaa muissakin suhteissa mieltymyksiin. Sen sijaan suuremmissa kuvioissa tällainen kaveri löytyy todennäköisemmin. Toisin sanoen silloin solmiutuu harvemmin kaverisuhteita etnisten rajojen ylitse.

Yhdysvaltalaisten koululaisten ystävyyssuhteiden kartoitus tuki mallin ennusteita. 4 745 lukiolaista kattanut tarkastelu osoitti, että koulukoon kasvaessa vähenivät etniset rajat ylittävät kaveruudet. Tutkijat päättelevät, että suurkoulut lisäävät väestöryhmien eristäytymistä toisistaan.

Lähde

Lähde alempaan juttuun:

Vain 15 kuukautta vanhat vauvat valitsevat leikkikaverinsa rodun perusteella

  • Tutkijat havaitsivat imeväisten valitsevan leikkikavereita tavalla, joka paljasti heidän suosivan omaa rotuaan
  • Frontiers in Psychology jakoi lelut 40 valkoiselle vauvalle
  • Imeväiset suosivat valvojia, jotka jakoivat lelut epätasa-arvoisesti

Taaperot suosivat omaa rotuaan valitessaan leikkikavereita, tutkimus paljastaa. Taaperot ottavat myös huomioon, miten reilusti muut käyttäytyvät. Tutkijat tutkivat 15 kuukautta vanhojen valkoisten lasten reaktioita siihen, miten lelut jaetaan.

Tutkijat havaitsivat, että valkoiset vauvat suosivat valvojia, jotka suosivat heidän rotuaan

Kaksi valkoista aikuista jakoi lelut, yksi tasa-arvoisesti ja toinen epätasa-arvoisesti. 70% taaperoista valitsi leikkikaverikseen tutkijan, joka jakoi lelut epäreilusti.

Toisessa kokeessa, kun yksi tutkija suosi valkoista lasta aasialaisen sijaan, he valitsivat ”reilun” tutkijan harvemmin, Frontiers of Psychology-lehti raportoi.

Vauvat myös auttavat todennäköisemmin niitä, jotka edustavat samaa etnistä ryhmää heidän kanssaan. Ilmiö, jossa ihmiset suosivat henkilöitä, joilla on samoja piirteitä heidän itsensä kanssa tunnetaan sisäryhmän suosimisensa.

Washingtonin Yliopiston tiimi huomasi ilmiön ensin kun imeväiset alkoivat valikoida suosikkeja aiemmassa kokeessa.

Professori Jessica Sommerville sanoi: ”Silloin noin puolet tutkimusapulaisista minun laboratoriossani olivat rodultaan aasialaisia ja toinen puolisko oli valkoinen. Suurin osa vauvoista meidän kokeessamme oli valkoisia.

Me tiedämme, että esikouluun mennessä lapset alkavat osoittaa merkkejä sisäryhmän suosimisesta rodun perusteella, mutta tulokset imeväisten kanssa ovat olleet ristiriitaisia.

”On yllättävää nähdä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä piirteitä kuten reiluuden arvostamista näin aikaisessa vaiheessa, mutta näemme samalla, että vauvoilla on myös omaa etua tavoittelevia pyrkimyksiä.”

Tutkimus paljasti, että leikkikaveria valittaessa vauvat vaikuttivat suhtautuvan epäreiluuteen suvaitsevammin sillon kun valkoinen vastaanottaja hyötyi siitä.

He valitsivat reilun tutkijan harvemmin silloin kun epäreilu tutkija antoi enemmän leluja toiselle valkoiselle vauvalle kuin aasialaiselle.

Tutkijat sanovat, että tämä tarkoittaa sitä että vauvat ottavat huomioon sekä rodun että sosiaalisen historian päättäessään kenestä saisi paremman leikkikaverin.

Professori Jessica Sommerville Washingtonin Yliopistosta sanoi: ”Jos vauvat välittäisivät vain reiluudesta, he valitsisivat aina sen joka jakaa lelut reilusti, mutta me näemme, että he ovat kiinnostuneita seurauksista heidän oman etnisen ryhmänsä jäsenille.”

Evoluutiopsykologia on Hamilon mukaan paluu syiden tarkasteluun. Se kertoo, miksi käyttäydymme, kuten käyttäydymme.

– Se vastaa itse asiassa samoihin kysymyksiin kuin Freud aikoinaan. Erona on se, että Freud vastasi niihin kysymyksiin väärin.

Hamilo toteaa evoluutiopsykologian osoittavan, että monet psykiatrisina häiriötiloina pitämämme asiat saattavat olla asioiden luonnollinen tila. Ne ovat aikojen saatossa varmistaneet ihmisen hengissä pysymisen ja lisääntymisen.

Masennukseenkin evoluutiopsykologia tarjoaa totutusta poikkeavan suhtautumistavan.

– Masentunut laskee tavoitetasoa elämässään ja sosiaalisessa statuskilpailussa. Jos on huonolla menestyksellä yrittänyt haastaa lauman johtajan, voi olla mielekästä, että masennus lannistaa yksilön palaamaan häntä koipien välissä kasvattamaan lihaksiaan, ennen kuin yrittää uudelleen.

Ihminen haluaa varmistaa omien geeniensä tulevaisuuden ja se tietää kilpailua muiden yksilöiden kanssa. Kilpailun kohde tosin voi muuttua.

– Jos ei kilpailla siitä, kenellä on eniten materiaa, aletaan kilpailla siitä, kuka elää askeettisimmin.

Emme ehkä siis halua parempaa autoa kuin naapurilla, mutta röyhistämme rintaa siksi, että elämme naapuria ekologisemmin – tahdomme voittaa.

Ihmisluontoon kuuluu kilpailuhalun lisäksi paljon muitakin asioita, joita emme välttämättä siihen haluaisi liittää, toteaa Hamilo.

Yksilöt eivät ole sivistyneitä, yhteiskunnan normit pitävät hurjan luontomme kurissa.

Myös muukalaisviha on evoluutiopsykologian valossa ihmisluonnolle ominaista.

Ennakkoluulot vierasta kohtaan selittyvät Hamilon mukaan lajimme kehityshistorialla. Olemme ihastuneet omiin geeneihimme ja haluamme varmistaa, että elintilaa riittää ennen kaikkea itsemme kaltaisille.

Hamilo pohtii kulttuurisesti yhteistä kansallisvaltiota kohtaan esitettyä kritiikkiä evoluutiopsykologian näkökulmasta.

– Ihmiset ovat aina tehneet yhteistyötä oman heimonsa kanssa, mutta suhtautuneet vieraisiin epäillen. Usein ajatellaan, että nationalismi ruokkisi tätä ihmisen luontaista taipumusta, mutta yhtä hyvin väestöltään yhtenäiset kansallisvaltiot voi nähdä ihmisluonnolle sopivampana yhteiskuntamuotona. Demokraattiset kansallisvaltiot eivät ole koskaan sotineet keskenään, ja sisäisesti ne ovat eheitä.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/61087-tietokirjailija-muukalaisviha-on-ihmiselle-ominaista

About 40 per cent of white Americans and about 25 per cent of non-white Americans are surrounded exclusively by friends of their own race, according to an ongoing nationwide poll.
The figures highlight how segregated the United States remains in the wake of a debate on race sparked by last month’s acquittal of George Zimmerman in the shooting of unarmed black Florida teenager Trayvon Martin.
President Barack Obama weighed in after the verdict, calling for Americans to do some ’soul searching’ on whether they harbor racial prejudice.

Read more: http://www.dailymail.co.uk/news/article-2386966/40-white-Americans-friends-race-poll-finds.html#ixzz2zZBQLJu1

 

Are you local?

This apparent tendency towards inbreeding might come as a surprise. Inbreeding can cause harmful recessive genes to pair up in children, resulting in deformity or disease.

In a well-known study, Dr Marion Petrie and Dr Craig Roberts of the University of Newcastle asked female volunteers to wear the same T-shirt for several days. Male subjects were then asked to choose which one smelt best. Men invariably prefer the smell of a woman with an immune system very different to their own.

Children born to parents with different immune systems have a better chance of fighting off disease, suggesting that outbreeding has definite advantages.

But Dr Petrie sees no contradiction between her findings and those of Perrett’s. ”There is an optimum genetic distance that is preferred. You don’t want a mate that’s identical because that would be inbreeding,” says Petrie.

”But if [animals] mate at too great a genetic distance, [they] could be mating with another species,” she adds, ”and that could be bad news.”

The suggestion is that a little inbreeding is no bad thing, because it preserves useful combinations of genes that are adapted to your environment. Petrie believes that chemical cues from smell work in an opposite way to facial cues of attractiveness in order to strike this balance between extreme inbreeding and extreme outbreeding.

Perrett and Little are working on the hypothesis that preferences for different personalities follow the same pattern as facial cues. Prof Robert Zajonc of Stanford University has found that long-term partners tend to have similar personalities. It may be that they grow more similar through shared experiences.

But Little thinks this is because humans unconsciously treat personality as another measure of genetic similarity.

An average male and female face
Studying the human face might unlock the secrets of sexual attraction
This theory is supported by work conducted at the University of Cambridge in 1989 by zoologist Pat Bateson. Using an experimental set-up called the Amsterdam Apparatus, Bateson invited Japanese quails to choose from a selection of opposite sex birds arrayed behind miniature shop windows.

Family business

The birds preferred first cousins over both full siblings and unrelated birds, suggesting that they prefer inbreeding, though not incest.

In a follow-up study, Professor Bateson put newly hatched chicks in a pen with each other. Amazingly, siblings and cousins tended to clump together in groups, even though they had never come into contact.

”Although we never proved it, we speculated that this was due to similar behavioural preferences between relatives,” says Bateson. ”How it was mediated, we never found out,” he adds, ”but since the quail chicks also tended to be attracted to relatives in adulthood, we reasonably thought that they were using behavioural cues here as well.”

Further work may be needed to discover the precise mechanisms by which personality and facial features interact to determine our mating preferences.

In the human mating game, describing someone as having a nice personality has turned into an insult, because we regard a person’s behaviour as secondary to other, more important cues of attractiveness.

But the next time someone describes an eligible member of the opposite sex in this way, perhaps we should all take a bit more notice.sipilaetu0906MH_uu

Lähde:

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: