Venäjän arvot ja asenteet

Suomalaiset ei aina ymmärrä Venäjää ja vaikka olemme naapureita maantieteellisesti niin henkisesti ja arvoiltamme olemme kohtuu kaukana toisistamme. Kulttuuritutkija Geert Hofsteden mielestä Suomi onkin Euroopan amerikkalaisimpia maita heti Brittannian ja Irlannin jälkeen kulttuurisesti.

Kulttuurieroja on mitattu 6 eri asteikolla:

Valtaetäisyys:

Tämä näkyy kouluissa, työpaikoilla, politiikassa. Pieni valtaetäisyys on demokratiaa ja moniarvoisuutta, siinä missä suuri valtaetäisyys sen vastakohta. Suomessa on pieni valtaetäisyys, siinä missä Venäjällä suuri.

Kollektivismi/Individualismi

Yhteisöllisyyden vs yksilöllisyyden mittari. Suomi on kohtuu individualistinen maa, siinä missä Venäjä kohtuu kollektiivinen maa.

Epävarmuuden välttäminen

Tämä mittari, mittaa pelkoja outoja tilanteita kohtaan.  Venäläiset saavat suuret pisteet tästä koska epävarmuuden välttäminen sisältää myös moniarvoisuuden karsastamisen ja uskon yhteen totuuteen. Suomi on keskikastia tässä sensijaan.

Kontrollointi

Tämä kriteeri näkyy mm. lasten kasvatuksessa. Lievä kontrolli merkitsee vapautta ja itsensä toteuttamista siinä missä tiukka korostaa pidättävyyttä ja itsehillintää. Venäjä on kontrollointi ääripäässä lähellä Kiina, siinä missä Suomi on keskikastia.

Aikaoerientaatio

Pitkä aikaorientaatio merkitsee turvallisuushakuista tulevaisuuteen suuntautumista ja säästäväisyyttä. Tässä joukossa sosiaaliset suhteet perustuvat statukseen. Lyhyet orientaatio taas painottaa itsensä ilmaisemisen mahdollisuutta ja johtaa nopeitten ratkaisujen etsimiseen. Venäjä on tässä ääripäässä siinä missä Suomi on keskikastia.

Feminiinisyys/Maskuliinisuus

Tämä on ainoa mittari missä Suomalaiset ja Venäläiset on kohtuu lähellä toisiaan. Kummassakin maassa painottuvat enemmän feminiiset arvot kuin suurimmassa osassa muissa maissa.

Russia - Geert Hofstede - Google Chrome 26.8.2015 181006

http://geert-hofstede.com/russia.html

Josif Sternin kuvaa Venäläisiä näillä 14 piirteellä:

  1. Kollektiivin tärkeys
  2. Sydämellisyys sosiaalisissa suhteissa
  3. Passiivisuus maailman tiedostamisessa
  4. Historiallinen kärsivällisyys
  5. Impulsiivisuus
  6. Huomisen huolien karttaminen
  7. Keskinkertaisuuden välttäminen
  8. Lakien halveksunta
  9. Pyrkimys oikeudenmukaisuuteen
  10. Korkeat ihanteet
  11. Materiaalisen maailman toissijaisuus
  12. Toivo ja epäily ongelmien keskusjohtoisessa ratkaisusta
  13. Usko ongelmien yläpuoliseen ratkeamiseen
  14. Kansallinen itsekriittisyys.

Venäjän nuoret

Venäjän nuorista on paljon puhuttu, kuinka he ovat saaneet ensimmäisenä sukupolvena Venäjällä kasvaa vapaassa informaation tulvassa heidän käyttäessä nettiä ym. ja tämän seurauksena he olisi se voima, joka veisi Venäjän ennenpitkää tyypilliseksi länsimaalaiseksi liberaaliksi demokratiaksi. Noh asia ei välttämättä ole noin yksiselitteinen, ja asiaa pitää tutkia vähän tarkemmin:

Tässä muutamia pointteja sosiologisista tutkimuksista Venäjän nuorten asenteista maan 26 isossa kaupungissa.

  • Nuorten keskuudessa oli paljon vieraantumista.
  • Nuorten keskuudessa oli tapahtunut romahdus arvoissa ja normeissa, tämä johtuu mm. nykyisen järjestelmä epävakaisuudesta ja siitä, että heillä on vaikeaa löytää oma paikkansa yhteiskunnasta kun perinteiset neuvosto-sosiaaliset rakenteet on purettu, muttei varsinaisesti korvattu millään.
  • Monet nuoret ihmiset eivät tiedä keitä he ovat, eikä heillä ole suuntaa elämässä.
  • Vain 1/4 nuorista on kiinnostuneita politiikasta. Sukupolvea kutsutaan välillä termillä: ”Sukupolvi Politics Sucks”
  • Nuoret venäläiset pelkäävät viranomaisia koska he ovat vaarallisia ja säälimättömiä.
  • Nuoret venäläiset syyttävät byrokratiaa korruptiosta.
  • Venäläiset nuoret eivät usko, että rehellisellä työllä voi rikastua tai saada arvostusta.
  • Yli 90 % venäläisistä nuorista ei koe, että siellä olisi joku poliittinen puolue joka ajaisi heidän asiaa.
  • Monet venäläisistä nuorista on valmiita muuttamaan pienestä kaupungista isoon kaupunkiin, isosta kaupungista Moskovaan, ja Moskovasta Eurooppaan tai Amerikkaan.
  • 25 % nuorista ilmoittaa olevansa ”liberaaleja” vaikka monet ei tiedä mitä se tarkoittaa edes.
  • Monet nuoret haluaisi nähdä nationalistisen, monarkisen tai anarkistisen puolueen.
  • Mitä nuorempi vastaaja niin sitä todnäköisempää on, että hän pitää Venäjää suurvaltana.
  • Putin on suosittu nuorten keskuudessa, häntä pidetään mysteerisenä ”dragonina eli ns. alfana” jonka voi korvata vain jos toinen hänen vertaisensa astuu peliin mukaan.
  • Nuoret on taipuvaisia kannattamaan ajatusta koko järjestelmän alas-ajosta jopa vallankumouksen kautta, mutta monet pitävät sitä vaikeana saavuttaa.
  • Nuoret ei ole erityisen kiinnostuneita oppositio-poliitikoista ym.
  • Noin puolet venäläisistä nuorista suhtautuu positiivisesti Staliniin.
  • Venäläiset nuoret ajattelee hieman ristiriitaisesti yhdistellen liberaaleja ajatuksia nationalismiin ja homofobiaa – vapauksia kaikille ajatteluun.

Ja muutamia kuvia:

csis.orgimagesstoriesmendelson_carnegie_moscow_corrected.pdf - Google Chrome 31.7.2015 224355 csis.orgimagesstoriesmendelson_carnegie_moscow_corrected.pdf - Google Chrome 31.7.2015 225036

csis.orgimagesstoriesmendelson_carnegie_moscow_corrected.pdf - Google Chrome 31.7.2015 224125

Venäjä on kuitenkin iso maa ja tuollaiset sosiologiset tutkimukset ei anna ihan koko kuvaa maasta, eri puolilla maata saattaa olla ero kuin yöllä ja päivällä. Nuo tutkimukset lähinnä kuvastaa urbaanien miljoonakaupungeissa asuvien kaupunkilaisnuorien asenteita. Joku kasakkakylä Etelä-Venäjällä ja Moskova eroaa toisistaan kuin yö ja päivä.

Muutamia juttuja aiheen tiimoilta Suomen mediassa:

Venäjän nuoret haluavat rahaa

Kun nuoret näkevät koulutuksen vain välineenä rikastumiseen, on tiede ajautunut noidankehään. Tiedemaailma ei houkuttele nuoria, ja korkean teknologian teollisuus on lamassa. Kun innovaatioita ei synny, tutkimukselle ei riitä kysyntää eikä rahoitusta löydy kuin valtion budjetista.

Venäjällä kilpailu korkeamman asteen koulutuspaikoista on kovenemassa. Sekä maksuttoman että maksullisen koulutuksen kysyntä kasvaa. Peruskoulunsa päättäneiden joukossa korkeakoulutukseen haluavien enemmistö on kaupunkilaisia, ja he ovat yleensä ylempien virkamiesten, johtajien ja varakkaiden vanhempien lapsia. Lähes 90 prosenttia näistä nuorista suunnittelee korkeakoulutuksen hankkimista.

Yleisen mielipiteen tutkimuslaitos (FOM) sai mielipidetutkimuksensa tulokseksi, että 63 prosenttia venäläisistä vanhemmista on valmiita suuriinkin uhrauksiin taatakseen lapsilleen korkeakoulutuksen.

Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että venäläiset suhtautuvat koulutukseen vain välineellisesti, siitä saatavan hyödyn kannalta, eivätkä arvosta tietoa sinänsä tai pidä koulutusta sinänsä tärkeänä yhteiskunnassa. Koulutusta pidetään väylänä korkeampaan yhteiskunnalliseen asemaan ja hyvään toimeentuloon. Tämä asenne on perua Neuvostoliiton ajoilta, mutta se on viime aikoina entisestään voimistunut.

Pojista liikemiehiä, tytöistä malleja

Kun venäläisiltä kysyttiin vuonna 2002, mitä nuoret haluavat elämältään tämän päivän Venäjällä, yli puolet vastasi, että nuorten tärkein päämäärä on rikastua. Vain viidennes vastaajista uskoi, että nuoret haluavat hyvän koulutuksen, ja vielä harvempi uskoi, että nuoret haluavat työtä ja uran. Poikien toiveammattien listan kärjessä oli liikemies ja tytöillä malli. Nämä ja muut kyselytutkimukset heijastavat venäläisessä yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia ja sitä, miten venäläiset uskovat nykymaailmassa menestyttävän.

Venäjän Tiedeakatemian Sosiologian instituutin tekemän kyselytutkimuksen mukaan venäläisten käsitys siitä, miten elämässä menestytään, on muuttunut voimakkaasti neuvostoajoista. Vastaajat uskoivat, että menestys elämässä ei enää riipu niinkään koulutuksesta, työpaikasta tai luontaisista kyvyistä. Tärkeimpiin menestystekijöihin elämässä kuuluvat perheen varallisuus, hyvät suhteet ja sattuma. Koulutus on menettänyt arvoaan menestystekijänä.

Vaikka nuoret ovat tietoisia koulutuksen merkityksestä, he arvelevat, että tieto sinänsä ei takaa menestystä ja tyydyttävää asemaa yhteiskunnassa. Tiedon tuottajien ammateissa toimivien työntekijöiden palkat ovat alhaisia. Tällaisia ammattilaisia ovat opettajat, lääkärit, tutkijat, insinöörit ja monet erikoisammattialojen työntekijät. Nuoret eivät nyky-Venäjällä tunne erityistä halua hakeutua näille aloille.

Tiede on kriisissä

Vuonna 2002 vain 18 prosenttia jatko-opintonsa päättäneistä venäläisopiskelijoista halusi tutkijoiksi. Pääasiassa tämä johtuu tutkijoiden matalista palkoista. Akateemisten tutkijoiden keski-ikä onkin noussut ja venäläinen tieteen tulevaisuuden näkymät hämärän peitossa.

Vaikka tutkimusrahoituksen tarve virallisesti tunnustetaankin, ei rahoitusta siitä huolimatta tule. Tutkimuslaitokset ovat joutuneet käyttämään tutkimusvarojaan opettajien palkkojen maksuun, kiinteistöjen korjaukseen jne. Tutkimuslaitoksilla ei ole varaa uudistaa laitteitaan eikä laboratorioitaan.

Neuvostoliiton aikainen suhde tutkimuksen ja tuotannon välillä on katkennut, polttoaineiden viennistä on tullut Venäjän talouden peruspilari, ja korkean teknologian teollisuus on lamassa. Näissä olosuhteissa myös liike-elämän kysyntä tutkimus- ja kehitystyölle on alhainen, mikä ei myöskään anna akateemiselle tutkimukselle mahdollisuuksia hakea rahoitusta muualta kuin valtion budjetista.

Kaiken kaikkiaan venäläisen yhteiskunnan asenne tietoon ja tietämykseen on ristiriitainen. Toisaalta koulutus arvostetaan korkealle, koska ihmiset pitävät sitä tärkeänä uralla etenemisen ja sosiaalisen statuksen kohotuksen vuoksi. Toisaalta tietoa ja asiantuntemusta sinänsä ja niiden tuottajia ei arvosteta yhteiskunnassa. Näissä olosuhteissa tiede-elämä ei houkuttele nuoria, eikä tutkimus, koulutus ja korkean teknologian teollisuus kykene houkuttelemaan tarpeeksi nuoria uusia kykyjä. Eivätkä työmarkkinat kykene käyttämään tehokkaasti hyväkseen inhimillistä pääomaa. Toisin sanoen, suuri osa olemassa olevasta inhimillisestä pääomasta menetetään.

http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_06_05_venajan_nuoret.html

Venäjä elää eritahtisesti, monessa ajassa yhtä aikaa. Ihmiset elävät kokemiensa aikakausien takia erilaisissa todellisuuksissa.

Indem-tutkimuslaitoksen tutkijan Juri Korgunjukin mukaan Neuvostoliitto toden totta onnistui luomaan uuden ihmistyypin: neuvostoihmisen. Eikä neuvostoihminen muuttunut muuksi imperiumin hajotessa vaan jäi ihmettelemään sen raunioista noussutta uutta maailmaa.

—————->

Kolmekymppisten sukupolvi kävi koulunsa Neuvostoliitossa, mutta aikuistui Venäjällä. Kolmekymppiset ovat surumielinen sukupolvi.

——————>

”Jotenkin minusta tuntuu, että meillä on erilaiset arvot kuin meitä nuoremmilla”, Maria miettii.

Meillä oli yksi supertavoite: kommunismi”, jatkaa Dmitri.

Sellainenkin on käynyt mielessä, että onko nykyisen Venäjän nuorilla arvoja ollenkaan.

Me elimme maailmassa, jossa tärkeintä ei ollut raha. Meitä opetettiin kansainväliseen ystävyyteen. Tärkeää oli esimerkiksi opiskella ja oppia”, Maria sanoo.

Maria opiskeli restauroijaksi ja on töissä kaupungin museossa. Dmitri on ohjelmoija yksityisessä yrityksessä. Rahat riittävät kaksioon Tverin lähiössä, autoon ja maltilliseen matkusteluun. Politiikka ei keskiluokkaista perhettä kiinnosta, uutiset he tarkistavat internetistä, televisiouutisia ei katsota.

Nyt kaikki lasketaan rahassa. Yhteiskunnalla ei ole mitään ihanteita”, Maria sanoo.

Maria ja Dmitri ovat huomanneet, että moni nuorempi menee opiskelemaan vain saadakseen päästötodistuksen. Ja seuraava tavoite on saada hyvä työpaikka ja titteli.

Ja nyt kasvaa kuluttajien sukupolvi”, Maria luonnehtii 12-vuotiaan Aleksandra-tyttärensä ikäpolvea.

———————–>

Moskovan nuoret aikuiset, kaksikymppisten sukupolvi, on kasvanut kahviloiden kaupungissa, jossa juodaan teen sijaan yhä useammin lattea ja americanoa. Ikea, Starbucks ja H&M ovat tämän sukupolven kaupunkimaisemaa. McDonald’siin tottuivat jo kolmekymppiset.

Kaksikymppiset opiskelevat saadakseen työn, jossa saa nopeasti hyvän tittelin ja palkan. Tälle sukupolvelle kapitalismi ja markkinatalous ovat tuttuja siinä missä sekin, että tietoa ja näkemyksiä löytää internetistä. Kuka nyt valtiontelevisiota katsoisi.

Tämä sukupolvi on myös kasvanut järjestelmässä, jossa yliopistojen ja instituuttien korruptio on arkista kaupankäyntiä. Vaikka poliitikoiden suuret sanat eivät muutu suuriksi teoiksi, omaa elintasoaan voi nostaa omalla työllään. Pitää vain uskaltaa olla vähän ahne.

Venäläiset ovat vikkeliä vaihtamaan työpaikkaa paremman palkan perässä.  Tämä sukupolvi ei ole lojaali työnantajiaan kohtaan. Nuoret venäläiset ovat kasvaneet yhteiskuntaan, jossa ihmisestä ei huolehdi kukaan muu kuin ihminen itse.

Venäjä maastamuutto Putin grafiikka

Venäläiset nuorten maastamuutto on kiihtynyt.

Lue juttu kokonaan täältä:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/uusi-venaja-vanha-neuvostoliitto-venalaiset-elavat-kahdessa-ajassa/

Venäläiset nuoret elävät eri valtiossa kuin vanhempansa

————————>

Kiitos Moskovan toukokuun Afisha-aikakauslehdelle, joka uskaltautui 11-luokkalaisten eli noin 17-vuotiaiden luo kysymään, mitä he ajattelevat. Tämä joukko on elänyt koko elämänsä Venäjällä. Lehti kyseli näkemyksiä kuudessa moskovalaisessa koulussa. Kysely kertoo siis vain pääkaupunkilaisnuorten ajatuksista.

Jos sivistys yhtään on lukemisesta kiinni, niin mummot ja vaarit voivat huokaista helpotuksesta. Valtaisa 90 prosenttia nuorista sanoi lukevansa kirjoja. Ja tämän näkee jo Moskovan metromatkustajia katselemalla: 27 prosenttia nuorista kertoo lukevansa myös sähköisiä kirjoja.

Jos joku Suomessa vielä epäilee sähkökirjojen tuloa, käväiskää naapurissa.

Televisio on Moskovan teinien mielestä jokseenkin joutavaa tuijotettavaa. Yli 70 prosenttia kertoi katsovansa televisiota joko muutaman kerran viikossa, vieläkin harvemmin tai ei lainkaan. Sen sijaan valtaosa hengaa netissä päivittäin, 90 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa ja yli 80 prosenttia käy säännöllisesti elokuvissa.

youth

Politiikka ei nuorisoa kiinnosta. 67 prosenttia vastaajista kertoi, etteivät he koskaan keskustele vanhempiensa kanssa politiikasta.

Tämä luku oli osunut myös Moskovan Carnegie-keskuksen tutkijan Masha Lipmanin silmään. Ja koska uusia sukupolvia on tarve joksikin nimetä, Lipman antoi hieman naureskellen Venäjän varhaisaikuisille näppärän nimen: ”Sukupolvi Politics Sucks.

Lainasanat sopivat hyvin nuorison suuhun, joten nuoriso tajuaa myös englanniksi Politiikka haisee -termin. Aika moni asia moskovalaisnuoren suussa on myös cool tai nice.

Yksi Venäjän päättäjienkin tunnustamista ongelmista on väen vähentyminen. Sen paikkaamiseksi Venäjä on houkutelllut ulkomaille siirtolaisiksi lähteneitä kansalaisiaan takaisin.

Siksi tämän luulisi olevan päänvaiva päättäjille: Sukupolvi politics sucks haistattelee valtion murheelle ja haluaa pois. Kaikkiaan 54 prosenttia kertoi haluavansa muuttaa pois Venäjältä.

Syy on ehkä tässä: 52 prosenttia oli sitä mieltä, että tulevien viiden vuoden aikana elämä Venäjällä muuttuu entistä huonommaksi. Se on melkoinen luku sen sukupolven edustajilta, jotka ovat suurimman osan elämästään kokeneet elintason nousua. Siksi heillä on myös ollut mahdollisuus matkustaa elämää toisaalla katsomaan.

—————–>

Lue juttu kokonaan täältä:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/puheenvuoro/venalaiset-nuoret-elavat-eri-valtiossa-kuin-vanhempansa/

Tiesitkö? Venäjällä on töitä melkein kaikilla

Venäläisnuorista kolmasosa haluaa muuttaa ulkomaille. Lähes puolet haaveilee ainakin opiskelusta tai työnteosta ulkomailla. Venäjällä on käytännössä täystyöllisyys, mutta palkat ovat pienet. Kun taloudessa menee huonosti, palkkoja alennetaan, mutta väkeä irtisanotaan harvoin.

Suurkaupungeissa työnantajat kilpailevat verisesti koulutetuista työntekijöistä. Alueelliset erot repeytyvät suuriksi. Moskovassa työttömiä on 1,3 prosenttia eli häviävän vähän, Ingušiassa Tšetšenian vieressä 30 prosenttia. Siellä myös nuoria on eniten työttömänä.

Venäläisten arvot ja asenteet yleisesti:

Mitä tietä Venäjän tulisi kulkea, kysyi Moskovassa toimiva Levada-tutkimuskeskus venäläisiltä. Vastaajista 46 prosenttia sanoi, että pitäisi kulkea omaa erityistä venäläistä tietä. Muut olivat sitä mieltä, että olisi palattava sille tielle, mikä oli vallalla Neuvostoliitossa (22 %) tai olisi edettävä eurooppalaisen sivilisaation tietä, kuten muukin maailma (21 %).

Venäjän kielen ja venäläisen mielen tutkija, humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki perkaa Levadan viime vuonna tekemää kyselyä uusimmassa Tiede-lehdessä (8/2015). Vastaukset antavat hyvää kuvaa ”venäläisestä mielestä” nyt:

Millaisena haluaisitte nähdä Venäjän nyt?

Suurvaltana, jota muut kunnioittavat 48 %
Maana, jossa on korkea elintaso, vaikka se ei olisikaan maailman voimamaita 47 %

Millaisena haluaisitte nähdä Venäjän tulevaisuudessa?

Sellaisena kuin kehittyneet länsimaat 40 %
Sellaisena kuin se oli neuvostoaikana 27 %
Sellaisena kuin nyt 15 %
Sellaisena kuin se oli ennen vuotta 1917  3 %

Tarvitseeko Venäjä mielestänne demokratiaa?

Kyllä tarvitsee 62 %
Demokraattinen hallinto ei sovi Venäjälle 24 %

Millaista demokratiaa Venäjä tarvitsee?

Aivan erityistä, joka vastaa Venäjän kansallisia traditioita ja erityispiirteitä 55 %
Sellaista kuin oli Neuvostoliitossa 16 %
Sellaista kuin kehittyneissä Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa 13 %
Venäjä ei tarvitse demokratiaa 5 %

Missä määrin koette edustavanne länsimaista kulttuuria?

En koe sitä ollenkaan 43 %
Se ei ole minulle kovin tärkeää 37 %
Se on minulle melko tärkeää 12 %
Ajattelen sitä kaiken aikaa 2 %

Miten suhtaudutte läntisen elämäntapaan?

Kielteisesti 42 %
Myönteisesti 34 %

http://www.hameenkaiku.fi/viikko-hame/alueuutiset/vh-lahti/29475-venaja-ja-venalaiset-nyt-2015-08-10

Levada-tutkimuskeskus, joka seuraa venäläisten mielipiteitä yhteiskunnallisista asioista, selvittää myös heidän käsityksiään suurvallasta. Viimeaikaisissa kyselyissä mielipiteet ovat jakautuneet melko tasan, kun kansalaisilta on kysytty, haluavatko he maansa olevan ”suurvalta, jota muut kunnioittavat” vai ”maa, jossa on korkea elintaso”.

Eräästä toisesta kyselystä käy ilmi, että suurvalta on venäläisten mielissä ennen kaikkea maa, jossa ihmiset voivat hyvin ja jolla on suuri taloudellinen potentiaali. Vasta kolmannelta sijalta löytyy sotilasmahti ydinaseineen, mikä puolestaan saa kolme kertaa enemmän ääniä kuin vapaus ja kansalaisoikeudet.

Kyselytutkimusten mukaan venäläiset suhtautuvat demokratiaan omalla tavallaan. Venäjän katsotaan tarvitsevan demokratiaa, mutta länsimainen demokratia sellaisenaan ei juuri saa kannatusta. Sen sijaan demokratiaa pitää muokata niin, että se vastaa kansallisia traditioita ja erityispiirteitä.

Nykyinen, meidän mielestämme selvästi epädemokraattinen meno nousee esiin myös kulttuurien välisissä vertailuissa. Hollantilainen kulttuurierojen tutkija Geert Hofstede luokittelee Venäjän maihin, joissa vallitsevat suuret valtaetäisyydet. Se tarkoittaa moniarvoisuuden karsastamista ja yksipuolista päätöksentekoa. Läntinen maailma sijoittuu tässä tarkastelussa toiseen, pienten valtaetäisyyksien laitaan.

Samantyyppinen asetelma löytyy kulttuurien maailmankartasta, jonka yhdysvaltalais-saksalainen parivaljakko Ronald Inglehart ja Christian Wenzel ovat laatineet maailmanlaajuisesti arvoja seuraavan World Value Surveyn tulosten pohjalta. Kartta on nelikenttä, johon maailman maat sijoittuvat kahden ulottuvuuden perusteella. Toinen kuvaa sitä, kuinka uskonnollistraditionaalisia tai maallisrationaalisia niiden arvot ovat, toinen sitä, kuinka paljon arvomaailmassa painaa turvallisuushakuisuus tai tasa-arvo ja itsensä ilmaiseminen.

Tässä tarkastelussa protestanttinen Eurooppa suosii maallisia arvoja ja itseilmaisua, katolinen Eurooppa muodostaa oman hieman konservatiivisemman lohkonsa. Venäjä ja muu ortodoksinen maailma jakaa kanssamme maallisia arvoja, mutta turvallisuushakuisuus voittaa kirkkaasti itseilmaisun ja tasa-arvon. Näillä ominaisuuksillaan Venäjä sijoittuu lähelle Kiinaa.

Kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen paneutunut brittitukija Richard Lewis on puolestaan kiinnittänyt huomiota venäläisten impulsiivisuuteen. He muistuttavat eteläeurooppalaisia, jotka tekevät monia asioita yhtä aikaa keskittymättä mihinkään kunnolla. Suomalaiset kuuluvat puolestaan järjestelmällisiin kansoihin. Luokittelu vastaa hyvin yleistä mielikuvaa maittemme kulttuurieroista.

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/miten_venalaiset_ajattelevat

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s