Moraali ja abstrakti ajattelu – Miten afrikkalaiset eroavat länsimaalaisista

  • Nimimerkki nevercrywolf:n suomennos Afrikkalaisten ja Länsimaalaisten eroista abstraktin ajattelun tiimoilta.
  • En itse jaksa ottaa kantaa asiaan sen suuremmin, jokainen voinee muodostaa oman mielipiteensä asiasta.

Moraali ja abstrakti ajattelu – Miten afrikkalaiset eroavat länsimaalaisista

Gedaliah Braun

Olen amerikkalainen ja olen opettanut filosofiaa useissa afrikkalaisissa yliopistoissa v. 1976-1988, elin siihen aikaan Etelä-Afrikassa. Saapuessani en tiennyt paljoakaan mantereesta tai väestöstä, mutta aloin nopeasti oppimaan. Huomasin esimerkiksi että afrikkalaiset harvoin pitivät lupauksensa eivätkä nähneet mitään aihetta pyytää anteeksi rikkoessaan lupauksia. Oli ikäänkuin he olisivat tietämättömiä siitä, että olivat tehneet jotakin joka vaati anteeksipyynnön.

Vei vuosia ennenkuin ymmärsin miksi afrikkalaiset käyttäytyvät tällä tavalla, mutta luulen että osaan nyt selittää käyttäytymistä joka kuvaa Afrikkaa. Uskon että moraali vaatii abstraktia ajattelua — kuten myös tulevaisuuden suunnitteleminen — ja että abstraktin ajattelun puute selittää monta asiaa jotka ovat tyypillisiä afrikkalaisille.

04b-Zulus

Tämä pohjautuu päätelmiin asuttuani yli 30 vuotta afrikkalaisten seassa.

Ensimmäiset aavistukset abstraktin ajattelun puutteesta tuli siitä mitä opin afrikkalaisista kielistä. Kysyin nigerialaisilta oppilailta miten he sanovat omalla kielellään: kookoshedelmä on noin puolessavälissä puuta. ”Et voi sanoa sellaista, voit vain sanoa että se on ’ylhäällä’.” Entä miten sanotaan että se on puun latvassa?. ”Ei, voit vain sanoa että se on ’ylhäällä’.” Heillä ei näyttänyt olevan minkäänlaisia keinoja ilmaista järjestyksiä.

Nairobissa opin lisää afrikkalaisista kielistä kun kaksi naista olivat yllättyneitä nähdessään englanninkielen sanakirjan. ”Eikö englanti ole äidinkielesi?” Vastasin kyllä. ”Miksi sitten tarvitset sanakirjaa?”

He olivat hämmentyneitä siitä että minä tarvitsin sanakirjaa, ja minä olin hämmentynyt heidän hämmennyksestään. Selitin että joskus kuulee sanan josta ei ole varma ja haluaa löytää sanan merkityksen. ”Mutta jos englanti on sinun äidinkielesi, miten voi olla sanoja joita sinä et tiedä?” Vastasin ettei kukaan tiedä äidinkielensä kaikkia sanoja.

Mutta me tiedämme kikuyukielen kaikki sanat; jokainen Kikuyu tietää” oli heidän vastauksensa. Vähitellen aloin ymmärtämään että koska heidän kielensä on pelkästään suullista, se on olemassa ainoastaan Kikuyu-ihmisten mielissä. Kirjallinen kieli taas on olemassa miljoonissa kirjoitetuissa sivuissa, ja siten sen hallitseminen kokonaisuudessaan on huomattavasti vaikeampaa kuin pelkästään suullisen kielen hallitseminen, suullisessa kielessä sekä kieli että ajattelu on köyhempää.

Afrikkalaiset kielet ovat köyhiä ainoastaan vertailussa länsimaisten kielten kanssa. Afrikkalaisen kielen sanakirjoja on vain muutama, koska afrikkalaiset eivät tarvitse niitä.

Kyselyni zulunkielestä alkoivat kun soitin Johannesburgin yliopiston afrikkalaisen kielen osastolle ja juttelin valkoisen kundin kanssa. ”Esiintyikö sana ’tarkkuus’ zulunkielessä ennen yhteyksiä Eurooppaan?” Hän vastasi ”Oi, tuo on erittäin eurokeskeinen kysymys!” eikä hän suostunut vastaamaan. Soitin uudestaan, juttelin toisen valkoisen kundin kanssa ja sain lähes saman vastauksen häneltä.

Sain vastauksen vasta puhuttuani nuoren mustan kundin kanssa. Hän oli erittäin kiinnostunut kysymyksistäni. Hän selitti että zulunkielellä sana ’tarkkuus’ tarkoittaa ”tehdä suora linja”.

Hän vakuutti että sanaa käytetään myös kuvaamaan ”lupausta”. Kysyin miten sanaa ”vastuu” kuvataan. Hän selitti että zulunkielellä se tarkoittaa ”kun jalat sidotaan”. Jos zuluilla ei ollut ymmärrystä lupauksesta, miten heillä voisi olla ymmärrystä vastuusta? Afrikkalaiset pettivät usein lupauksensa eivätkä koskaan pyytäneet anteeksi – ikäänkuin lupauksen rikkominen ei vaatisi anteeksipyyntöä.

Kun musta ihminen ”lupaa”, hän tarkoittaa ”ehkä teen tai en”. Sanoin että silloin lupaaminen on pelkkää hölynpölyä, koska lupauksen perimmäinen tarkoitus on sitoutua tiettyyn toimintaan. Muussa tapauksessa sanotaan ”Voin yrittää mutta en voi luvata”. Musta kundi tajusi vasta silloin mitä valkoiset tarkoittivat. Romanialainen ystävä tiivisti asian niin, että kun musta ihminen ”lupaa”, tarkoittaa hän ”yritän”.

03a-KikuyuWoman

Kyvyttömyys pitää lupauksia ei ole kielellinen ongelma. On käsittämätöntä etteivät he ole oppineet todellista tarkoitusta vaikka ovat asuneet valkoisten kanssa pitkän aikaa, eikä ole pelkkää sattumaa että sama ilmiö näkyy Nigeriassa, Keniassa ja Papua Guineassa, missä olen myös asunut. Todennäköisempää on että afrikkalaisilla ei ole ymmärrystä sanan oikealle merkitykselle. Se viittaa älyllisen kapasiteetin tiettyihin eroavaisuuksiin.

Zulujen vastine vastuu-sanalle: ”jaloista sidottu” kertoo miten he ottivat abstraktin käsityksen ja muuttivat sen fyysiseksi. Jalat, köysi ja sidonta ovat asioita joita mustat afrikkalaiset ymmärtävät. Vastuu sitoo kyllä ihmistä, mutta moraalisesti, ei fyysisesti. Se on abstrakti käsite, minkä tähden sille ei löydy sanaa Zulussa.

Abstraktit käsitteet eivät ole paikkaan tai aikaan sidottuja, ne voidaan ymmärtää vain aisteilla. Ne ovat yleensä asioita joita ei ole olemassa. ”Mitä tapahtuisi jos kaikki heittäisivät roskia joka paikkaan?”, viittaa johonkin jota emme toivo tapahtuvan, mutta jota voimme pohtia.

Olen pitkään uskonut että mustilta puuttuu itsetietoisuus, joka kehittää abstrakteja käsityksiä.

Aika on toinen abstrakti käsitys minkä ymmärtämisellä afrikkalaisilla on vaikeuksia. Tulevaisuus ei ole olemassa heille. Se tulee olemaan olemassa, mutta se ei ole olemassa juuri nyt. Ihmiset joilla on vaikeuksia ajatella asioita joita ei ole olemassa, heillä on myös vaikeuksia ajatella tulevaisuutta.

Zulunkielessä sana ”tulevaisuus” –isikhati–tarkoittaa myös aikaa. Heillä ei ole sanaa joka kuvaa menneisyyttä, eli aikaa ennen nykyisyyttä. Menneisyys oli olemassa, mutta ei ole enää. Ihmiset joilla on ongelmia ajatella asioita joita ei ole olemassa, heillä on myös vaikeuksia ajatella menneisyyttä ja tulevaisuutta.

Tällä on selkeä vaikutus käsitteisiin kuten kiitollisuus ja uskollisuus, joita olen huomannut puuttuvan afrikkalaisilta. Me tunnemme kiitollisuutta asioista jotka tapahtuivat menneisyydessä, mutta niille joilla ei ole käsitystä menneisyydestä ei myöskään kehity kiitollisuuden tunteita.

Miksi minulta vei yli 20 vuotta ennenkuin huomasin tämän? Meidän käsityksemme ajasta on niin syvälle juurtunutta ettemme ole tietoisia siitä mahdollisuudesta etteivät muut ehkä jaa samoja kokemuksia kanssamme, se ei edes käy mielessä. Joten emme näe sitä, vaikka todisteet olisivat suoraan edessämme.

f4.5noflash_85mmRasta2

Artikkeli eteläafrikkalaisessa mediassa koskien mustien ongelmia matematiikassa:

    ”[Xhosa] on kieli missä monikulmiolla ja tasolla on sama määritelmä… missä käsitteet kuten kolmio, neliskulmio, pentagoni ja kuusikulmio kuvataan samalla sanalla”  (”Finding New Languages for Maths and Science,” Star [Johannesburg], July 24, 2002, p. 8.)

Yhdysvalloissa mustilla kerrotaan olevan taipumus arvioida aikaa, numeroita ja tilaa sen sijaan että pyrkisivät täydelliseen tarkkuuteen. He ovat toisin sanoen myös huonoja matematiikassa. Onko pelkkää sattumaa että kolme erittäin abstraktia käsitettä – aika, tila ja numerot – ovat juuri ne käsitteet joita mustilla on vaikeuksia ymmärtää?

Zulun sanakirjassa ”numeron” sana — ningi — tarkoittaa ”lukuisia”, mikä ei ollenkaan kuvaa numeron merkitystä. On siis selvää ettei Zulussa ymmärretä numeroiden käsitettä.

Etelä-Afrikassa valkoinen valta päättyi vuonna 1994. 10 vuotta sen jälkeen alkoivat sähkökatkokset, jotka myöhemmin saivat kriisin mittasuhteet. Syy sähkökatkoksiin oli generaattoreiden ylläpidon puute. Ylläpito on tulevaisuuteen suuntaavaa, ja Zulussa sana sille on –ondla–, mikä tarkoittaa: ”1. ravita, nostaa, kasvattaa; 2. pitää silmällä; tarkkailla (satoa).” Joten kun afrikkalaiset sanovat ”mikään ei toimi” se on liioittelua.

Zulunkielen sana ”motivoida” on – banga – ”1. tehdä, aiheuttaa, tuottaa jotakin epämieluista; …aiheuttaa ongelmia… 2. valittaa syytteestä;… taistella perinnöstä;…… 3. tehdä jollekin, tähdätä johonkin, matka kohti … .” Mutta kun kysyn afrikkalaisilta mitä ”banga” tarkoittaa, heillä ei ole mitään käsitystä siitä. Tämä auttaa selittämään miksi mustille täytyy maksaa jotta saa heidät motivoitua.

Yhdysvalloissa mustia oppilaita motivoidaan rahalla. Sen sijaan että heitä hävettäisi kyseisen suunnitelman olemassaolo, valittavat mustat aktivistit, että maksut eivät ole tarpeeksi suuria! Heillä ei ole aavistustakaan miten useimmat tulkitsevat heidän sanansa, he ovat moraalisesti hidasälyisiä, mutta sanat kuvaavat mustien yleistä käsitystä moraalista: se ei ole mitään sisäistä, vaan sellaista mitä ulkopuoliset pakottavat. Siksi aktivistit valittavat kuinka lapsille, joita motivoidaan rahalla tekemään oma osansa, ei makseta tarpeeksi paljon.

Länsimaisessa kulttuurissa lapselle sanotaan ”Älä tee noin!”, mikä hänen kasvettuaan aikuiseksi muuttuu ”Minun ei pidä tehdä noin!” – afrikkalaisessa kulttuurissa sellaista ei tapahdu. Siellä he tuudittautuvat kokonaan käytöksen ulkopuoliseen kontrolliin, joko heimovanhimpien tai viranomaisten puolelta. Kun afrikkalaisilta poistettiin heimot hävisivät myös ulkoiset rajoitukset, ja koska heillä ei koskaan ollut mitään sisäisiä rajoitteita oli tuloksena rikokset, huumeet, siveettömyys jne. Silloin kun valkoiset hallitsivat Eteläafrikkaa sellainen käytös pidettiin aisoissa. Mutta kun heiltä vietiin valta aiheutti se leviävän väkivaltaisuuden.

05a-Rape1

Afrikkalaiset kulttuurit eivät kykene sisäistämään normeja, koska he eivät ole koskaan kehittäneet moraalista tietoisuutta.

Kansanviisaudessa mustat olivat ”lapsia aikuisten kehoissa”. Normaalin afrikkalaisen aikuisen älykkyysosamäärä vastaa 11-vuotiaan valkoisen lapsen älykkyysosamäärää. 11-vuoden iässä valkoiset lapset alkavat sisäistämään moraalin, eivätkä siksi enää tarvitse vahvoja ulkopuolisia pakottajia.

Toinen afrikkalaisen käytöksen aspekti, jotka liberaalit kykyjensä mukaan yrittävät olla näkemättä, on heidän karmaiseva julmuutensa.

A reviewer of Driving South, a 1993 book by David Robbins:

”Se on kuin massojen kultti, ihmisten jotka muuten näyttävät normaaleilta… Verenhimo herää pienimmästäkin provokaatiosta. Ja he haluavat nähdä kuolemaa, he hurraavat ja haukkuvat niitä jotka kärsivät, erityisesti jos kärsimykseen kuuluu hidas ja tuskallinen kuolema.” (Citizen [Johannesburg], July 12, 1993, p.6.)

Siinä on jotakin niin sanoinkuvaamattoman pahaa, jotakin niin turmeluksen ylittävää etteivät ihmisaivot kykene sitä ymmärtämään. Siinä ei ole pelkästään inhimillisen empatian puute, siinä on positiivista ilakointia ihmisen kärsimyksestä, vielä enemmän kun se on ”hidasta ja tuskallista”. Voitteko edes kuvitella hurraavanne ja haukkuvanne ihmistä jolla on niin hirvittäviä tuskia?

Apartheidin aikana mustat aktivistit tappoivat petturit ja viholliset ”kaulapannoilla”. Uhrin kaulan ympärille laitettiin vanha bensalla täytetty rengas, – parempi antaa silminnäkijän kuvailla mitä seuraavaksi tapahtui:

Bensalla täytetty rengas pistetään kaulaasi ja sytkäri ulottuville… sormet katkaistaan, neuloja työnnetään nenään ja sinua kidutetaan kunnes itse käytät sytkäriä räjäyttääkseesi itsesi.”(Citizen; ”SA’s New Nazis,” August 10, 1993, p.18.)

01a-StopMobViolence

Chicago Tribunen artikkelissa kuvattiin miten karmaisevalla tavalla hutut tappoivat tutseja Burundin massaverilöylyissä, kuinka he taitoivat ”ekstaasissa tappamisen, verenhimossaan, tämä on kaikkein karmivin ajatus. Se menee yli ymmärryksen.” (”Hutu-tappajat tanssivat uhrien veressä, videoesityksiä” Chicago Tribune, September 14, 1995, p.8.)

Kaiken moraalisen käsityksen puute tulee todistettua heidän kuvatessaan rikoksiaan, he luultavasti haluavat tallentaa rikokset jälkipolvia varten.” Nämä ihmiset ovat ylpeitä rikoksistaan.

Vuonna 1993 Eteläafrikassa asuva 26-vuotias opiskelija Amy Biehl käytti suurimman osansa ajastaan mustissa kaupungeissa auttaen mustia ihmisiä. Yhtenä päivänä kun hän oli viemässä kolme afrikkalaista ystävää koteihinsa, nuoret mustat pysäyttivät auton, repivät hänet ulos ja tappoivat hänet koska hän oli valkoinen. Eteläafrikkalainen tuomari Rex van Schalkwyk muistelee tappajien oikeudenkäyntiä: ”Tappajien tukijoukot purskahtivat nauruun kun yksi todistaja kertoi kuinka pahoinpidelty nainen huusi tuskissaan. Tämänkaltaista käyttäytymistä on mahdoton selittää järkevän mielenlaadun omaaville.” (pp. 188-89.)

05b-FreeTreatment

Olen pitkään epäillyt että raiskaus Afrikassa on erilaista kuin muualla. Newsweek vahvisti asian:

Kolmen vuoden tutkimuksen jälkeen [Johannesburg] … yli puolet nuorista haastateltavista – sekä miehistä että naisista – uskoivat että tunteman ihmisen pakottaminen seksiin ei ole seksuaalista väkivaltaa...” (Tom Masland, ”Breaking The Silence,” Newsweek, July 9, 2000.)

Eli useat mustat eivät pidä raiskausta häpeämisen arvoisena asiana.

Zulun sanakirjassa raiskaus kuvataan seuraavanlaisesti: ”1. toimia nopeasti; …2. olla ahne. 3. ryöstää tavaroita pakolla.” Ei pienintäkään viittausta seksuaaliseen toimintaan!

Guardianin artikkelissa joukkoraiskauksista nuori musta nainen sanoi: ”Juttu on siinä etteivät mustat miehet koe raiskauksena sitä että meitä pakotetaan. Heille se on pelkkää nautintoa.” (Rose George, ”They Don’t See it as Rape. They Just See it as Pleasure for Them,” June 5, 2004.)

Myös mustat amerikkalaiset näyttävät jakavan saman käsityksen, he käyttävät usein joukkoraiskauksesta nimitystä ”junan ajamista.” (Nathan McCall, Makes Me Wanna Holler, Vintage Books, 1995.)

Jos afrikkalaisten käsitys raiskauksesta on niin kaukana totuudesta, mikähän mahtaa olla heidän ajatuksensa romanssista tai rakkaudesta.

Afrikkalaiset eivät ymmärrä mitä töykeys tarkoittaa, koska he eivät osaa asettaa itseään toisen asemaan. Se mitä me kutsumme töykeäksi on heille normaalia, eli toisin sanoen ei töykeätä.

Walt Harrington, valkoinen liberaali joka on naimisissa mulatin kanssa, tunnusti yllättäen kirjassaan Crossings: A White Man’s Journey Into Black America:

Huomaan pienen auton…kaukana. Yhtäkkiä jätesäkki lentää ulos ikkunasta… Luulen, lyön vetoa, että he ovat mustia. Vuosien aikana olen huomannut että mustat roskaavat enemmän kuin valkoiset. Vihaan myöntää tämän koska se on ennakkoluuloista. Mutta kun ohitan auton huomaan että refleksini oli oikeassa- he olivat mustia.

[Kun ajan McDonaldsin autokaistalle näen että edessäni on auto missä on neljä mustaa. Taas kerran mieleni laskeskelee alitajuisesti: Tulemme istumaan tässä ikuisuuden sillä aikaa kun nuo ihmiset päättävät mitä tilata. Herranen aika, minun lapseni ovat puoliksi mustia! Me odotamme, odotamme ja odotamme. Jokainen heistä nojasi ulos ikkunasta ja tilasi erikseen. Tilausta muutettiin useita kertoja. Me istuimme ja istuimme ja minä pudistelin päätäni.” (pp. 234-35.)

Afrikkalaisilla on myös tapana roskata. Valkoiset eivät roskaa koska ajattelevat ”mitä tapahtuisi jos kaikki heittäisivät roskia ympärilleen, siitä tulisi sotkua, joten ei pidä roskata!

Amerikkalaisten mustien ÄO on 85, mikä on 15 pistettä enemmän kuin afrikkalaisten ÄO 70.

Amerikkalaisilla mustilla on hämmästyttävän samanlaisia piirteitä kuin afrikkalaisilla on: alhainen matemaattinen kyky, vähentynyt abstraktinen järkeily, korkeat rikostilastot, eivät ajattele pidemmälle, töykeys, roskaaminen jne.

Gedhalia Braun on filosofian tohtori ja hän on kirjoittanut kirjan ”Rasismi, syyllisyys, itseviha ja itsepetos”. Kirja on ostettavista PDF-muodossa AmRen.com -sivustolta.

Lähde

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s