Valokuva­reportaasi syrjä-Suomesta

Yle teki vaihteeksi hyvän jutun syrjäseuduista joku aika sitten. Tässä jutussa muutamia pätkiä siitä.

”Suomalaiset muuttavat kasvukeskuksiin. Maaseudun tyhjeneminen kiihtyy. Kaikki eivät kuitenkaan halua kaupunkiin.”

Kuhmo_lahtokuva

Perhe asuu Kuhmon Saunajärven perimmäisissä talossa lasten ja useiden eläinten kanssa. Perhe on asunut viisi vuotta talvisodan taistelumaastojen keskellä kaukana Kuhmon keskustasta.
Kaksostyttöjen koulumatka on 55 kilometriä päivässä yhteen suuntaan. Matka taittuu taksikyydillä, noin 45 minuuttia suuntaansa. Lähin naapuri on kuuden kilometrin päässä. Leikkikavereita on saman tien varrella mutta kauempana kuin lähimmässä naapurissa.  ”Marjat ja lihat saadaan metsästä. Munat saadaan omista kanoista.
Perheen Zami-koirassa on saksanpaimenkoiran ja Karpaattien suden sukua.

Lieksa_3.

Lauri ja Raili asuvat Lieksan Kelvän saaressa Pielisellä läpi vuoden. Kelvän saaresta on 39 kilometriä lähimpään kauppaan. Lähin talo on neljän kilometrin päässä samassa saaressa. Saaressa asuu vakituisesti neljä henkeä. Tämä on ollut aiemmin sellainen sekatila, luontaiselinkeinotila. On tuotettu oma maito ja liha. Omaa viljaa on ollut myös. Viljeltiin ruista ja vehnää. Lisäksi on kalastettu ja tehty metsätöitä. Kaupasta ei tarvinnut ostaa kuin suola, kahvi ja sokeri. Aluksi maito vietiin käsikärryillä rantaan ja siitä mantereelle. Sähköt tuli vuonna 1981. 4G-mokkula toimii nyt yllättävän hyvin. Silloin kun oli kaapelilla yhteys, ongelmia oli usein

Valtimo_4.

Erakkomunkki Stefanos on asunut kymmenen vuotta Valtimon Rasimäen kylässä. Hän tuli maalaamaan Valtimon ortodoksisen kirkon ikoneita ja jäi paikkakunnalle. Porista kotoisin oleva Veli Stefanos oli aiemmassa elämässä 30 vuotta kouluttajana R-kioskilla. ”Ruokavalio on muuttunut paljon sellaiseksi lähiruuaksi. Mitä enemmän on rahat loppu, sitä lähempänä on lähiruoka. Sitä se on minun ruokalista: perunaa, porkkanaa, lanttua. Naapurit ovat pitäneet minusta huolta, että olen saanut kaikkia näitä.”Säästän joka asiassa. Lämmitän taloa puilla. Sähkössä esimerkiksi nyt palaa vain yksi lamppu. Sekin on kolmen watin lamppu. Olen selvittänyt tarkkaan sen kulutuksen.” ”Elän marraskuun alusta maaliskuun loppuun tässä talossa erakkona. En näe viiteen kuukauteen ihmisiä. En tapaa ketään enkä käy kaupassa.  Pakastin on jo täynnä tätä erakkovaihetta varten. 

Rautavaara_5.

Satu asuu Rautavaaran Angervikon kylässä. Rautavaaran keskustaan on 12 kilometriä. Kymmenen vuotta sitten hän palasi takaisin Rautavaaralle Etelä-Suomesta ja ulkomaan kierrokseltaan. Rautavaaralainen metsuri on 37-vuotias. Muita hänen ammattejaan ovat hevostenhoitaja, eräopas ja hieroja. Väitin, että en koskaan tule takaisin. Sitten totesin, että täällä on oikeastaan kaikki, mitä tarvitsen. Täällä on tilaa. Kaikki minun harrastukseni ovat sellaisia, että väljä asuminen ja luonto kuuluvat asiaan. Täällä on sitä.” : ”Nauroin, kun lähdin aikaisessa vaiheessa peräkammarista pois. Nyt kun muistan, mitä etuja siinä on, en lähde pois. Kun on tällainen eläinlauma, äiti ja isä auttavat. Se mahdollistaa liikkumisen. Tämä on sellainen symbioosi. Tämä on minun mielestä aika luonteva ratkaisu asua näin.”

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s