Bhutanin onnellisuusindeksi

Pieni kuningaskunta Himalajan rinteillä on kehittänyt maailman ensimmäisen onnellisuusideksin. Maa pitää kansakunnan onnellisuutta tärkeämpänä kuin talouskasvua.

Bhutanin valtion virallinen politiikka tähtää ”bruttokansanonnellisuuden” (GNH) kasvuun siinä missä muut maat tavoittelevat bruttokansantuotteen (BKT) kasvua.

Ensimmäisenä bruttokansanonnellisuuden ajatuksen keksi Bhutanin neljäs kuningas Jigme Singye Wangchuck 1970-luvulla. Nyt käsite sisältyy jo maan perustuslakiin.

8730130.jpg

Henkiset arvot materiaalisten edellä

Bhutanin onnellisuusindeksi koostuu yhdeksästä muuttujasta. Niiden joukossa  on vanhoja tuttuja käsitteitä kuten terveys, koulutus ja elintaso. Mutta bhutanilaiset mittaavat myös luonnon tilaa, kulttuurin monimuotoisuutta ja  psykologista hyvinvointia.

Mittareiden painopiste on ennemminkin ei-materiaalisissa kuin materiaalisissa arvoissa. Buddhalaisen uskonnon keskeinen pyrkimys mielenrauhaan heijastuu selkeästi onnellisuusindeksin muuttujissa.

Onnellisuustutkija painottaa, että tavoitteena ei ole mitata sitä, miten onnelliseksi joku tuntee itsensä jollakin hetkellä. Kyse on pikemminkin siitä, miten hyvin valtio on onnistunut luomaan mahdollisuudet onnellisuuden saavuttamiseksi.

– Onnellisuus koostuu sekä sisäisistä tekijöistä että ulkoisista tekijöistä. Ulkoisiin valtio voi vaikuttaa, sanoo Tshoki Zangmo.

– Sisäinen puolestaan syntyy korkeasta tietoisuudesta, mitä me buddhalaiset kehitämme mietiskelyn avulla. Kun puhutaan onnellisuudesta ja siitä mikä tuottaa eri yksilöille onnellisuuden tunteen, kysymys on pitkälti myös ihmisen omasta suhtautumistavasta asioihin. Koska buddhalaisen filosofian mukaan pakkomielle materiaan vie väistämättä ahneuteen ja pettymyksiin, bhutanilaiset tyytyvät vähempään ja ovat mahdollisesti myös tästä syystä onnellisia.

Kehittyneet maat ovat ministerin mukaan osoittaneet selkeästi, että loputon rahanperässä juoksu ja vallalla oleva kulutushysteria eivät tuo mukanaan todellista, pysyvää onnellisuutta. Todisteena tästä hän pitää sitä, että vaikka teollisuusmaissa tulotaso on viimeisten 50 vuoden aikana kasvanut moninkertaisesti, ihmisten onnellisuusaste on pysynyt samana tai, jopa laskenut.

Tilanne Bhutanissa on myös muutoksessa: Tuloerot ovat hieman kasvaneet viime vuosina, mutta valtio pyrkii myös tasamaan eroja verotuksella.

Viitteitä myös esimerkiksi mielenterveysongelmien, kuten masennuksen lisääntymisestä on nähtävissä kaupungistumisen myötä. Juuri tällaisia ongelmia Bhutan pyrkii eristäytymisellään välttämään – se tuo modernin maailman mukavuuksia maahan vain valikoiden.

photo-1-5.jpg

Vielä on matkaa kohti onnellista yhteiskuntaa

Bhutanilaisten onnellisuutta on mitattu vasta kolme kertaa. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2006, ja toistaiseksi tuorein mittaus on vuodelta 2010. Siinä kysyttiin 8 500 ihmiseltä yli 200 kysymystä.

Onnellisuusindeksiksi saatiin 0,743, kun numero yksi merkitsisi täysin onnellista kansakuntaa.

Onnellisuusindeksin muuttujat

– Terveys
– Ajankäyttö
– Kulttuurin monimuotoisuus
– Hyvä hallinto
– Yhteisöllisyys
– Luonnon tila
– Elintaso
– Koulutus
– Psykologinen hyvinvointi

gnh-index-blog.png

Lue lisää täältä:

http://yle.fi/uutiset/bhutan__onnellisuuden_edellakavija/7539218

lähde 2

 

Bhutan takes GNH as seriously as our government does GDP.  It is codified into their constitution and through regular nationwide surveys, they measure the happiness factor of their people. Bhutan has built in safeguards and processes that insure all government policies are “GNH friendly”.

Deputy Dorji could readily tell us what districts were the happiest and least happy and their particular issues (e.g. wildlife encroachment – they compensate farmers for damage, so intent are they in preserving species diversity; alienation resulting from the movement into the cities – they are building centers that encourage community interaction).

I was struck by just a few examples of GNH in everyday life:

  • Universal Healthcare
  • Publicly Funded Education
  • GNH integral to Education Curriculum
  • Daily meditation in all schools
  • Farm Mechanization Drive
  • Ban on GMOs
  • Ban on cigarettes
  • Limit to the number of automobiles

Pupils at a secondary school in Paro.

https://hlpearthblog.wordpress.com/2014/03/21/gross-national-happiness-what-we-can-learn-from-bhutan/

Alongside maths and science, children are taught basic agricultural techniques and environmental protection. A new national waste management programme ensures that every piece of material used at the school is recycled.

The infusion of GNH into education has also meant daily meditation sessions and soothing traditional music replacing the clang of the school bell.

”An education doesn’t just mean getting good grades, it means preparing them to be good people,” says Dukpa. ”This next generation is going to face a very scary world as their environment changes and social pressures increase. We need to prepare them for this.”

http://www.theguardian.com/world/2012/dec/01/bhutan-wealth-happiness-counts

Himalajan kuningaskunta Bhutan pyrkii luonnonmukaistamaan maataloustuotannon kokonaan kymmenen vuoden kuluessa.

Suunnitelmaa perustellaan muun muassa sillä, että buddhalaisuus edellyttää sopusoinnussa elämistä luonnon kanssa. Tehomaatalous ei sovi tähän periaatteeseen.

”Bhutan on päättänyt edistää vihreää taloutta, koska olemme asettaneet planeettamme suunnattoman paineen alaiseksi”, sanoi maatalousministeri Pema Gyamtsho.

Kuningaskunnan 700 000 asukkaasta kaksi kolmannesta elää maa- ja metsätaloudesta. Gyamtshon mukaan viljelyksillä käytetään ennestään vähän kemikaaleja, koska niitä on vaikea saada syrjäisille seuduille.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305604004962

Bhutanissa ei enää autoilla tiistaisin

Luontoaan ja buddhalaista kulttuuriaan vaaliva Bhutan laittaa nyt kaupunkiensa asukkaat kävelemään, pyöräilemään tai käyttämään julkista liikennettä tiistaisin.

Jo ensi tiistaina 5. kesäkuuta, Maailman ympäristöpäivänä, työmatkaan on varattava tavallista enemmän aikaa.

Kuensel-sanomalehti kuvasi suunnitelmaa loistavaksi. Sen mukaan väki painostetaan aloittamaan päivänsä aikaisemmin, jotta suunnitelluista tapaamisista ei myöhästyisi.

2451714668_93415eef33_b2103873439_d96acaa1ba_o2524167898_f5d177aa2b_b2263403949_2539ed3e5c_o157329429_638a30f3dc_b3018607890_03fe84d573_b3043910119_14a7dbbcd7_bSchoolKids2267023568_524ae80443_b

bhutan_wedding_235576993879_9f8e25c7c0_b225872701_4e1f89f66c_o

 






Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s