Binaural Beats – huuhaata vai terapiaa?

Aivojen hermosolut tuottavat sähköimpulsseja tietyissä värähtelyrytmeissä, joita kutsutaan aivoaalloiksi. Nämä rytmit säätelevät vaihtelevilla tavoilla ajattelua, tunnetiloja, mielialoja, kehon biokemiaa sekä monia muita elintoimintoihin liittyviä asioita.

Kaikkein nopeimmassa tahdissa värähtelevät Gamma -aaltojen purskahdukset, jotka liittyvät intuitiivisiin oivalluksiin sekä avartuneisiin tietoisuuden tiloihin.

gamma-1024x146

Beta-värähtely on vallitseva taajuus kun ihminen on täysin hereillä, suorittavassa valvetilassa. Se on ominainen tila myös stressin, huolehtimisen, masennuksen, ärtyneisyyden ja levottomuuden aikana, sekä mielialojen vaihteluissa ja näläntunteessa. Huomio on aktiivinen ja kohdistunut ulkoiseen ympäristöön. Ylenmääräisesti hallitseva Beta-tilavärähtely tuottaa univaikeuksia ja unettomuutta. Beta-värähtely liittyy mielen hälinään ja ajatusten laukkaamiseen. Beta-tilassa liian pitkään vietetty aika heikentää immuunijärejstelmää ja vastustukykyä. Tietoisen mielen aluetta.beta-1024x146

SMR -värähtelytaajuus liittyy neurologisesti rentoutuneen, valppaan ja tietoisen läsnäolon lisääntymiseen.SMR-1024x140 (1)Rentoutuminen ja meditaatio, sekä luovan mielikuvituksen aktivoituminen alkaa Alpha-tilassa. Alamme kohtaamaan vapaata luovuutta,mielen pintahälinän alla. Tietoinen, valpas mutta samalla syvän rentoutunut valvetila. Alpha-tila liittyy huippukokemuksiin; aktiiviurheilijat tuottavat Alpha-värähtelyä aivoissa juuri ennen keskittynyttä suoritusta, kun taas keskinkertaisten urheilijoiden aivot tuottavat vastaavassa tilanteessa levotonta ja ailahtelevaa Beta-värähtelyä. Alpha-tila on suggestiivisen superoppimisen mielentila: opimme, prosessoimme, tallennamme muistiin ja palautamme muistista suuria määriä tietoa nopeasti ja kokonaisvaltaisen tehokkaasti. Vahvasti luovilla ihmisillä esiintyy Alpha-sykkeen purskahduksia aina kun he saavat merkittävän oivalluksen. Alpha -tilassa pelot, rajoittavat uskomukset ja phobiat alkavat haihtua. Syntyy vaivaton ja itsestään selvä mielihyvän, rentouden, rauhan ja harmonian tunne. Alpha-tila on alitajuisen mielen ensimmäinen kerros, portti syvempiin tietoisuudentiloihin.alpha-1024x146

Theta -värähtelyt muuttuvat vallitseviksi kun vaivumme syvärentoutuneen meditatiiviseen tilaan. Lähes transsinomainen tila, aivojen toiminta hidastuu ja tietoisuus siirtyy unennäkemisen tilaan. Theta-tila saa aikaan luova mileikuvitus käynnistyy hyvin itsenäisellä tavalla. Voimme tuntea olomme avoimemmaksi, tuntea suurempaa yhteyttä toisiin ihmisiin. Theta-aaltojen aikana ihmiset kertovat hyvin sanoinkuvaamattomia tuntemuksia. Theta-tila liittyy läheisesti intuitiiviseen oivalluskykyyn ja inspiroitumiseen, sekä tehostaa ongelmanratkaisukykyä. Theta-värähtely voi helposti nostaa esiin unohduksissa olleita asioita ja muistoja. Theta-värähtelyt ovat erityisen vahvoja ja hallitsevia lapsilla, mikä osaltaan selittää heidän nopeaa ja tehokasta oppimiskykyään. Theta-tila koetaan aina hetkellisesti valveen ja unen rajamailla, siirtyessämme syvään uneen tai alkaessamme herätä siitä. Theta-tila on syvemmän alitajunnan aluetta.theta-1024x146

Delta-värähtelyt liittyvät läheisesti ajatusten pysähtymiseen, mielen täydelliseen hiljentymiseen sekä syvään, unettoman unen tilaan. Vaikka Delta-tilaa on vaikea harjoittaa, Delta-värähtelyjen kokeminen on erittäin palkitsevaa ja eheyttävää. Delta-tilaa pidetään porttina fyysisten kokemustilojen tuolle puolen. Delta-tila on ratkaisevan tärkeä tervehtymisen, solujen uusiutumisen ja paranemisen kannalta. Delta-värähtelyt vahvistavat immuunijärjestelmää, ja Delta-tila vastaa mielen syvimpiä alueita.delta-1024x146

Binauralisten sykeäänien on tieteellisissä tutkimuksissa todettu harjaannuttavan ja kehittävän aivojen toimintaa. Näitä tutkimustuloksia on julkaistu alunperin Scientific American lokakuu 1973 lehtiartikkelissa ”Auditory Beats in the Brain”, kirj. Dr. Gerald Oster.Alfa, Theta, Delta ja Gamma -taajuiset binauraaliset sykkeet tarjovat aivoille rentouttavaa stimulaatiota joka edesauttaa hermokytkentöjen uusiutumista. Uudet kuulokokemukset synnyttävät aivoissa uusia hermoimpulsseja hermopäätteiden välille. Aivopuoliskojen synkronisoituminen keskenään auttaa aivoja kehittymään. Säännöllisen kuuntelun myötä aivojen synkronisaatiosta tulee optimaalinen mielentila. Uusien hermokytkentöjen avulla aivot tuottavat uusia kokemuksia.

http://www.annelimalaska.net/

Brittitutkijat ovat todenneet, että erittäin matalilla äänillä eli ns. infraäänillä on vaikutuksia, joita monet ihmiset voivat pitää aavemaisina. Lontoossa pidetyssä koetilaisuudessa 22 prosenttia 750 koehenkilöstä tunsi infraäänten takia outoja tunnetiloja, kuten pelkoa, inhoa tai surua.

Norsut kommunikoivat infraäänillä.

Eräät tunsivat lisäksi kylmiä väreitä. Ihmisen korva ei erota infraääniä, mutta keho reagoi niihin. Infraääniä syntyy tietyissä sääolosuhteissa, kuten myrskyissä sekä maanjäristyksissä. Eräät eläimet, muun muassa norsut viestivät infraäänillä.

Jotkut tiedemiehet arvelevat, että infraääniä esiintyy paikoissa, joissa väitetään kummittelevan. Ne saattavat luoda tunteen aaveen kohtaamisesta, kertoo professori Richard Wiseman Hertfordshiren yliopistosta. Hänen mukaansa tuore tutkimus tukee näitä arvioita.

http://yle.fi/uutiset/infraaanilla_outoja_vaikutuksia/5148213

Se miksi matalat taajuudet vaikuttavat ihmiseen, perustuu lähinnä resonanssi ilmiöön. Ihmisen kehon ominaistaajuudet ovat matalia taajuuksia, jonka vuoksi juuri matalat taajuudet vaikuttavat ihmiseen. Ihmisen kehon osat alkavat värähdellä, jos niihin kohdistetaan niiden ominaistaajuutta vastaavaa ääntä. Tätä ilmiötä kutustaan resonanssi-ilmiöksi. Resonanssiilmiön tunnistaminen ja tietäminen avaa mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisen kehoon ja elimistöön äänen avulla niin hyvässä kuin pahassakin. Ilmiön tunnistaminen voi myös edesauttaa häiriöiden poistamista ihmisen normaalista elinympäristöstä, koska esimerkiksi liesituuletin, joka tässä esimerkissä hurisisi n. 19 Hz taajuudella saattaa aiheuttaa levottomuutta

Fysioakustinen terapia (FA) pohjautuu matalataajuiseen äänivärähtelyyn. Musiikkiterapeuteille varsinkin Suomessa hoitomenetelmä on varsin tuttu, koska se on kehitetty Suomessa lähinnä Petri Lehikoisen toimesta

Fysioakustinen menetelmä perustuu ajatukseen, että musiikki ei ole vain sitä mitä kuulemme, vaan sen voi myös aistia värähtelyn kautta. Menetelmä pohjautuu matalataajuisen siniäänen käyttöön ja resonanssi-ilmiöön. Taajuudet vaihtelevat menetelmässä 27-113 Hz välillä. Ensimmäiset kokemukset fysioakustisesta terapiasta on 1970-luvulta. Tuolloin Helsingin Kuulonhuoltoliitossa kokeiltiin soittaa vahvasti bassovoittoista musiikkia niin, että potilas istui kaiuttimen päällä tai nojasi pianoon. Tärkein huomio tuolloin oli, että musiikin voi myös tuntea eikä kuuleminen ole ainut mahdollisuus hyödyntää musiikkia. Nykymuotoisessa fysioakustisessa terapiassa käytettään erityistä tuolia, johon on upotettu kaiuttimia. Tuolin kaiuttimien kautta ohjataan kehoon siniääninä taajuuksia 27-113 Hz:n väliltä. Tietokoneella voidaan säätää taajuudet tarkoituksen mukaisiksi ja lisäksi vaikuttaa voimakkuusvaihteluun, taajuusvaihteluun sekä kiertovaihteluun. (Lehikoinen 1998, 28-30.) Pelkkien siniäänien lisäksi voidaan hoitoa tehostaa musiikilla, jota asiakas voi kuunnella kuulokkeilla tai harvinaisemmissa tapauksissa tilaan sijoitetuilla kaiuttimilla. Musiikki on lähinnä viihtyvyyttä lisäävää ja potilas saa itse olla mukana valitsemassa musiikkia, jota haluaa kuunnella. ( Ala-Ruona 2003, 184.) Joskus terapeutti saattaa käyttää esimerkiksi 24 minuutin pituista CD-levyä, joka sisältää matalataajuista musiikkia 56,7 Hz:n taajuudelta, jota suositellaan stressin vähentämiseen (Rüütel, Ratnik, Tamm & Zilensk 2005, 35). Fysioakustisella terapialla on myös sivuvaikutuksia, jotka kylläkin ovat hyvin harvinaisia. Liian voimakkaalla värähtelyllä aloitetussa hoidossa voi esiintyä huimausta sekä lievää pahoinvointia. ( Ala-Ruona 2003, 184.)

Wigram (1990) on tutkinut matalien taajuuksien vaikutusten paikallistamista. Toisin sanoen hän on tutkinut sitä, missä mikäkin taajuus ihmisessä eniten vaikuttaa. Tutkimuksen mukaan 40 Hz vaikutti parhaiten pohkeisiin ja reisiin. 50 Hz tuntui tutkittavien mielestä parhaiten reisissä, lantiossa sekä ristiselässä. 60 Hz puolestaan vaikutti lantion ja ristiselän sekä rintakehän alueella. 70 Hz tuntui kehon yläosissa ja 30 Hz pohkeissa ja reisissä. 20 Hz vaikutti laaja-alaisesti pohkeiden ja lanteen väliselle alueelle. Alle 23 Hz erittäin matalat taajuudet huomattiin tutkimuksessa hieman epämiellyttäviksi ja ne saattoivat aiheuttaa pahoinvointia.

Sibelius Akatemiassa suoritetussa tutkimuksessa tutkittiin fysioakustisen hoidon vaikutuksia ihmisiin. Tutkimukseen osallistui 38 opettajaa ja konttorityöntekijää, joista 26 oli tutkimuksen loppuun asti mukana. Mittaukset tutkimusta varten tehtiin tutkimuksen alussa, puolivälissä ja lopussa. Hoitokertoja oli 15, joista jokainen kerta kesti 30 minuuttia. Mittaukset suoritettiin hoitokertojen alussa ja lopussa. Tutkimuksessa selvisi esimerkiksi, että FA-menetelmä vaikuttaa positiivisesti systoliseen ja diastoliseen verenpaineeseen, eli veren ala- ja yläpaineeseen.

Matalataajuinen äänivärähtelyhoito on usein osa musiikkiterapiaa, vaikka sitä käytetään myös fysiatrian puolella. Musiikkiterapian laadun vuoksi psykologiset vaikutukset ovat tärkeitä äänivärähtelyhoidossa. Musiikkiterapiassa hoidetaan fyysisten oireiden lisäksi myös psyykkisiä oireita.

Sibelius-Akatemiassa toteutetun kokeilun perusteella havaittiin, että FA-menetelmä vaikutti positiivisesti ahdistuneisuuteen, jännitykseen sekä kykyyn rentoutua sekä keskittyä. Ahdistuneisuutta arvioitiin Spielbergerin ahdistusasteikolla, joka sisältää kaksi osaa: tilanneahdistuksen (ahdistavuus juuri kyseisellä hetkellä) ja ahdistustaipumuksen. Molemmissa osioissa oli havaittavissa laskusuuntausta. (Lehikoinen 1997, 30-34.) Matalataajuista äänivärähtelyhoitoa on käytetty terapiana myös nuorten tyttöjen kanssa, joilla on ollut huonoa itsetuntoa sekä kehonkuva ongelmia. Terapia auttoi tyttöjä rentoutumaan, antoi heille hetken levähtää, toi uusia ja uudenlaisia kehollisia tuntemuksia ja antoi aikaa reflektointiin. Terapian avulla tyttöjen myönteisyys ja suvaitsevaisuus itseään kohtaan lisääntyi.

KANSA –yhtiön 32 työntekijää osallistui tutkimukseen, jossa selvitettiin matalien taajuuksien vaikutusta stressiin. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai matalataajuista äänivärähtelyhoitoa ja toinen ryhmä osallistui stressinhallintakurssille. Paremmat tulokset stressin vähenemisestä sai ryhmä, joka osallistui matalataajuiseen äänivärähtelyhoitoon. Tutkimus ei kuitenkaan antanut viitteitä siitä, etteikö stressinhallintakurssista olisi hyötyä stressin ehkäisyssä.

FA-menetelmää on käytetty myös traumojen hoidossa. Traumaattiset kokemukset ovat tallentuneet somaattiseen muistiin, jonka vuoksi FA-menetelmän kehollinen lähestymistapa voi olla hyvin keskeinen traumojen hoidossa. Kun FA-menetelmän yhdistää traumapsykoterapian kehotietoisuus- ja mielikuvatyöskentelyyn, on saatu hyviä tuloksia traumojen hoidossa. (Punkanen 2004, 83.) Tutkittaessa matalataajuisen melun vaikutusta työskentelyyn esiin on noussut, että melu vaikuttaa negatiivisesti huomioon ja oikolukemiseen. Lisäksi melun huomattiin aiheuttavan subjektiivisia oireita, joita olivat keskittymiskyvyn katoaminen, väsymys sekä tärykalvoissa tuntuva paine. (Bengtsson, Waye & Kjellberg 2004, 83;98.) Matalilla taajuuksilla on saatu aikaan myös kummituskokemuksia. Laboratorio-olosuhteissa on saatu tuotettua ihmisille outoja tuntemuksia kuten kiusaantuneisuutta ja epämääräisiä, harmaita välähdyksiä lähinnä taajuudella 18,9 Hz. Kyseessä on lähes sama taajuus, jolla on joissain tutkimuksissa havaittu olevan vaikutuksia silmien värähtelyyn. On esitetty, että sama taajuus aiheuttaisi myös levottomuutta sekä tuntemuksen lämpötilan laskemisesta.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/38010/URN:NBN:fi:jyu-201206111844.pdf?sequence=1

Itse voisin omasta kokemuksesta kommentoida näitä, että kyllähän nuo toki rentouttaa jos niitä makuultaan kuuntelee, mutta ei kannata odottaa ihmeitä. Itse mieluummin kuuntelisin sateen lorinaa tai muita luontoääniä kuin noita, jos totta puhutaan.

Terapian ohella noista äänikikkailuista on myös tehty viihteellisempiä versioita, esim. I-doser mistä mainosten mukaan pitäisi kokea samanlaisia olotiloja kuin päihteitä käyttämällä, noh uskoo ken haluaa – mutta ainahan voi kokeilla itse. Itse sanoisin, että nuo on pelkkää paskapuhetta/placeboa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s