Kiina luopuu yhden lapsen politiikasta

Kiina luopuu 1970-luvulla alkunsa saaneesta yhden lapsen politiikasta.
Uutistoimisto Xinhuan mukaan hallitseva kommunistipuolue on päättänyt, että kaikki pariskunnat saavat jatkossa hankkia kaksi lasta.

Päätös oli osa puoluejohdon talouslinjauksia seuraavalle viisivuotiskaudelle.

Väestökasvun hillitsemiseksi aloitettua tiukkaa perhesuunnittelua on höllennetty jonkin verran jo aiemmin. Kaksi vuotta sitten toinen lapsi sallittiin vanhemmille, jos ainakin toinen heistä oli itse omien vanhempiensa ainoa lapsi. Suhteellisen harva kuitenkin tarttui mahdollisuuteen.

Lisäksi jo tähän saakka maaseudulla on ollut mahdollista hankkia toinen lapsi, jos ensimmäinen lapsi on tyttö.

– Kiinassa ei ole odotettavissa mitään väestöräjähdystä tai vauvabuumia tämän päätöksen seurauksena. Kaupungeissa koulutettu väestö tuskin lähtee hankkimaan yhtä lasta enempää, koska lapselle halutaan taata mahdollisimman hyvä elämä ja koulutus. Nämä vaativat rahaa, Kallio muistuttaa.

Käytäntö on vääristänyt Kiinan väestön sukupuolijakaumaa, kun perinteinen yhteiskunta on suosinut poikalapsia tyttöjen kustannuksella. Tämän seurauksena Kiinassa lasketaan olevan jopa 20 miljoonaa naimatonta miestä vuoteen 2020 mennessä.

– Miesten liiallinen määrä naisiin verrattuna on alkanut vähitellen muodostua ongelmaksi Kiinassa. Vielä ei kuitenkaan ymmärretä, kuinka suuresta ongelmasta on kyse, Kallio sanoo.

one-child-policy-poster-propaganda

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1446095912072.html

Kiinan yhden lapsen politiikka käynnistettiin 35 vuotta sitten, mutta siihen alettiin aika pian sallia pieniä poikkeuksia. Vuonna 2013 tuli kuitenkin iso muutos, kun kaikki perheet, joissa jompi kumpi vanhemmista oli ainut lapsi, saivat anoa lupaa hankkia toinen lapsi. 90-luvulta lähtien Kiinan kokonaishedelmällisyysluku on pudonnut koko ajan, ja nyt se on noin 1,4. Vuoden 2013 muutoksen jälkeen odotettiin, että vuosittain syntyy 2 miljoonaa lasta enemmän kuin aikaisemmin. Vuonna 2014  lisäystä oli 470 000 ja 2015 toukokuun loppuun mennessä koko maan yli 11 miljoonasta luvan hakuun oikeutetuista vain 1,45 miljoonaa haki sitä.

Vanha väestö ja matala syntyvyys on ’uusi normaali’
Kiina on edelleen maailman väkirikkain maa, mutta sen väestörakenne on heikkenemässä. Vuonna 2014 yli 65-vuotiaita oli 137 miljoonaa (10,1 % väestöstä). Vanhusväestön osuus ei ole vain korkea, vaan sen muutos on tapahtunut nopeasti. Kun 1960-luvun babyboomissa syntyneet tulevat 65-vuoden ikään, muutos nopeutuu entisestään. WHO:n ennusteen mukaan vuonna 2050 Kiinan väestöstä 35 % on yli 60-vuotiaita.

Pitkään kestänyt matala syntyvyys on aiheuttanut ongelmia ikäryhmien toisessa päässä. Vuonna 1982 oli 0-14 -vuotiaita 33,6 %, mutta vuonna 2010 enää vain 16,6 %. Myös työikäisten määrä on vähentynyt. Vuodesta 2012 lähtien työikäisten määrä on vähentynyt useita miljoonia joka vuosi, sillä työikäiset myös ikääntyvät. Tämä on suuri shokki Kiinalle, joka on ollut kauan ’maailman tehdas’, sillä enää ei ole riittävää määrää työväestöä tukemaan Kiinan talousihmettä.

Koska väestön ikääntyminen ja matala syntyvyys vähentävät työikäisen väestön määrää, se asettaa tulevaisuudessa perheille ja yhteiskunnalle suuria paineita. Yhden lapsen politiikka on johtanut ’4-2-1’-perhemalliin, ja sen vuoksi nuorilla on vaikeuksia selvitä vanhempien sukupolvien auttamisesta.

Ennusteen mukaan vuonna 2020 on 49 miljoonaa 24-28 -vuotiasta miestä ja vain 39 miljoonaa 22-26 -vuotiasta naista, eroa on 10 miljoonaa! Tästä syystä suuri osa miehistä tulee jäämään naimattomiksi ja se aiheuttaa perheille ja yhteiskunnalla uudenlaisen riskin.

Syntyvyyden säännöstelyllä voidaan vaikuttaa paljon väestörakenteeseen. Vuoteen 2020 mennessä on koko maassa työllisyyskriisi, eläkeläiskriisi ja niistä tulee yhteiskunnalle valtava haaste. Nyt pitäisi vapauttaa toisen lapsen hankinta, sen jälkeen luopua koko lapsirajoituksesta ja rohkaista lasten hankintaan. Ne eivät kaikkea ratkaise, mutta ovat suora ja käytönnöllinen tapa lähestyä ongelmaa.

Matala syntyvyys vaikuttaa taloudelliseen kehitykseen
Kiinan väestöongelmista on ollut nähtävissä merkkejä jo pitkään. Vuonna 2012 havaittu työikäisen väestön nettovähenemisen lisäksi uusi hälyttävä merkki on se, että lapsentekohelpotuksista huolimatta sillä ei ole ollut suurta vaikutusta, odotettua neljättä babyboomia ei ole tullut.

Kiinan kolmas baby boom oli 1986-1990 ja sen perusteella olisi pitänyt ilmaantua uusi baby boom. Kun sen lisäksi vuoden 2013 lopulla helpotettiin toisen lapsen hankintaa, viranomaiset olivat vakuuttuneita, että syntyvyys tulee lisääntymään. Mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole ollut havaittavissa minkäänlaista baby boomia.

Baby boomia odottavat eivät ole huomanneet, että kiinalaisten halu tehdä lapsia on erittäin matala. Vuoden 2010 väestölaskennassa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,18, mutta tutkijat uskovat, että oikea luku on 1,4. Sekin on kaukana väestömäärän tasaisena pitävästä luvusta 2,1. Lastenhankintahaluissa ja syntymäluvuissa on yhä iso ero. Viisi vuotta kestänyt seurantatutkimus osoitti, että vain kolmannes perheistä, jotka olisivat voineet hankkia toisen lapsen, teki niin. Osa sanoi, että he haluaisivat, mutta eivät kuitenkaan hankkineet. Tulos ei ihmetyttänyt tutkijoita, sillä lapsen hankintaa vaikeuttaa vielä kolme tekijää: lapsen hankintaa siirretään kunnes se ei enää onnistu, hedelmättömyys ja se että lopulta valitaan mieluummin ura kuin toinen lapsi.

Koska matala syntyvyys vaikuttaa talouteen viiveellä, sen vakavia seurauksia ei osata arvioida riittävästi. Tilanne on hyvä muutaman vuosikymmenen, mutta sitä joudutaan myöhemmin maksamaan sata vuotta takaisin, ja se on iso taakka taloudelliselle kehitykselle. Osa on sitä mieltä, että Kiinan tämänhetkisen talousahdingon pääasiallinen aiheuttaja on väestörakenne. Se vähentää investointeja ja edelleen lisää talouden alamäkeä.

Tutkijoiden mielestä edellä mainituista syistä johtuen toisen lapsen hankkiminen pitäisi vapauttaa kokonaan jossain vaiheessa.

http://kiinastasuomeksi.blogspot.fi/2015/10/onko-kiinan-yhden-lapsen-politiikka.html

Shanghaissa haastattelut tehtiin 80 alueella, ja vastauksia saatiin 2367 kappaletta.  Haastattelut on tehty vuonna 2013, joten haastateltavat ovat olleet haastatteluhetkellä 25–34 –vuotiaita.

Vaikka Kiinassa on voimassa yhden lapsen politiikka, lapsiluku on tärkeä.  Tutkimukseen osallistuneiden lapsilukutoive on pieni, 40 % haluaa yhden lapsen, 56 % mielestä kaksi lasta olisi ihanne.  Keskimääräinen toive on 1,59, mikä on paljon pienempi kuin USA:ssa mutta suunnilleen sama kuin Japanissa. Maalais- ja kaupunkilais-hukoun omaavien lapsilukutoiveissa ei ole suurta eroa.

Vähintään ylempitasoisen yliopistokoulutuksen omaavista lähes kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että paras lapsiluku olisi kaksi. Tämä on korkeampi osuus kuin muilla koulutustasoilla. Vaikuttaa siltä, että kalliiksi tuleva toisen lapsen synnyttäminen ei estä korkeasti koulutettuja pitämästä toisen lapsen hankintaa hyvänä asiana.

Lapsilukutoive ja yhden lapsen politiikka eivät ole kaukana toisistaan. Niistä, joiden mielestä yksi lapsi on ihanne, 94 % aikoo tehdä vain yhden lapsen. Kahta lasta ihanteena pitävistä haastatelluista 75 % suunnittelee hankkivansa kaksi lasta ja 25 % aikoo hankkia kuitenkin vain yhden lapsen.

Vaikka Shanghaissa on tarjottu, kuten Ylen uutisessa mainitaan, lisähelpotusta toisen lapsen hankintaan, elinkustannukset ovat kuitenkin korkeat ja lasten hyvä koulutus on erittäin kallista. Siksipä, vaikka 56 % shanghailaisista 80-luvulla syntyneistä pitää kahta lasta perheessä ihanteena, toive ei ole kaikille realistinen taloudellisten syiden vuoksi. Fudanin yliopiston tutkimuksen haastateltavat kuuluvat helpotuksen piiriin, sillä saman tutkumuksen mukaan lastenhankita keskittyy naisilla 30-vuoden, miehillä 31-vuoden ikään. Toisen lapsen hankinta tulee luonnollisesti vasta sen jälkeen. Haastatellut henkilöt ovat tänä vuonna 27-36 -vuotiaita.

http://kiinastasuomeksi.blogspot.fi/2015/01/shanghailaisten-toisen-lapsen-politiikka.html

Kiinan ikääntymisen kansallinen komitea piti 13.4. Pekingissä kokouksen, jossa komitean johtaja Wang Yong kertoi, että vuoden 2014 lopussa Kiinassa oli 212 miljoonaa yli 60-vuotiasta henkilöä mikä on 15,5 % väestöstä. Vanhusten osuus kasvaa Kiinassa nopeasti, sillä elinajanodote kasvaa ja yhden lapsen politiikka pienentää nuoren väestön osuutta.

Asiantuntijat arvioivat, että vuoteen 2050 mennessä Kiinan vanhusväestö on jo 480 miljoonaa, mikä olisi enemmän kuin kolmasosa Kiinan väestöstä ja koko maailman vanhusväestöstä se olisi neljännes.

Yhteiskunnalle tulevat velvollisuudet tulevat kasvamaan, sillä hyvin iäkkäiden ja toimintakyvyltään rajoittuneiden määrä tulee kasvamaan.  Joka vuosi tulee miljoona uutta 80-vuotiasta, ja niiden määrä, joiden selviäminen on osittain tai kokonaan avun varassa, kasvaa koko ajan.  Vuoden 2010 lopussa apua tarvitsevia oli 33 miljoonaa ja vuonna 2013 jo 37,5 miljoonaa. Vuonna 2015 heitä ennustetaan olevan 40 miljoonaa.

Kiinan kasvanut vauraus aiheuttaa myös oman osuutensa ongelmaan, sillä maaseudulla syntyneet lapset ovat muuttaneet aikuistuessaan kaupunkeihin siirtotyöläisiksi ja vanhemmat ovat jääneet viljelemään maata. Vanhempien ikääntyessä heidän kuntonsa heikkenee ja he tarvitsevat enemmän terveyspalveluja. Maalle jääneistä vanhuksista huolehtiminen ja heidän terveydenhuoltonsa pitää ratkaista nopeasti.

Kiinassa lapset ovat perinteisesti huolehtineet vanhemmistaan, mutta myös lapsettomien ja  yksinasuvien vanhusten määrä lisääntyy nopeasti. Lapsettomia vanhuksia oli vuonna 2013 jo yli 100 miljoonaa.

Pienituloisten ja köyhien vanhusten määrä on yhä melko iso, vuonna 2012 heitä oli 23 miljoonaa. Tämä aiheuttaa ongelmia palvelujan hankkimisessa, sillä tavalliselle väestölle palvelut ovat maksullisia.

http://kiinastasuomeksi.blogspot.fi/2015/04/kiinan-kasvava-vanhusvaesto.html

Onneksi kiinalaisella professorilla on ratkaisu ongelmaan, eli miehet joutuvat jakamaan naiset.

News reports say that China’s gender ratio at birth is about 1.02 to 1.07 boys born for every girl, an imbalance created because of the one-child policy and the cultural preference for male children. As a result, men, especially in rural China, are finding it increasingly difficult to get married. In fact, the nation is expected to have 30 to 40 million bachelors by the year 2020.

In the face of such alarming statistics, Prof Xie wrote an essay highlighting what he believes is the most obvious solution – that men of lower incomes should share wives. He reasoned that the huge demand for wives would increase their value, making them unaffordable to poorer men. “Men with high incomes will have an advantage in finding women, because they can afford the high price,” he wrote. “And what about the low income men? One way is for several men to band together to find a wife.”
wife-sharing2-600x608http://www.odditycentral.com/news/chinese-professor-suggests-men-with-lower-income-could-share-wives-to-solve-bachelor-crisis.html

Joittenkin mielestä kuitenkin puheet Kiinan vääristyneestä sukupuolijakausta on liioittelua:

Esim. Alan Weismanin kirjassa – Maailma täynnä meitä – puhutaan aiheesta tähän sävyyn:

”Toinen vähemmän väkivaltainen syy Kiinan ilmeiseen poikaylimäärään on monien tutkijoiden mukaan tyttöjen syntymien salaaminen” Sekä YK:n että Kiinan väestönlaskijat ovat huomanneet, että Kiinan vinoutunut sukupuolijakauma oikenee kun tarkastelleen koulun alottaneita lapsia: paikallisia perhesuunnittelijoita lahjotaan laskemaan lapset alakanttiin, minkä lisäksi teollisuuden kasvu on helpottanut ylimääräisten tyttöjen piilottamista. Lapsia lähetetään usein setien tai tätien luo toisiin maakuntiin, eikä paikallisviranomaisille ole mitään keinoa selvittää onko täti pannut lapsikatraan joukkoon yhden tai kaksi omaa tytärtään. Lisäksi hedelmättömyydestä kärsivät tai rikkaat pariskunnat usein adoptoivat maansisäisesti kiinalaisia tyttölapsia”

Omat kommentit: Kiina voisi luopua kokonaan rajoitteista, koska kun katsoo muita maita Itä-Aasissa niin siellä on syntyvyys kohtuu matala vaikka mitään rajoituksia lasten suhteen ei ole. Tämä johtuu siitä, että monet Itä-Aasian maat mukaanlukien Kiina ovat urbanisoituneet nopeasti, eikä kaupungeissa yleensä haluta tehdä paljoa lapsia. Vaikka Kiina kokonaan luopuisi rajotteista, niin syntyvyys tuskin nousisi kovin paljoa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s