Venäjän syrjäseudut rappiolla ja autioitumassa

Venäjä on erittäin iso maa, lähes puolet isompi kuin Eurooppa pinta-alaltaan. Siellä on kyliä ja kaupunkeja maa täynnä. Kommunismin aikana monet kylät oli yhden valtion omistaman teollisuus-haaran työllistämänä ja kun Neuvostoliitto romahti niin loppui myös työt eikä heillä ollut mitään varasuunnitelmaa. Tämän seurauksena monet onkin jättänyt kylät ja suunnannut työn perässä kohti isoja miljoonakaupunkeja, jättäen tuhannet kylät autioitumaan ja romahduksen pisteeseen.

Venäjän perinteissä kulttuurissa Venäjän kyliä on aina pidetty ns. Venäjän sieluna ja kylien autioituminen on siten nähty karmivana asiana.

Russia’s soul is tied up with its villages, and the fact that those villages are rapidly disappearing means that the country itself is in danger of dying an untimely death. The “dying villages” become a microcosm of a “dying nation

Aiheesta on kirjoitettu paljon kirjoja, kuten:  The Last Man in Russia: The Struggle to Save a Dying Nation

41cIzcSJj6L._SX333_BO1,204,203,200_

Vuonna 2002 Venäjän väkiluku oli 145.6 miljoonaa ja 20 suurinta kaupunkia omasi 33,2 miljoonaa asukasta. Vuonna 2014 asukasluku oli 143,7 miljoonaa ja top 20 kaupungissa asui 36,1 miljoonaa. Eli vaikka Venäjän asukasluku väheni 2 miljoonalla niin isot kaupungit sai 3 miljoonaa uutta asukasta. Noin 3000 kylää hylätään Venäjällä vuosittain.

Across Russia rural communities are dying. The most recent census found that of Russia’s 155,000 villages, 13,000 have been deserted, and another 35,000 have seen their populations dwindle to fewer than 10 inhabitants.

———————————————————————————

Pohjois-Venäjällä on tuhansia hylättyjä kyliä. Monet kylät on vaikeasti tavoitettavissa huonojen teiden vuoksi etenkin talvella tai keväällä, joten asukkaiden pitää säästää ruokaa viikoiksi varmuuden vuoksi.

20145212364112949_8

Puuteollisuus on yksi Pohjois-Venäjän vielä toistaiseksi elinvoimaisista aloista, sillä saattaa tienata jopa 800 dollaria kuukaudessa.

20145212364908975_8

Tuhansia tehtaita hylättiin Neuvostoliiton romahdettua, useimmat niistä lepää raunioina hylättynä.

20145212365690818_8

Näihin kyliin jääneet kärsivät usein alkoholismista, ilmeisesti siellä ole muutakaan tekemistä.

20145212366143163_8

Monet uskonnolliset rakennukset ja luostarit niinikään lepää hylättyinä vailla käyttöä, kuten tämä 1500 luvun Alexandro-Oshvensky luostari.

20145212367908622_8

Jotkut ovat jääneet sinne elämään perinteistä elämää, mutta etenkin nuoret tuppaavat muuttamaan kaupunkeihin mahdollisuuksien perässä.

20145212364658522_8

Syrjäseutujen asukit on kuitenkin isoissa kaupungeissa ihan ulapalla eikä välttämättä sopeudu täysin sinnekään.

“People are leaving their villages for big cities. But they often don’t know what to do there, so they can’t find a job or a family, build a life.”

Ei asia välttämättä ole niin negatiivinen, sillä jotkut uskonnolliset ryhmittymät kuten vanhauskoiset, kasakat ja muut ääri-ortodoksit on pikkuhiljaa asuttamassa noita hylättyjä kyliä uudelleen.  Ehkä Venäjä voisi myös houkutella amisseja ja muita maaseudun ystäviä muuttamaan sinne.

Kaikkialla maailmassahan trendi on se, että ihmiset muuttaa kaupunkeihin hyläten maaseudun paremmin elintason toivossa. Ääriuskovaiset on kuitenkin poikkeus sääntöön, he usein kokevat kaupunkielämän uhkana heidän uskolleen joten he mieluummin asuvat syrjässä. 50 vuoden kuluttua voi hyvin olla, että Venäjän maaseudulla ja syrjäseuduilla ei elä muutakuin ääri-ortodokseja.

Putinin ja Venäjän nykyhallinto tuskin haluaa nykyisen maaseudun autioitumis.trendin jatkuvan koska kaupungeissa ihmisistä tulee aina liberaalimpia ja kansainvälisempiä, joka on ristiriidassa Putinin arvokonservatiivisten tavoitteiden kanssa.

Videolla tyypillistä Venäjän maaseutua:

Näin asiasta toiseen, niin Venäjän maaseudulla on kuitenkin erinomainen potentiaali jos joku viitsisi jäädä sinne.

Jotkut saattavat luulla, että Venäjän maatalous on huonossa hapessa. Siinä on totta se, että olemassa olevista maatalouden resursseista on käytössä vain osa. Näin on ollut jo pitkään. Viljan vientimaa Venäjä jo on, useimpina vuosina. Lihan ja maidon osalta omavaraisuus liikkuu 80 prosentin molemmin puolin. Perunan omavaraisuus on käytännössä sata. Vladivostokista Habarovskin kautta Komsomolskiin körötellessä näytti siltä, että radanvarren peltojen käyttöaste oli korkeintaan 10 prosenttia. Ilmeisesti Neuvostoliiton jälkeisellä Venäjällä on satsattu muihin tuotantosektoreihin kuin maatalouteen. Siellä on kaiketi katsottu, että fossiilisen energian vientituloilla saadaan ostetuksi syötävää sen verran kuin kulloinkin tarvitaan. Näin on myös käynyt. Lähes kaikkia haja-asutusalueen asumuksia kiertää edelleen aita. Usein se kätkee sisäänsä erinomaisesti hoidetun puutarhan. Venäläiset tunnustavat auliisti, että kotipuutarhat ovat lähestulkoon välttämättömiä nälän pitämiseksi loitolla.

MoskovaanHorsmaa-2-1024x682

Enimmäkseen viljelemättömät aukeat puskivat horsmaa ja matalaa pusikkoa. Sellainen käsitys jäi, että päämäärätietoisella hyökkäyksellä ja runsaalla varojen käytöllä parhaat paikat saataisiin viljan kasvuun kolmessa vuodessa.

http://www.maaseutumedia.fi/paljonko-venajan-maatalous-tuottaa-ruokaa/

Lähteet:

https://www.rt.com/news/rural-russia-dying-villages-411/

http://www.aljazeera.com/indepth/inpictures/2014/05/pictures-russia-decaying-village-20145212242508695.html

http://www.mcclatchydc.com/news/nation-world/world/article24549709.html

http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/3984951.stm

http://www.amazon.com/The-Last-Man-Russia-Struggle/dp/0465074987

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s