Romani-populaatio kasvussa Euroopassa

  • Romanit on yksi Euroopan nopeiten kasvava etninen ryhmä.
  • Keskiverto romani-perheeseen syntyy Euroopassa noin 3 lasta mm. Unkarissa ja suurin osa naisista saa ensimmäisen lapsen ennen 20 ikävuotta. Ei-romaneilla taas lapsimäärä on pienempi, sekä heidän keski-ikänsä saada lapsia on suurempi, joten heidän määränsä vähenee suhteessa romaneihin. On siten jopa mahdollista, jopa realistista, että romanit tulee olemaan enemmistönä Euroopan jossain maissa mm. Bulgarissa.
  • Tämä saattaa synnyttää etnisiä jännitteitä monissa maissa, koska romanit ei ole kovin pidetty etninen ryhmä. Unkarissa vuonna 2003 vain noin 29% romaneista kävi töissä.
  • Olennaista onkin romanien integroiminen osaksi yhteiskuntaa, esim. USA:ssa ja muissa Etelä-Amerikan maissa elää paljon romaneita ilman mitään sen suurempia ongelmia tai sopeutumisvaikeuksia suhteessa Eurooppaan.

eur77050wm3OP

Country, Romani Population in 1939, Romani Population in 2007, % increase in Romani Population 1939-2007
Netherlands, 500, 35,000, +6,900%
Belgium, 500, 35,000, +6,900%
Czech Republic, 10,000, 250,000, +2,400%
Bulgaria, 80,000, 800,000, +900%
France, 40,000, 400,000, +900%
Yugoslavia, 100,000, former Yugoslavia 920,000, +820%
Romania, 300,000, 2.4 million, +700%
Germany, 18,800, 140,000, +645%
Hungary, 100,000, 600,000, +500%
Slovakia, 80,000, 450,000, +463%
Albania, 20,000, 100,000, +400%
Italy, 25,000, 120,000, +380%
Soviet Union (Russia+Belarus+Ukraine) 200,000, Russia+Belarus+Ukraine 815,000, +308%
Lithuania, 1,000, 4,000, +300%
Poland, 20,000, 45,000, +125%
Austria, 11,200, 25,000, +123%
Latvia, 5,000, 8,000, +60%
Estonia, 1,000, 1,500, +50%

Europe total, 1,017,400, 9,175,000, +802%

I can’t calculate for other countries due to no data being available for 1939.

Note:
National censuses gives different numbers for the Romani population by country:

Official Census Data or Official Estimates of Romani Population by Selected Countries:
Albania, 8,301 (0.3%)
Belarus, 7,316 (0.1%)
Bulgaria, 370,908 (4.7%)
Croatia, 16,975 (0.4%)
Czech Republic, 11,746 (0.1%)
Estonia, 456, (0.03%)
Finland, 10,000 (0.2%)
France, 500,000 (0.7%)
Germany, 210,000 (0.3%)
Greece, 200,000 (2%)
Hungary, 308,957 (3.6%)
Latvia, 6,489 (0.3%)
Lithuania, 2,115 (0.1%)
Macedonia, 53,879 (2.7%)
Moldova, 12,778 (0.3%)
Montenegro, 6,251 (1.0%)
Poland, 15,000, (0.04%)
Portugal, 40,000, (0.4%)
Romania, 619,007 (3.2%)
Russia, 204,958 (0.2%)
Serbia, 147,604 (2.1%)
Slovakia, 105,738 (2.0%)
Slovenia, 3,246 (0.2%)
Spain, 600,000 (1.3%)
Ukraine, 47,587 (0.1%)

RomeriEU

WO-AC170_FRROM_NS_20100817214122334n3ix

Sources: National censuses/databases via wikipedia

Béla Janky’s 2006 paper on Gypsies in Hungary, ”The Social Position and Fertility of Roma Women,” has lots of interesting facts from the big survey of Roma in 2003. For example, the overall Hungarian total fertility rate is 1.3 babies per woman per lifetime, but for Roma women in 2003, it was 3.0.

And Gypsy generation times are considerably shorter:
”Hungarian women today have their first child at the age of 27–28 … Three in ten Roma women become mothers before they reach the age of 18 and around two-thirds have their first child at the age of 20 at the latest.”

Some other interesting facts from Janky:

– The employment rate of male Gypsies 15-59 in Hungary fell from 85% in 1971 under the Communism dictatorship to 29% in 2003. For Gypsy women, only 16% are now working.

– In 2003, only 5% of Gypsies aged 20-24 had graduated from high school.

000000070000009

Attila Z. Papp, a researcher affiliated with the Hungarian Academy of Sciences’ Minority Studies Institute, presented research findings on significant demographic changes in Hungary that made headlines in the Hungarian media. The conservative Heti Válasz weekly magazine wrote about a “demographic revolution” and how there are now 298 schools in Hungary where Roma students form the majority of the pupil base. In Budapest’s 8th District, nearly every second student (43%) enrolled in elementary or high school is of Roma origin, while the proportion of Roma pupils in the adjacent 7th District stands at 23%. The right-wing Magyar Nemzet daily tried to nuance the story by speaking with another researcher of Roma-related issues, István Forgács, who pointed out that all of these statistics are estimates, as there are no exact figures relating to the ethic composition of Hungarian schools. Privacy laws dating back to 1993 prohibit Hungarian authorities from gathering such data. That having been said, he feels that Mr. Papp’s estimates are probably among the most accurate of those compiled in recent years. Mr. Forgács emphasizes that when exploring the relationship between poverty and a specific ethnic minority, the focus need not be on ethnicity, but on the question of the socio-economic milieu within which children are being raised. “It’s not the same if a child is raised in Pasarét and has a realistic chance of gaining admission to a foreign university, or if he/she is raised in Sajóköz, with welfare being their only prospect,” observed Mr. Forgács. (Pasarét is a leafy, relatively affluent neighbourhood in Buda, while Sajóköz is located in the economically disadvantaged northeastern Borsod-Abaúj-Zemplén county.)

Mr. Papp’s research, based on information obtained from school principals, administrators and teachers, suggests that 33% of students in Borsod county public schools are of Roma origin, while in neighbouring Nógrád country, this proportion stands at 34%. Mr. Papp adds that drop-out rates are highest in these regions–and the performance of students is by far the lowest–which should not come as a surprise, as this is usually the case in economically disadvantaged areas, regardless of ethnicity.

http://hungarianfreepress.com/2015/04/09/hungarys-demographic-revolution-roma-youth-comprise-a-third-of-all-students-in-eastern-hungarian-counties/

For more on Gypsies, here’s my 2004 VDARE article.

The Center for Demographic Policy in Sofia has alarmed that by 2050, ethnic Bulgarians would have become a minority in their own country. Prof. Petar Ivanov from the Center has presented projections that the ethnic Bulgarians might decline to 800 000 in 2050. At the same time, there will be 3.5 million Roma and 1.2 million ethnic Turks in the country, he says as cited by the Trud Daily in an alarmist front page article. If the current demographic rates are preserved, the Center has estimated that in 2100 there will be only 300 000 ethnic Bulgarians in Bulgaria, 8 million Roma, and 1.5 million ethnic Turks. The Center for Demographic Policy refers to census statistics from the beginning of the 20th century showing that around 1900 there were 2.9 million ethnic Bulgarians, 800 000 ethnic Turks, and 60 000 ethnic Roma. At present the ethnic Bulgarians in Bulgaria are estimated at 5 million, the ethnic Turks at around 1 million, and the Roma at 1 million, according to the center.CFB993
67qmj4.jpg

The table above was generated on the basis of an upper limit to expected natural growrh rates for Roma of 2% p.a. The result is an increase in the percentage of Roma in the Czech republic of from 3.5% in 2000 to some 6.5% in 2030 and 11.3% by 2050. In the case of Hungary these percentages rise from 6% in 2000 to 12.2% in 2030 and 20.9% by 2050. In the Slovak republic these percentages rise from 11% in 2000, to 20.5% in 2030 and 34.2% in 2050.

Between 2000 and 2030 the total Roma population is likely to rise from some 1.67 million to 2,85 million and to around 4.2 million by 2050, a 250% increase in numbers.

Ohi aiheen romaneista yleisesti

Romanit monissa maissa pelkää sulautusta valtaväestöön, jopa niin paljon, että ei laita lapsiaan kouluun.

He says it is important that Roma continue to respect their traditions, no matter what they do in life.

Many Roma are afraid to assimilate and so they don’t send their children to school. And if they do, it’s only for a year or two, so that children learn to read and write.

But the lack of a complete education makes it difficult for these children to find a job later on in life.

”Our women want to work, but they can’t find anything because they are illiterate,” says Elza Mihai, a teacher from a Roma village in the Leningrad region.

http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/8142993.stm

Loppuun vielä erään suomalaisen mielipide romaneista, kun jossain netissä väiteltiin siitä – mikä väestöryhmä on ärsyttävin Suomessa.

Ilmoittaudun erilaisen mielipiteen edustajaksi – mm. siksi, että maailmassa on inhottavampiakin ihmisiä: Esimerkiksi ne liikemiehet, jotka keinottelivat omaisuutemme ja karkottivat minut perheineni rakkaasta kodistani, jossa kuusi sukupolvea sukuamme oli ehtinyt asua. Ottaisin vaikka pahimman mahdollisen ukkomustalaisen luokseni asumaan sukuineen, jos saisin palata kotiini ja näkisin nämä tyypit – en sano missä.

Kirjoituksiani vähänkin enemmän lukenut on voinut havaita, että minulla on näkemyksiä, joita ainakin tietyissä piireissä pidettäisiin rasistisina. Uskon ”ihmisrotujen” välisiin eroihin, vaikka koko käsitettä ei edes pitäisi olla olemassa. En kannata tiettyjen ihmisten laajamittaista muuttoa Eurooppaan. Ja niin edelleen. Jos kohtalokseni on tullut edustaa näkemyksiä, joiden perusteella minut määritellään rasistiksi, yritän sentään olla hyväntahtoinen ja sivistynyt rasisti. Ja siihen ei kuulu se, että vihaisin yli kaiken ketään syntyperänsä takia puhumattakaan, että halveksisin.

Perinteisen näkemyksen mukaan en todennäköisesti olisikaan rasisti, koska rasismillahan ymmärrettiin alun perin rotusortoa eli sitä, että kannatetaan ihmisten eriarvoista kohtelua heidän rotunsa perusteella. En ole tällaista vaatinut enkä kannattanut. Rasismini ilmenee lähinnä sitten, että tunnustan silmin nähtävät ja tutkimusten ja tilastojen osoittamat tosiasiat, vaikka niistä tehtävät johtopäätökset eivät olisikaan virallisen kaanonin mukaisia. Mieluummin totuus, vaikka epämukavakin, kuin eläminen ”virallisessa valheessa”.

Alkuselvittelyjen jälkeen palaan aiheeseen eli mustalaisiin. Heidänkin kohdallaan yritän olla realisti ja pitäytyä siihen, miten asiat ovat ja miltä ne näyttävät. En edes yritä väittää, etteikö mustalaisten – sana ei taida olla aivan vielä kokonaan kielletty – toiminnassa ja luonteenpiirteissä ja muissa ominaisuuksissa olisi jotakin, jota ei selitä pelkästään ympäristö ja kulttuuri, vaan johon selitys löytyy heidän perimästään.

Olen monesti miettinyt, mikä on tehnyt romaneista sellaisia, mitä he ovat. Hehän eivät poikkea ulkonäöltään kovin paljon muista valkoihoisista, mikä viittaa siihen, että he eivät ole eläneet kymmeniä tuhansia vuosia omissa oloissaan kuten Afrikan mustat. Ulkoiset erot ”valkolaisten” ja mustalaisten välillä ovat muutenkin aika vähäisiä.

Ehkä romanit ovat olleet kansa Intiassa, joka jostakin syystä joutui muita huonompaan asemaan. Ehkä heiltä kiellettiin maanviljely ja muut elinkeinot. Ankaran painostuksen ja vainojen alaisuudessa he joutuivat tulemaan toimeen miten parhaiten pystyivät. Tästä syystä he tottuivat varastamaan ja kerjäämään henkensä pitimiksi.

Luonnonvalinnan ankara koura karsi romanien joukosta heikoimmat, joten vuosituhansien saatossa jäljelle jäivät ne, jotka häikäilemättömämmin käyttivät hyväkseen sitä väestöä, jonka keskuudessa he asuivat. Romaneista tuli tavallaan loisia muiden kansojen ruumiiseen. Hehän eivät itse tuota kovinkaan paljoa vaan elävät kuten loiset ”isäntäkansojen” tuotannon avulla. He varastavat ja kerjäävät ja kaupustelevat. Maata viljelevä romani on harvinaisuus. Romanin käyttäytymisen geneettisen luonteen näkee siitä, miten pieni romanivauva syö, kun vertailukohtana on ei-romanilapsen syöminen. Tätä on havainnoitu lastenkodeissa. Romanilapsi ahmii ruuan valtavalla vauhdilla aivan kuin se otettaisiin pois minä hetkenä tahansa. Tässä asiassa perimä tulee selvästi esille. Tällä tavallahan lasten oli toimittava, kun he nappailivat salaa ruokaa toripöydiltä muinaisessa Intiassa. Kun jotain sai riuhtaistua käteensä, se oli ahmittava muutamassa sekunnissa ennen kuin torikauppias ehtisi tempaista sen takaisin. Vuosituhansien nälkä ja puute ja epävarmuus tekee ihmisestä ahmijan. Tämä piirre, kuten monet muutkin primitiiviset perityt käyttäytymistavat näkyvät selvimmin pienillä lapsilla, koska käyttäytyminen on aitoa eikä opittua – eikä pois opeteltua.

Koska romanit ovat yksiöitä kuten muutkin, heidänkin joukossaan on poikkeuksia edellä mainitusta säännöstä. Jotkut ovat onnistuneet irtautumaan geeniensä taakasta ja samalla myös kulttuurisesta rasitteestaan, joka sekin on nykymaailmassa taakka. On olemassa myös omillaan toimeen tulevia romaneja; taiteilijoita, yrittäjiä ja työntekijöitä.

Tosiasioihin pitäytyvänä ja käsityksiäni niihin sopeuttavana en kiistä romanien erityispiirteitä. Myönnän, että heidän käyttäytymisessään on ilmiöitä, joista monet todennäköisesti ärsyttävät muita.

Romanit provosoivat joko tahallaan tai ymmärtämättömyyksissään. Heidän koko elämänsä on tietynlaista provosoimista alkaen omituisista vaatteista ja tavoista. He toimivat aivan kuin he tahallaan haluaisivat ärsyttää muita. He kulkevat isoina laumoina, he tukkivat kulkukäytäviä, he käyttäytyvät röyhkeästi, he varastavat, heillä ei tunnu olevan minkäänlaista häveliäisyyden tunnetta. Ei näitä ominaisuuksia kannata yrittää kiistää. Romanit ovat mitä ovat. Mutta se, että heitä vihaisi ja halveksisi yli kaiken ei edistä mitään – koska emmehän sentään elä 1930-luvun Saksassa, jossa tuollaiset asenteet johtivat, kaikki tietävät kyllä mihin.

Vaikka taustalla vaikuttaakin perimä, mustalaisuus on kuitenkin suureksi osaksi valintakysymys. Päätetään olla mustalaisia. Mustalaismiehet kopioivat itsensä mallimustalaisiksi leikkaamalla tukkansa ja lankkaamalla kenkänsä ja valitsemalla löysät vaatteensa saman kaavan mukaan. Lopputulos on vastenmielinen. Mustalaiset ilmeisesti pelkäävät yksilöllisyyttä, koska se voisi uhata heidän suljetun yhteisönsä olemassaoloa. Tästä kai omituisessa vaatetuksessa on kyse.

Nuoret romanitytöt ovat ulkonäöltään sieviä, ja on sääli kun heidät jossakin vaiheessa puetaan mustaan karmean rumaan pukuhökötykseen, jonka sisällä he loppuikänsä viettävät ja lihovat aivan kuten musliminaisetkin. Jos mustalaiset saisi polttamaan tökeröt ”perinnevaatteensa”, se olisi ensimmäisen askel normalisoitumiseen. Auttaisiko ”puvunpolttopalkkio”.

Tosiasia on, että romanit ovat keskuudessamme ja tulevat olemaan keskuudessa jatkossakin. Heidän olemassaoloonsa kannattaa siis suhtautua realistisesti ja miettiä, mitä hyvää kansanryhmien rinnakkaiselosta saisi aikaan – vai saisiko mitään.

Romanien kyseenalaiset puolet jo mainitsin, joten ehkä on syytä mainita myös joitakin heidän parempia puoliaan. Yksi on se, että romanit eivät olemassaolollaan uhkaa Suomea kuten maahan levittäytyvät muslimit. He eivät tuputa kulttuuriaan muille. He eivät merkittävässä määrin pariudu ”valkolaisten” kanssa ja levitä siten perimäänsä. Heidän lisääntymisensä on maltillista, joten he eivät tule syrjäyttämään enemmistöväestöä – ja sitä paitsi hehän tarvitsevat ”isäntäkansan”.

Romaneista ei siis ole käytännössä minkäänlaista uhkaa kuten maahan tulvivista valloittaja- ja lisääntyjäkansoista. Romanimies ei hypi naisesta toiseen levittäen sukuaan kuten eräät ulkomaalaiset miehet. Romanien kanssa on eletty 500 vuotta, joten ongelmat tuskin entisestä pahentuvat. Asiathan ovat menneet koko ajan parempaan suuntaan.

Vihan ja halveksunnan sijaan meidän ei-romanien pitäisi mieluummin ottaa positiivinen asenne romaneja kohtaan, vaikka se ei helppoa olisikaan. Käytäntö on joka tapauksessa osoittanut, että kun romaneihin suhtaudutaan ihmisinä ja heidät otetaan positiivisesti vastaan, hekin vähitellen parantavat tapojaan. Vähitellen voi tarkoittaa kymmeniä vuosia, mutta muutosta tapahtuu silti. Mutta jos romaneja hyljeksitään ja heitetään paikasta toiseen, he käyttäytyvät niin heidän oletetaan käyttäytyvän – eli huonosti. On olemassa kuntia, jossa vakiintuneet romanisuvut elävät sovussa muiden kanssa, eikä suurempia ongelmia esiinny. Mutta on myös olemassa myös päinvastaisia esimerkkejä sitä, miten kunnat ”pakkosiirtävät” romaninsa milloin mihinkin kuntaan, ja tällaiset kulkijaromanit tietysti omaksuvat ne tavat, joista romanien huono maine kumpuaa. Kun ihmisiä jo lähtökohtaisesti pidetään varkaina ja rikollisina, niin motiivi tapojen parantamiseen jää heikoksi.

Jos haluaa, että romaneista koituu mahdollisimman vähän ongelmia muulle väestölle, ratkaisu ei ole vihaaminen ja halveksiminen yli kaiken vaan hidas ja määrätietoinen työ suhteiden normalisoimiseksi. Romaneilla on tietyt kyseenalaiset geneettiset piirteensä, mutta eivät he sentään täysin niiden orjia ole.

Ainakin itse pidän kirkkoon kuuluvaa Suomen mustalaista enemmän suomalaisena kuin tänne kaukaa tullutta muslimiuskoista puskaraiskaajaa. He ovat mustalaisia – kyllä – mutta meidän mustalaisiamme. Joten tulkaamme toimeen keskenämme.

Itselläni on kohtuu neutraalit tuntemukset romaneja kohtaan, hyvää musiikkia he ainakin tekee kuten tässä videolla:

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s