Kaupungistumisen vaikutukset Suomeen

Aion kritisoida tässä kolumnissa kaupunkeja ja kaupunki-kulttuuria, haluan kuitenkin näin alkuun sanoa, että olen itsekin kaupunkilainen, enkä siten halua tuomita kenenkään asumisvalintoja tai jeesustella sen suuremmin, esitän vain uuden näkökulman keskusteluun.

Faktoja kehityksestä:

Suomen maaseudulta on muuttamassa pois jopa satojatuhansia ihmisiä. Tuoreen ennusten mukaan maaseutu tyhjenee useilla sadoillatuhansilla asukkailla vain 15 vuoden aikana. Helsingin Sanomat pyysi 20 suurimmalta kaupungilta väestöennusteen vuodelle 2030. Nämä kaupungit laskevat kasvavansa 15 vuodessa yhteensä yli 400 000 asukkaalla. Se on pääosin pois muusta Suomesta, vaikka osa luvusta selittyy maahanmuutolla ja syntyvyydellä. Esimerkiksi Helsinki arvioi asukkaidensa lisääntyvän yli 80 000:lla, mikä kasvattaisi pääkaupungin yli 700 000 suomalaisen kotipaikaksi. – Muuttoliike on valikoivaa, koska lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita,1440817644787

-Suomen ympäristökeskus Syke on rajannut tilastoruutuihin erikokoiset asutuskeskittymät. Kymmenen viime vuoden paikkatiedot maaseudulta ovat karut: 20–39 asukkaan pienkyliä hävisi 616, kyliä kutistui pienkyliksi 268, vähintään 200 asukkaan taajamia surkastui kyliksi 20. Lähes Helsingin kokoinen alue, 675 neliökilometriä, tyhjeni vakituisesta asutuksesta. Vuonna 1980 kyläkauppoja oli reilut 3 400, vuonna 2011 alle 400. Vuosi 1960: 6 000 maalaiskansakoulua. Vuosi 2011: 610 kyläkoulua.

-Matalin syntyvyys oli Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,34. Turussa luku oli 1,37 ja Tampereella 1,48. Koko maankin vertailussa viimeksi mainittujen kuntien syntyvyys oli matalimpien joukossa.

Aloitetaan historiasta.

Monet tunnetut filosofit ovat kritisoineet kaupunkeja ja kaupunkikulttuuria. Yksi tunnetuimpia heistä lienee saksalainen Oswald Spengler, joka kirjoitti 1920 luvulla kuuluisan kirjan ”Länsimaiden perikato” – siinä hän ennustaa länsimaiden kulttuurin kuoleman.

spengler

Spenglerin historiakäsitys on vahvasti orgaaninen. Korkeakulttuurit, nuo historiallisen ihmisyyden hämmästyttävät ilmenemismuodot, ovat verrattavissa kasveihin. Niillä on itämisaika, nuoruus, vankka täysi-ikäisyys, vanhuus – ja lopulta kuolema. Kulttuurin juuret ovat maaseudulla, sillä se on sidoksissa tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Kulttuurin toteutumiseen kuitenkin tarvitaan kyliä ja kaupunkeja, sillä Spenglerin mukaan maaseutu on ”ajaton”.

Kun kaupunki kulttuurin alussa on pieni maalaiskaupunki, jota talonpojisto ruokkii, paisuu siitä ”lopun aikojen” sivilisaatiovaiheessa varsinainen käenpoika. Historian sisältö tiivistyy kolmeen tai neljään maailmankaupunkiin, joiden vastakohtana koko muu kulttuurin maisema vajoaa provinssin asemaan: ”sen tehtävänä on enää vain maailmankaupunkien ruokkiminen korkeamman ihmisyyden rippeillä”. Nämä muutamat kymmenien miljoonien asukkaiden jättiläiskaupungit – joista Spengler mainitsee esimerkkeinä Berliinin, Lontoon ja New Yorkin – imevät tyhjiin maaseudun, kyltymättömänä, yhä uusia ihmisvirtoja vaatien ja niellen, kunnes ne näivettyvät ja kuolevat keskellä tuskin enää asuttua autiomaata.

Modernit kaupungit saavat näin kaikissa sivilisaatioissa yhä samankaltaisemman leiman, sillä enää ”ei levitetä tyyliä vaan makua, ei aitoa tapaa vaan maneeria, ei kansallispukua vaan muotia”. Sivilisaatioihminen asettaa kosmopolitismin ”kotimaan” ja ”kansan” paikalle, sillä mitä hän voisi tuntea itselleen täysin vieraita provinsseja kohtaan? Hän jopa alkaa näyttää samalta kuin minkä tahansa muun suurkaupungin asukas: ”Voidaan mennä minne hyvänsä, ja tavataan jälleen Berliini, Lontoo ja New York.”

Maailmankaupunki-ihminen on kadottanut maaseudun itsessään, eikä hän löydä sitä enää ulkopuolelta.” Sisimmässään tämä urbaani nomadi halveksii syvästi kaikkia traditioita, maalaismaisuutta ja talonpoikaisuutta. Mieluummin kaupunkilainen Spenglerin mukaan kuolisi katukivetykselle kuin palaisi takaisin maaseudulle.

Spengler arvioi länsimaisen kulttuurin tulevan tiensä päähän 200–300 vuoden kuluttua. Siihen asti se rappeutuisi, kunnes tuhoutuisi tavalla tai toisella. Spenglerin mukaan kulttuurin tyypillisiä vanhuudenmerkkejä ovat muun muassa kaupungistuminen, syntyvyyden väheneminen, individualismi, jäljittely (länsimaissa kertaustyylit), ammattiarmeijat ja uskonnottomuus.

Nykyinen tilanne

Eduskuntavaalit 2015 herätti hyvin vastakkainasettelun isojen kaupunkien ja syrjäseutujen välille.

Filosofian professori Timo Airaksinen näkee eduskuntavaalien tuloksessa kaupungin ja maaseudun arvojen vastakkainasettelua. Se on hänen mukaansa selvä trendi muuallakin, esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Kaupunki on liberaali, urbaani, kansainvälinen ja eteenpäin katsova. Maaseutu jää sen vastakohdaksi: taaksepäin katsovaksi, uskonnolliseksi ja perinteiseksi.Vaikka tietysti sitä eroa yritetään naamioida mahdollisimman paljon, ettei se olisi vastakkainasettelua.

http://yle.fi/uutiset/filosofi_timo_airaksinen_vaalivoittajien_uskonnollisuutta_ei_ole_nostettu_esiin/7941844

anu nousiainen

Viime eduskuntavaaleissa esim. Helsingissä sinipunavihreät sai suurimman osan äänistä. Helsingin keskustan liepeillä esim. Kalliossa yli 50% äänesti joko vihreitä tai vasemmistoliittoa.

Helsingin vaalipiiri - HS Tulospalvelu - Eduskuntavaalit 2015 - Google Chrome 23.4.2015 142529

Muualla Suomessa esim. Savo-Karjalassa äänestettiin täysin eri lailla:

Savo-Karjalan vaalipiiri - HS Tulospalvelu - Eduskuntavaalit 2015 - Google Chrome 20.4.2015 201115

Mitä syvemmälle maaseudulle mennään niin sitä konservatiivisempaa ja nuivempaa porukka on, ihan niinkuin sopii olettakkin. Esim.

Kaikkein kriittisimpiä maahanmuuttoa kohtaan ovat maanviljelijät. Heistä 89 prosenttia pitää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa joko hieman tai aivan liian löyhänä.

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/jussi_hallaaho_lakkauttaisi_schengenin_sopimuksen_6865632.html

Urbaanit arvot:

Isojen kaupunkien nuorille aikuisille ominaisia arvoja voisi luonnehtia esim. uudenaikaisiksi tai luovaa eetosta osoittaviksi. Niitä voidaan kuvata myös urbaaneiksi arvoiksi. Urbaaneiksi eli kaupunkimaiset arvoiksi on osoittautuneet mahdollisuus nauttia kulttuurista ja taiteista sekä mahdollisuus matkustaa ja tutustua eri maihin ja kulttuureihin.

Pääkaupunkiseudulla asuvien elämänasenteissa korostuu Monitor-tutkimusten mukaan muuta Suomea heikompi yhteisten arvojen korostaminen ja ja kiinnostus omia juuria kohtaan. Sensijaan elämää hallitsee spontaanius ja vaistomaisten virikkeiden mukaan toiminen. Ulkona käyminen, huvittelu ja elämän tarjoaamiin iloihin tarttuminen korostuvat. Niin ikään työn merkitys itseisarvona ja elämän sisältönä korostuvat. Myös halu toteuttaa itseään ja usko ihmisessä oleviin mahdollisuuksiin on vahvaa.

Vastaavasti maaseudulla ja pienissä alle 30 000 asukkaan kaupungeissa asuville yhteisöllisyys korostuu monin tavoin. Se näkyy niin tuttujen yhteisöjen ja paikkojen merkityksen korostamisena ja liittymisenä naapuriyhteisöön kuin lämpimien ja läheisten ihmissuhteiden korostamisena. Pienemmillä paikkakunnilla asuvat ovat myös ylipäätänsä haluttomampia ottamaan riskejä ja tarttumaan uusiin virikkeisiin. Myöskään itsensä toteuttaminen ei ole yhtä merkityksellistä kuin pääkaupunkiseudulla asuville.

Filosofi Simmel, kirjoittaa asiasta näin: ”Suurkaupunkien nopeasti vaihtuvien elämysten tulva merkitsee normaalista traditionaalisesta elämäntavasta poikkeavaa ”intensiivistä hermoärsytystä.” Tämä suosii Simmelin mielestä ihmis-mielen välinpitämättömyyttä, kyllästyneisyyttä ja pinnallisuutta suosivaa toimintaa. Väkijoukon paljous merkitsee varauksellista suhtautumista muihin ihmisiin koska kaikkien kanssa tekemisissä oleminen johtaisi psykologiseen ”katastrofiin”. Kaupungissa voi väkijoukon tarjoaman anonyymiuden ansiosta myös saavuttaa vapauden mutta myös kokea yksinäisyyttä. Kaupungin kaduilla vallitsee ”sanaton anonyymiyden sopimus” jota ei saa ylittää, esim.tuijottamalla vastaantulijoita sekunttia kauempaa. Tämä omalta osaltaan istuttaa kaupunkilaisiin ”välinpitämättömän ja suvaitsevaisen” ajattelumallin, missä ollaan vaan kiinnostuneita itsestään.

Mitä tiiviimmin populaatio on pakattu, sitä enemmän pitää sietää kaikkea paskaa halusi tai ei. Ja sitä vähemmän voi keskittyä oman henkisen ja fyysisen reviirinsä varjelemiseen + puhtaana pitämiseen.

Jos tiiviiksi pakatussa populaatiossa ei siedä paskaa ja koittaa varjella reviiriään, niin joutuu elämään jatkuvissa konflikteissa. Se lisää stressiä. Itseään ruokkiva kierre on valmis ja johtaa mitä todennäköisimmin hyvin tiiviisti asutettuun suljettuun populaatioon, jossa on vielä enemmän paskaa ja stressiä.

Käytännössähän toi liberaalius on sitä, että ollaan ensin valmiita sietämään sitä mistä ei tykätä. Ja tuossa tilanteessa kognitiivinen dissonanssi kävisi kovin kiusalliseksi ellei uskoteltaisi itselle, että oikeasti tykätään siitä, mitä joudutaan olosuhteiden pakosta sietämään.

Liberaalius on siis selviämisstrategia.

.———————————

Mitä pienemmässä kyläyhteisössä asuu, sitä vähemmän pystyy ryhmäpaineen vuoksi elämään kuten itse haluaa ja etsimään vapaasti niitä asioita, jotka tekevät ihmisen onnelliseksi.

Jos pienessä yhteisössä ei noudata normeja, niin joutuu elämään jatkuvissa konflikteissa. Se lisää stressiä. Itseään ruokkiva kierre on valmis ja johtaa mitä todennäköisimmin ennen pitkää pakotettuun konformaatioon ja onnettomaan elämään.

Käytännössähän toi konservatiivisuus on sitä, että ollaan ensin valmiita sietämään ulkopuolelta pakotettua elämäntapaa mistä ei tykätä. Ja tuossa tilanteessa kognitiivinen dissonanssi kävisi kovin kiusalliseksi ellei uskoteltaisi itselle, että oikeasti tykätään siitä, mitä joudutaan olosuhteiden pakosta sietämään.

Konservatiivisuus on siis selviämisstrategia.

 

Mitä tiede sanoo:

 

Vaikutus äänestyskäyttäytymiseen:

Curious about the correlation between population density and voting behavior, I began with analyzing the election results from the least and most dense counties and county equivalents. 98% of the 50 most dense counties voted Obama. 98% of the 50 least dense counties voted for Romney.

At about 800 people per square mile, people switch from voting primarily Republican to voting primarily Democratic. Put another way, below 800 people per square mile,there is a 66% chance that you voted Republican. Above 800 people per square mile,there is a 66% chance that you voted Democrat. A 66% preference is a clear, dominant majority.

http://davetroy.com/posts/the-real-republican-adversary-population-density

Vaikutus syntyvyyteen:

The researchers found that people throughout the world tend to have fewer kids when population densities are high, a pattern that repeated itself over the course of forty years. Density dependence was apparent even in the number of children people wanted, 

Density could be making food scarcer, or stress could be reducing fertility biochemically. Pollution may also be to blame. The psychological effects of crowding might be lowering libidos. Economics could be another driver. 

https://persquaremile.com/2011/08/11/when-its-too-crowded-to-have-kids/

Vaikutus mielenterveyteen:

Kaupungeissa on jotain, mikä koettelee mielenterveyttä – urbaani psykoosi on kaupunkilaisten oma oireyhtymä
Yksi vähemmän tunnettu kaupunkielämän seuraus on lisääntynyt riski sairastua skitsofreniaan ja psykoosiin.

Vähemmän tunnettu kaupunkielämän seuraus on lisääntynyt riski sairastua skitsofreniaan ja psykoosiin, joissa ihmisen todellisuudentaju horjuu. Tutkijat ovat koettaneet selvittää, mikä urbaanissa elämänmenossa psyykeä oikein piinaa.

Kaupunkien yhteys skitsofrenia- ja psykoosiriskiin havaittiin ensimmäisen kerran 1930-luvulla Yhdysvalloissa. Psykiatrit panivat tuolloin merkille, että mielisairaaloihin tuli potilaita enemmän kaupungeista kuin maaseudulta.

Yksi niistä on valtava tanskalaistutkimus vuodelta 2001. Sen aineisto käsitti yli miljoona ihmistä. Analyysi osoitti, että kaupungistuminen kasvatti skitsofrenian riskiä vähän, mutta ennustettavasti. Mitä tiiviimmin asuttu ja mitä vanhempi asuinalue oli, sitä suurempi riski asukkailla oli sairastua skitsofreniaan. Väestö jaettiin ryhmiin sen perusteella, millaisella asuinalueella he elivät. Psykoottisiin häiriöihin sairastuneet poimittiin terveystiedoista. Jälleen kävi ilmi, että sairastumisriski oli suurin tiheimmin asutuilla alueilla.

Yksi selitys voisi olla luonto – tai pikemmin sen puute. Viime vuosina on julkaistu paljon tutkimuksia luonnon hoitavasta vaikutuksesta. Luonto ja viheralueet vähentävät stressiä ja lisäävät psyykkistä hyvinvointia. Siksi on luontevaa ajatella, että luonnon hupeneminen ja rakennetun maiseman lisääntyminen horjuttavat ihmisten mielenterveyttä.

Totuus on kuitenkin monimutkaisempi. Jos kaupunki kuormittaisi päätä yleisesti, kaikenlaisten mielenterveysongelmien, myös masennuksen, pitäisi lisääntyä kaupunkiympäristössä. Näin ei kuitenkaan käy. Yhteys on selvä vain psykoottisten häiriöiden kohdalla.

Skitsofreniaa ei esiinny tasaisesti ympäri kaupunkia, vaan tapaukset kasautuvat tietyille asuinalueille. Ne ovat useimmiten köyhiä ja moniongelmaisia kaupunginosia, joissa on paljon yksineläjiä. Moni myös asuu niissä vain tilapäisesti, joten väki vaihtuu tiuhaan.

Sairastumisriski näyttää siis liittyvän sosiaaliseen pirstoutumiseen: yhteisöihin, joissa side asuinpaikkaan on löyhä ja ihmisten keskinäinen luottamus vähäistä.

Lontoon University Collegen tutkija James Kirkbride keksi mainion keinon testata, pitääkö tämä teoria paikkansa. Hän tarkasteli psykoottisten häiriöiden yhteyttä äänestysaktiivisuuteen paikallisvaaleissa. Ajatuksena oli, että äänestysvilkkaus kielii sosiaalisesta yhtenäisyydestä: mitä innokkaammin ihmiset äänestävät oman paikkakuntansa asioista, sitä enemmän he siitä välittävät.

Tulokset noudattivat oletusta. Jokainen prosentin lisäys äänestysaktiivisuudessa vähensi psykoottisten häiriöiden riskiä viisi prosenttia.

Sosiaalinen pirstoutuminen käy ilmi myös tutkimuksista, joissa on tarkasteltu asuinalueiden etnistä kokoonpanoa. Etnisesti yhdenmukaiset alueet ovat sosiaalisesti yhtenäisempiä kuin etniset mosaiikit.

Tulosten mukaan skitsofreniariski myötäilee näitä rajalinjoja. Brittitutkimuksissa skitsofreniaa on esiintynyt vähiten valkoisen kantaväestön asuinalueilla ja eniten niillä, joita täplittävät useat pienet etniset ryhmät. Näiden väliin sijoittuvat asuinalueet, joilla etniset ryhmät ovat suuria ja alueet siksi sosiaalisesti yhtenäisempiä.

Sirpaloituneita alueita yhdistävät tietyt ominaisuudet: niillä esiintyy normaalia enemmän rikollisuutta, alkoholismia, huumeita ja väkivaltaa. Tämä voi altistaa lapset traumaattisille kokemuksille, mikä taas vaikuttaa kielteisesti kehitykseen ja kasvattaa sairastumisriskiä.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005146370.html

A recent meta-analysis showed that urban dwellers have a 20 per cent higher risk of developing anxiety disorders, and a 40 per cent higher risk of developing mood disorders. For schizophrenia, double the risk has been shown, with a ‘dose-response’ relationship for urban exposure and disease risk. Longitudinal studies on patients with schizophrenia indicate that it is urban living and upbringing per se, rather than other epidemiological variables, that increase the risk for mental disorders.

Our brains do not seem to be optimally designed for living under our generation’s urban conditions, in the large, densely-populated metropolises of our world. However, there might be large inter-individual differences of stress vulnerability in an urban environment.

https://lsecities.net/media/objects/articles/urban-stress-and-mental-health/en-gb/

Eläinkokeet:

Tiedemiehet on tehnyt jonkin verran tutkimuksia tiheän asumisen vaikutuksista eläimiin ja spekuloineet, että sama tapahtuisi myös ihmisille. Yksi tunnetuimpia tiedemiehiä asian tiimoilta on John.B.Calhoun joka teki tutkimuksia rotille 1950 luvulla. Hän laati koejärjestelyn jossa tietylle jyrsijäpopulaatiolle ei asetettu mitään uhkakuvia ja sen annettiin kasvaa rajatussa tilassa. Ei pelkoa ravinnon tai veden loppumisesta, pesämateriaalin saatavuudesta, saalistajista tai sairauksista.

Koe alkoi neljällä parilla laboratoriohiiriä jotka asetettiin elämään järjestelyssä (nimeltään ”Universumi 25”) päivänä yksi. Päivänä 104 hiiret olivat tutustuneet riittävästi ympäristöönsä ja rupesivat lisääntymään. Populaatio kasvoi eksponentiaalisesti ja hiirien määrä kaksinkertaistui 55 päivän välein.

Mitä sitten tapahtui universumissa 25? Päivänä 315 kasvu alkoi hidastua populaation koon lähestyessä kuutta sataa yksilöä. Hiiret syntyivät ympäristöön jossa ne törmäilivät jatkuvasti toisiin yksilöihin ja hiirten oli vaikea löytää paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa. Samalla perinteiset aktiviteetit muuttuivat. Urokset lopettivat reviiriensä puolustamisen tehtävän käydessä ylivoimaiseksi. Normaali sosiaalinen kanssakäyminen kävi mahdottomaksi ja syntyi hylkiöitä jotka alkoivat kerääntyä isoiksi laumoiksi ja tämä lauma alkoi käyttäytyä väkivaltaisesti muita yksilöitä kohtaan. Lisääntynyt väkivalta lietsoi lisää väkivaltaa ja tilanne kävi lopulta niin pahaksi että naaraat hyökkäsivät jopa omia jälkeläisiään vastaan.

Lisääntyvyys romahti ja kuolleisuus kasvoi. Alkoi syntyä erilaisia alipopulaatioita alituisen väkivallan ja kuoleman keskellä. Yksinäiset naaraat vetäytyivät eri osiin universumia. Syntyi aliryhmä jota tutkija kutsui nimellä ”The beautiful ones”. Tämä ryhmä ei taistellut eikä paritellut vaan ainoastaan söi, nukkui ja suki turkkiaan, tyytyen narsistiseen yksineloon. Muualla universumissa väkivalta, kannibalismi ja seksi kaikkien sukupuolten välillä oli normaalia. Yhteiskunta oli romahtanut.

Päivänä 560 populaatio saavutti huippupisteensä, 2200 yksilöä. Vain harvat yksilöt pystyivät elämään syntymästä paritteluikään, raskaudet olivat harvinaisia ja syntyneet hiirenpoikaset kuolivat nopeasti. Oli selvää että populaatio ei tule selviämään. Vaikka populaatio pieneni takaisin aikaisempiin loiston päiviin ei paluuta menneeseen enää ollut. Vaikka tietyt yksilöt olisivat biologisesti kyenneet lisääntymään, kuten aikaisemmin mainitut erakkonaaraat ja ”the beautiful ones”, he olivat menettäneet sosiaaliset mahdollisuudet siihen.

Populaatio kuoli kahteen kertaan. Ensimmäinen kuolema oli sosiaalinen, jolloin yhteisö tuhoutui. Toinen, fyysinen kuolema, oli tämän välitön seuraus. Jos ihmettelit miksi kokeen nimi oli ”Universumi 25”, syy on yksinkertainen: Tutkija teki kokeen monta kertaa ja lopputulos oli aina sama, rajoittamattoman kasvun aiheuttama yhteiskunnan tuhoutuminen.

Väestöntiheys yksinkertaisesti ylitti sen kriittisen rajan, jonka jälkeen häiriökäyttäytyminen alkoi. Populaatio ei koskaan saavuttanut maksimikapasiteettiaan, 3840 yksilöä, vaan piikkasi 2200 yksilön kohdalla. Mutta vaikeudet alkoivat jo paljon aiemmin, 600 yksilössä. Calhoun toisti kokeen myös rotilla, ja sama, mikä tapahtui hiirillä, toistui rotilla: ensin hyperseksuaalisuus, sitten silmitön väkivaltaisuus, sitten aseksuaalisuus ja vetäytyminen, ja lopulta itsetuho. Jyrsijöiden universumi yksinkertaisesti ylitti sen rajan, jossa reviirejä ei enää riittänyt. Väestöräjähdys merkitsi ensin yhteisön sosiaalista luhistumista ja sen jälkeen yksilöiden kuolemaa.

http://paavoheiskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121737-hiiria-ja-ihmisia

http://takkirauta.blogspot.fi/2012/10/universumi-25.html

Calhoun

Faktoja asumisesta

-Nuorille 18-30v kyselyitten perusteella vain 25% haluaisi asua kaupungeissa, 55% kaupunkien lähellä maaseudulla, 10% syvällä maaseudulla ja 10% maaseudun kirkonkylissä. Yli 80% nuorista haluaisi asua omakotitaloissa.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/09/23/tallaisesta-asumisesta-nuoret-unelmoivat/201412727/310

-Myös koko väestön keskuudessa noin 80% haluaa halua omakotitaloissa, loput rivi tai kerrostaloissa. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa asua sellaisessa. Esim. Helsingin asuntokannasta 86% on kerrostaloja ja pääkaupunkiseudulla asunnoista 75% on kerrostaloja – monet siis asuvat kerrostaloissa vuokralla usein taloudellisista syistä vastahakoisesti.

http://www.stat.fi/ajk/tiedotteet/v2007/tiedote_014_2007-05-16.html

Mitä pitäisi tehdä

-En ymmärrä miksi kerrostaloja ylipäätänsä rakennetaan, ne on rumia, aiheuttaa sosiaalisia ongelmia eikä suurin osa edes halua niissä asua ja Suomessa kyllä tilaa riittää. Kerrostalot myös isoissa kaupungeissa saa juurikin aikaan tuollaista “sinkkuelämän” ihannointia ja matalaa syntyvyyttä, koska kukapa haluaisi asua jossain pienessä sardiinipurkissa vaimon ja 3 lapsen kanssa. Siksi isot kaupungit kaikkialla maailmassa kärsii matalasta syntyvyydestä ja ovat riippuvaisia jatkuvasta maahanmuutosta ja isot kaupungit Suomessakin on juurikin se moottori joka tänne niitä yrittää rahdata.

– Ainoa motiivi niitten rakentamiselle on ns. kustannustehokkuus ja ahneus, ja kuten olen esittänyt tässä kolumnissa niin tälläisellä tiiviillä kaupunkirakentamisella saattaa olla hyvinkin ikäviä pitkäkestoisia psykologisia vaikutuksia. Uskon vahvasti, että jos esim. PK-seudulla olisi vain omakotitaloja niin punavihreittenkin kannatus olisi paljon pienempi. Miten joku voi olettaa, että ihmisistä tulisi isänmaallinen, jos ei omista omaa maata mitä vahtia esim. oma piha. On tärkeätä että jokainen suomalainen saa oman palan maata, jo ihan puhtaasti psykologisista syistä.

-Mielestäni kerrostalojen rakentaminen pitäisi joko yksinkertaisesti kieltää tai sitten muuten vain rajoittaa kovallä kädellä. Itse purkaisin laajat betonihelvetti alueet ja rakennuttaisin tilalle jotain tämän kaltaista esim. Helsinkiin.

above-Suburbs-of-Copenhagen-Denmark

Kuva Kööpenhaminasta. Tuonkaltaisiin asuntoalueilla sitten asutettaisiin suurin osa vaikka PK-seudun asukkaista.

-On toki tärkeätä, että syrjäseudut ja maaseudut pysyvät elinvoimaisina ja asutettuina, ja sitäkin pitää tukea.

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Kaupungistumisen vaikutukset Suomeen

  1. Terveysnäkökulma tähän on myös mielenkiintoinen. Suomessa ja muualla Pohjoismaissa maaseudulla on syöpää noin 10% vähemmän kuin kaupungeissa. Samoin allergiat ovat selvästi yleisempiä kaupungeissa.

    Helsinngissä elinikä on huomattavasti lyhyempi kuin esimerkiksi Espoossa, itse asiassa alle maan keskiarvon. Varallisuus ei tätä eroa yksin selitä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s