Yleisiä tieteellisiä tutkimuksia

Tuossa edellisessä ketjussa on evoluutiopsykologisia tutkimuksia, tähän tulee vain muuten kiinnostavia tieteellisiä tutkimuksia pikkuhiljaa päivitettynä.

Aivojen magneettistimulaatio vähensi uskoa jumalaan ja kriittisyyttä maahanmuuttoon

Pie­ni osa ai­vo­kuor­ta näyt­tää vai­kut­ta­van voi­mak­kaas­ti ih­mis­ten ideo­lo­gi­siin asen­tei­siin.

Kun tä­män osan toi­min­taa vai­men­net­tiin mag­neet­tis­ti­mu­laa­tiol­la, va­paa­eh­tois­ten maa­han­muut­ta­jia kos­ke­vat asen­teet lie­ven­tyi­vät ja he ko­ki­vat vä­hem­män tar­vet­ta ha­kea loh­tua us­kon­nos­ta.

Brit­ti­läi­sen Yor­kin yli­opis­ton ja Ka­li­for­nian yli­opis­ton Los An­ge­le­sin kam­puk­sen tut­ki­muk­sen tar­koi­tuk­se­na ei ol­lut niin­kään sel­vit­tää ih­mis­ten asen­tei­ta, vaan ky­sei­sen etu­ai­vo­kuo­ren osan osuut­ta on­gel­mien rat­kai­sus­sa ja uh­ka­te­ki­jöi­hin vas­taa­mi­ses­sa. Aiem­min on tie­det­ty, et­tä tä­mä osa on ak­tii­vi­nen, kun ih­mi­set rat­ko­vat konk­reet­ti­sia on­gel­mia, ku­ten mi­ten ohit­taa tiel­le tul­lut es­te.

”Kun vai­men­sim­me ai­voa­lueen, jo­ka aut­taa tun­nis­ta­maan uh­kia ja vas­taa­maan nii­hin, näim­me vä­hem­män ne­ga­tii­vi­sia ja ideo­lo­gi­ses­ti mo­ti­voi­tu­nei­ta reak­tioi­ta.

Lue juttu kokonaan: http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/aivojen_magneettistimulaatio_vahensi_uskoa_jumalaan_ja_kriittisyytta

Liian luottavaiset ihmiset voivat parantaa sosiaalista silmäänsä annoksella mieshormonia.

Sosiaalisesti naiivit ihmiset voivat tulla juonikkaammiksi ja vähemmän luottavaisiksi saatuaan annoksen testosteronia.

Tutkijat huomasivat, että luonteeltaan hyvin luottavaiset naiset arvioivat valokuvia keskimäärin kymmenen pistettä alemmilla lukemilla saatuaan testosteronia. Sen sijaan naiset jotka osoittivat lumelääkettä saatuaan vähän luottamusta, eivät muuttaneet arviotaan saatuaan testosteroniannoksensa.

Koetta edeltävällä mielialalla ja testosteronin lähtötasolla ei ollut vaikutusta näihin tekijöihin. Testosteroni on hormoni, joka on liitetty sosiaalisen dominanssiin ja menestykseen kilpailussa. Tutkijat ehdottavat, että se voi voi parantaa myös liian luottavaisten ihmisten sosiaalista valppautta ja auttaa heitä menestymään kilpailussa statuksesta ja resursseista.

Tutkimuksen julkaisi PNAS.

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/testosteroni_vahentaa_sosiaalista_sinisilmaisyytta

 Kissan turkin väri – aggressiivisuus

For the study, the team of veterinary experts from the University of California Davis collected survey answers from an online questionnaire. From 1,274 cat owners, a range of data was requested, including fur color, their opinion on their cat’s aggressiveness towards humans and other domestic cats, how they displayed any combative features when dealing with humans and cats, and how their cats behaved at the veterinary clinic. The aggressiveness was ranked on a numerical scale.

As the survey reveals, female “orange” cats (tortoiseshells, calicos, and torbies), female black-and-white cats, and female gray-and-white cats all tend to be more aggressive towards humans during everyday interactions, handling, and veterinary visits. The calmest cats were those with gray, black, white or tabby fur.

http://www.iflscience.com/plants-and-animals/your-cats-fur-color-linked-its-aggressiveness

Muistin pinnistäminen saa sortumaan

Kun kyse on itsehillinnästä, ei edellisten epäonnistumisten muistaminen auta meitä suoriutumaan yhtään paremmin.

Nikolova selittää löydöksiä sillä, että ihmisten itsehillintä pitää parhaiten, kun he muistavat aiemmat onnistumisensa vaivatta.

Myös vallitseva mieliala vaikuttaa käyttäytymiseen. Nikolovan mukaan epäonnistumisten muistelu johtaa kielteiseen tunnetilaan.

– Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisillä on taipumus sortua houkutuksiin, kun he yrittävät parantaa oloaan.

lähde

Kuva näyttää miten tunteet vaikuttavat kehossasi

On siis mitattu, missä kehon alueella ihmiset kokevat muutoksia riippuen tunnetilasta.

Tunteet ovatkin monella tapaa yhteydessä koko kehon toimintaan.

Tunteiden tehtävä on muun muassa arvioida ympäristön miellyttävyyttä tai epämiellyttävyyttä tai kuinka meidän pitää muuttaa toimintaamme, kuinka rauhallisia voimme olla. Esimerkiksi inho on luonnollinen puolustumekanismi, joka varoittaa myrkytystilasta. Moraalinen vääryys ja siitä syntynyt inho voi myös tuntua kehossa samalla tavalla, varoitusmerkkinä sosiaalisesti vaarallisesta asiasta.

Tunteet säätelevät kehon toimintaa kaikilla tasoillla keskushermostosta hengityselimistöön, jopa ruansulatukseen asti.

– Ei ole siis yllättävää, että tunne-elämän muutokset saattavat näkyä somaattisina sairauksina, Nummenmaa toteaa.

– Tiedetään, että pitkään jatkuvat vihan ja kiukun tunteet ovat haitallisia sydän – ja verenkiertoelimien toimintaan. Pitkään jatkunut viha ja kiukku kuormittavat niitä, Lauri Nummenmaa kertoo.

Koskettaminen on siis tehokkain keino tuottaa voimakas tunne toiselle ihmisille, mikään muu ei vaikuta samalla tavalla.

Tutkimuksissa on todettu, että pelkästään miellyttävällä kosketuksella kuten paijaamisella voi olla huumaava vaikutus, sillä se laukaisee muutoksen aivojen endorfiinijärjestelmässä. Nummenmaa kuvailee puheessaan tutkimuksesta, jossa tyttöystävät koskettivat poikaystäviään hellästi, mutta ei seksuaalisesti. Muutos endorfiinijärjestelmässä voi olla voimakas, Mielenterveysseura toteaa artikkelissaan.

tunteet11109JOB_503_md

http://www.iltalehti.fi/mieli/2015091120332761_md.shtml

http://www.iltalehti.fi/mieli/2015091020325080_md.shtml

Geneettisesti lähimpänä tanskalaisia olevat kansat sijoittuivat parhaiten onnellisuustutkimuksissa.

Tutkimuksen toisessa osassa tutkijat tarkastelivat serotoniinin transportterigeenin eroja kansallisella tasolla. Kyseisen geenin kaksi eri versiota ovat aiemmin nousseet esiin monissa persoonallisuutta mittaavissa tutkimuksissa. Geenin lyhyt versio on yhdistetty neuroottisuuteen ja elämään tyytymättömyyteen, pitkä versio positiiviseen elämänasenteeseen ja elämään tyytyväisyyteen. Tutkijat tosin myöntävät, että geenin yhteys persoonallisuudenpiirteisiin on kiistanalainen.

Jos geenillä kuitenkin on yhteys onnellisuuteen, olisi se oiva kandidaatti selittämään tanskalaisten hyviä sijoituksia. Missään maailman väestössä geenin lyhyt versio ei nimittäin ole yhtä harvinainen kuin Tanskassa ja sen naapurinmaa Hollannissa. Myös USA:ssa tanskalaisjuuret tai geneettisesti heitä lähellä olevat ovat onnellisimpia.

———————————————————

Perinteisesti naiset ovat tunteneet itsensä hiukan onnellisemmiksi kuin miehet, mutta viime vuosina ero on tasoittunut.

Onnellisimpia ovat konservatiivit. Perinteisiä arvoja kannattavista naisista 40 prosenttia tunnustaa olevansa hyvin onnellisia. Heidän kannoillaan tilastossa ovat konservatiivimiehet. Liberaaleja arvoja kannattavat naiset ovat merkittävästi vähemmän onnellisia, ja liberaaleista miehistä vaian 20 prosenttia on hyvin onnellisia.

Minnesotan yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, että geenit ratkaisevat 48 prosenttia onnellisuudesta. Tämä on saatu selville tutkimalla eri perheissä kasvaneita identtisiä kaksospareja.

Elämäntapahtumilla on jopa 40 prosentin osuus siihen, miten onnelliseksi ihminen kunakin hetkenä itsensä tuntee: jokainen tietää, miten mielialaa heiluttavat avioliiton solmiminen, avioero, lasten syntymät, muutto, uusi työpaikka, työttömäksi joutuminen tai sairastuminen.

15 maailman onnellisinta kansakuntaa:

  1. Sveitsi
  2. Islanti
  3. Tanska
  4. Norja
  5. Kanada
  6. Suomi
  7. Alankomaat
  8. Ruotsi
  9. Uusi-Seelanti
  10. Australia
  11. Israel
  12. Costa Rica
  13. Itävalta
  14. Meksiko
  15. Yhdysvallat

http://www.hs.fi/tiede/a1405906549303

http://tieku.fi/ihminen/genetiikka/onnellisuus-onnen-resepti-loytyy-pohjoismaalaisten-geeneista

http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2013-12-22/Puolet-onnellisuudesta-on-kiinni-geeneist%C3%A4-%E2%80%93-mutta-itsekin-voit-vaikuttaa-paljon-3316938.html

 

Luonnon lähellä oleminen vähensi rikollisuutta

Viheralueet parantavat myös yhteisöllisyyttä.

Luonnon läheisyys näyttää vähentävän rikollisuutta ja lisäävän ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, osoitti Britanniassa tehty tutkimus.

Tutkimuksessa arviointiin asuinalueiden vihreyttä ja kysyttiin ihmisiltä yhteisöllisyyden kokemuksista ja luonnon herättämistä tunteista. Saatuja tietoja tutkijat vertaisvat rikollisuuslukuihin.

Luonnon läheisyys selitti kahdeksan prosenttia vaihtelusta yhteisöllisyyden kokemuksissa ja neljä prosenttia rikollisuuden määrässä. Tutkijoiden mukaan lähellä sijaitseva luonto ehkäisee rikollisuutta jopa alueilla, joissa asukkaiden sosioekonominen asema on huono.

Yhteys luontoon tai sen puute on lähes yhtä merkittävä rikollisuuden taustatekijä kuin ihmisen heikko sosioekonominen asema. Tämä selittää viisi prosenttia rikollisuuden vaihtelusta.

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/luonnon_laheisyys_vahentaa_rikollisuutta

————->

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s